Viime viikolla eduskunta päätti opintotukijärjestelmän uudistuksesta, jota opiskelijaliitot ja monet poliitikot ovat protestoineet näyttävästi ennen ja jälkeen päätöksen. Lankesin itsekin eturyhmä- ja oppositiodemagogian pauloihin ja ihmettelin, miksi jo muutenkin köyhiltä opiskelijoilta ollaan leikkaamassa niin merkittäviä summia. Sitten tutustuin opintotukiuudistuksen sisältöön ja petyin omaan sinisilmäisyyteeni. Populistisen protestoinnin lomassa niin asiasta vouhkaavilla poliitikoilla kuin opiskelijajärjestöillä on unohtunut laskea uudistuksen kokonaisvaikutukset. Todellisuudessa opintotukijärjestelmän muutokset nostavat merkittävästi opintotuen tasoa ja antavat opiskelijalle aiakisempaa merkittävästi paremmat taloudelliset edellytykset opiskeluun.
Mistä siis leikattiin?
Muutosta kritisoineet ovat oikeassa siinä, että opintoraha tippuu maksimissaan 87 €/kk sekä opintotukikuukausien määrää leikattiin kahdella kuukaudella, joskin 48 tukikuukautta riittää kuuteen täyteen yliopistolukukauteen. Pitää kuitenkin muistaa, että opintotuki koostuu monesta muustakin osatekijästä kuin opintorahasta ja tukikuukausien määrästä.
Mitä muuta muutos sitten sisältää?
Jo pelkästään opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin riittää suurimmassa osassa tapauksia kompensoimaan opintorahan leikkaamisen. Esimerkiksi Oulussa yksin vuokralla asuva opiskelija ilman muita tuloja kuittaa yleisen asumistuen kautta maksimissaan n. 330 €/kk, Pääkaupunkiseudulla sama tuki on noin 400 €/kk. Vanhaan opintotukimalliin sidottu asumislisä oli maksimissaan 202 €/kk, joten parhaimmassa tapauksessa asumistuen määrä kaksinkertaistuu.
Opintotukiuudistuksen vastustajat ovat olleet aiheellisesti huolissaan opiskelijoista, joiden asuinkumppani käy töissä, tällöin kun asumistuen määrä helposti tippuu nollaan. Ongelma on tietysti ilmiselvä, mutta silti opintotuesta erillinen Kelan tukijärjestelmään liittyvä ongelma. Nyt tukijärjestelmää vain harmonisoitiin ja asumistukijärjestelmän järkeistäminen