Kuluva vuosi on tarjonnut politiikan seuraajille runsaasti klassista poliittista teatteria, kun talous on kymmenen taantumavuoden jälkeen lähtenyt nousuun ja vaalit häämöttävät muutaman kuukauden päässä. Odotetusti hallitus on rohkeasti ottanut talouskasvusta kunnian siinä, missä oppositio on kieltänyt mitään parannusta edes tapahtuneen, tai hallituksen ainakaan vaikuttaneen asiaan positiivisesti.
Osa hallituksen toimista markkinoiden vapauttamiseksi ja sääntelyn vähentämiseksi varmasti edesauttaa työllisyys- ja talouskehitystä, mutta toisaalta fakta on sekin, että Suomen talous on kiinni myös maailmantalouden kehityksessä. Niin oppositio kuin hallituskin siis on väitteineen oikeassa, mutta molempien markkinointia on ehostettu reilulla värikynällä.
Kaikesta huolimatta istuvan hallituksen hatussa sulkana on se, että se on pärjännyt paljon paremmin kuin pari edellistä hallitusta yhteensä. Vasemmisto-oppositionkin olisi viisaampaa pitää enimmät mölyt mahassaan ottaen huomioon, että monet ulkomaiset kansantaloudet vahvistuivat jo vuosia ennen kuin Suomessa edes nähtiin valoa tunnelin päässä. Pirkanmaalainen yrittäjä Jocka Träskbäckin laati myös kuvaajam. josta näkee, kuinka työllisyyskehitys on muuttunut kuin veitsellä leikaten hallitusten vaihtuessa. Katsokaa sitä ja kertokaa minulle, että kyseessä on tosiaan sattuma, kuten epätoivoisina vaaleihin valmistautuvien ei-puolueiden räyhääjät yrittävät väittää.
Kahdella edellisellä hallituksella, eli Vanhasen kakkosella (ba-dum-tsihh) sekä sateenkaarihallituksella, oli maailmantalouden kehitykseen nähden kaikki eväät repiä Suomen kansantalous nousuun jo 2010-luvun alussa. Silti, vasta nykyisen hallituksen aikana työllisyys on lähtenyt reiluun nousuun johtaen n. 120 000 uuden työpaikan syntyyn. Tähän peilaten muistuttaisin, että esimerkiksi SDP on ottanut tavoitteekseen 100 000 uutta työpaikkaa jokaisella tämän vuosituhannen vaalikaudella. Kertaakaan ei olla oltu edes lähellä, ei siellä päinkään.
Näin ollen täytyy olla todella hyvä valehtelija, jos saa uskoteltua itselleen, että nykyinen hallitus olisi epäonnistunut edellisiin hallituksiin verrattuna tai olisi vieläpä “huonoin hallitus ikinä”, kuten opposition vakiomantra on kuulunut jo vuosien ajan. Vasemmistopuolueilta on saatu kuulla jatkuvaa naputusta köyhyyden, eriarvoisuuden ja kurjuuden lisääntymisestä, vaikka kaikki mittarit näyttävät täysin päinvastaista: Työttömyys ja köyhyys on vähentynyt, työllisyysprosentti kasvanut, eriarvoisuus ei ole kasvanut ja niin edespäin. Suomesta on tullut kuluvalla hallituskaudella jopa maailman onnellisin kansa! Aikamoinen saavutus hallitukselta, jonka “epäinhimillinen ja ihmisvihamielisen kurjistamispolitiikka leikkaa heikoimmassa asemassa olevilta”, kuten vasemmistosta on totuttu kuulemaan.
Onkin todella hämmästyttävää, että eräät opposition edustaja ja kansalaisjärjestöt kieltävät jopa faktisten talouden tunnuslukujen merkityksen ja keskittyvät mieluummin kyynelehtimään nykyhallituksen loputonta pahuutta. En haluaisi keksiä toisille motiiveja, mutta väkisinkin herää kysymys, onko media- ja vaalipaniikki vasemmistossa todella niin kova, että heidän täytyy turvautua jopa ilmiselvään valehteluun pelotellakseen äänestäjiä? Toisaalta, miksipä ihmisten kurjuudella uraa tekevät poliitikot ja etujärjestöt myöntäisivät, että asiat muuttuivat paremmiksi poliittisen vastustajan keinoilla? Silloin joutuisi myöntämään, ettei oma politiikka olekaan niin autuaaksi tekevää, kuin on itselleen uskotellut.
Kuten jo todettua, monet porvarihallituksen onnistumista pelkäävät vasemmistopoliitikot ovat väittäneet, ettei maan hallitus voi vaikuttaa merkittävällä tavalla vientivetoisen talouden kehitykseen, ja että positiivinen kehitys johtuu vain maailmantaloudesta. Edustaa tällaisen väitteen tekijä mitä tahansa aatetta, niin kysymykseni kuuluu, että miksi kukaan äänestäisi puoluetta tai poliitikkoa, joka ei usko voivansa vaikuttaa talouspolitiikkaan merkittävillä tavoilla? Poliitikolle, joka ei usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa talouteen positiivisesti, ei jää oikein muuta annettavaa kuin verorahojen jakeleminen ympäriinsä. Yhtään sellaista Suomi ei enää eduskuntaan tarvitse.
Todellisuudessa hallituksella on erittäin hyvät keinot vaikuttaa kansantalouden kehittymiseen. Siksi onkin ikävää, ettei nykyinen hallitus ei ole toiminut läheskään mahdollisuuksiensa ylärajoilla, eikä tietyistä leikkauksista huolimatta julkisen sektorin kuluja ja velkaantumista ei ole saatu loppumaan edes nousukaudella.
Sipilällä meni jostain syystä sisu kaulaan työmarkkinajärjestöjen kanssa ja niinpä työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen korvattiin työmarkkinajärjestöjen sorvaamalla kilpailukykysopimuksella. Eläkejärjestelmää ei ole uudistettu, työmarkkinajärjestelmä on edelleen todella jäykkä, perustili- tai perustulomallit ovat vaiheessa, verojärjestelmän reformointi etenee tipuaskelin ja yritystukityöryhmä epäonnistui katastrofaalisesti. Kun julkinen sektori paisuu edelleen, eikä talouden huippusuhdanteesta huolimatta velkaantumista ole saatu lopetettua, niin kauppojen aukiolot ja A-oluet ruokakaupoissa ovat aika laiha lohtu.
Suomen kansantalous on pienistä parannuksista huolimatta henkitoreissaan maailmantalouden savannilla makaava ruho, jonka yläpuolella poliittiset raadosyöjät kaartelevat raakkuen jakovarasta ja vaalisatasista. Edessä on vaalivuosi, eivätkä puolueet enää halua myydä kansalaisille ajatusta vaikeista rakenteellisista muutoksista tai merkittävästi tiukemmasta talouskurista, kaikesta muusta niukkuudesta nyt puhumattakaan. Vaikka kaikki tietävät asioiden todellisen tilan, niin harva uskaltaa vaalien alla todeta, että Suomen lamatalkoot eivät todellisuudessa ole ehtineet vielä alkaakaan. Itse asiassa näyttää todennäköiseltä, etteivät ne alakaan ennen kuin lähitulevaisuudessa häämöttävä kuiva kausi runnoo kansantaloutemme lopullisesti polvilleen.
Tuntuuko siltä, että Tere se taas kohtuuttomasti roimii vasemmistoa? Voi olla, mutta yrittäkääpä huviksenne etsiä siitä suunnasta konkreettisia ja realistisia esityksiä siitä, miten julkinen talous saatetaan tasapainoon, miten heikkenevä huoltosuhde hoidetaan kuntoon, miten ennätysvelat maksetaan pois, tai miten miljardien eurojen korjausvelka kurotaan umpeen? Jos löydätte, niin ilmoittakaa toki minullekin.
Liian monen puolueen politiikka perustuu nyyhkytarinoille siitä, kuinka juuri omien vaalivankkureiden eteen valjastetuille äänestäjille ei muka ole annettu riittävästi sitä, tätä tai tuota toisten maksamaa kivaa. Hulluinta on suomalaiseen talousajatteluun pesiytynyt jälkikeynesiläinen ajattelutapa, jonka mukaan taantuman aikana julkista sektoria pitää kasvattaa velkaelvyttämällä, mutta nousukaudella ei saa leikata mistään.
Esimerkiksi Vihreistä huudetaan jo hometta kasvavaa mantraa vähäosaisista, varhaiskasvatuksesta ja eriarvoistumisesta. Järkevätkin tavoitteeet, kuten yritystukien karsiminen, valuvat hiekkaan, kun säästetty raha halutaan siirtää saman tien budjetin menopuolelle.
Vasemmistoliitosta kuuluu sama laulu ja kylkiäisiksi vaaditaan hallituksen tekemien säästöjen ja lähes kaikkien muidenkin päätösten peruuttamista. Li Andersson vastustaa aktiivisesti työn verotuksen laskemista samalla, kun kannattaa palkkatuen resurssien kasvattamista. Näinkö ne työnteon kannustimet todella korjataan, verottamalla työntekijä ensin köyhäksi ja sitten jalomielisesti tarjoamalla hänelle omat, tulipunaiseen lahjapaperiin käärityt, rahansa takaisin erilaisina tukina?
Demareiden Antti Rinne valittaa, kun hallitus ei suostu tekemään SDP:n poliittisiin ohjelmiin kirjattuja miljardien eurojen menonlisäyksiä. Timo Harakalla taas ei vieläkään riitä ymmärrys veronalennusten voimaan kansantalouden tervehdyttäjänä, kuten autoveron kanssa nähtiin, vaan hän kuvittelee, että ongelmat voidaan ratkaista vain koventamalla riistoverotusta entisestään.
Kaikesta huolimatta, pelottavinta on se, mitä on jätetty sanomatta. Puoluekantaan katsomatta, yksikään puolue ei ole ottanut määrätietoisesti kantaa sen puolesta, että meidän on todellakin pakko leikata julkiselta sektorilta miljarditolkulla menoja tai seuraava talousnotkahdus vie meidät aivan ennen näkemätömään liemeen. Talouskuri, budjetin aggressiivinen tasapainottaminen, työmarkkinareformi ja julkisen sektorin leikkaaminen ovat jääneet suomalaisen talouskeskustelun marginaaliin, kun sen pitäisi olla nimenomaan keskiössä.
Jokaisen suomalaisen poliitikon täytyy muistaa, että kestävä kansantalous on hyvinvointivaltion tärkein kivijalka. Ikävä kyllä se kivijalka on murentunut kovaa vauhtia jo vuosia, ja jos se pettää, niin tätä populistien toimesta eriarvoisuuden ja kurjistamisen vuosikymmeneksi maalailemaa vuosikymmentä tullaan vielä kaipaamaan kaiholla. Siksi meidän äänestäjien täytyy nyt unohtaa kaikki poliitikkojen lupailema naminami, vaalisataset sekä kyynelsilmin luvatut tulonsiirrot, ja pitää huoli, että ensi vaaleissa Arkadianmäelle lähetetään poliitikkoja, jotka ovat valmiita kaatamaan kitkerää lääkettä kansantalouden kurkkuun.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004122796.html
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074182273/Sdp+laventaisi+tyottomyysturvaa+ja+kouluttaisi+tyottomista+lahihoitajia
https://yle.fi/uutiset/3-5673045
https://demokraatti.fi/tassa-on-sdpn-odotettu-talouspaketti-arvailut-voi-lopettaa/
http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/tilastojen-takana-tyollisyys-kovassa-kasvussa.html
https://yle.fi/uutiset/3-10323486
http://tilastokeskus.fi/tietotrendit/blogit/2018/tyollisyys-kasvoi-ihan-oikeasti/
https://www.iltalehti.fi/talous/201805242200965500_ta.shtml
https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/1031783921753706496
https://s3.amazonaws.com/happiness-report/2018/WHR_web.pdf
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3936737-pro-pohjanmaa-kesan-lammittamaa-tilastoharhaa-tyollisyydesta
http://www.tvy.fi/tyottomien-keskusjarjesto-vaatii-oikeat-numerotilastot-tyollisyyskeskusteluun/
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/226562-juha-sipilalle-varoitus-radiossa-petos-puhua-jakovarasta-nyt-tehtava-muutama-rankka
https://sdp.fi/fi/blog/haatainen-vaatii-talouskasvun-hedelmat-kuuluvat-lapsille-perhevapaat-kuntoon/
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3741940-talous-kasvaa-miksi-hallituksen-leikkaukset-pysyvat-kysyy-li-andersson
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3880744-vasemmistoliitto-lahetti-terveiset-kehysriiheen-kun-talous-ja-tyollisyys-vihdoin-kasvavat-on-oikeudenmukaisen-politiikan-aika
https://twitter.com/liandersson/status/1026842473224658949
https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/08/touko-aalto-hallituksen-kannettava-vastuuta-ymparistosta-oikeudenmukaisuudesta-tulevaisuudesta#.W2r4yL5a220.twitter
http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/orpon-budjettiesitys-ei-tuo-helpotusta-pienituloisille/
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4045805/SDPn+Rinne+ruoskii+budjettiehdotusta+Puhditon+esitys+joka+lisaa+eriarvoistumista++Ei+viitettakaan+valttamattomista+tulevaisuusinvestoinneista
https://sdp.fi/fi/blog/timo-harakka-kommentoi-vaalibudjetin-valmistelua-orpon-budjetti-on-koyhille-kirea-rikkaille-loysa/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/sipil%C3%A4-arvioi-velaksi-el%C3%A4minen-loppuu-2021-1.203889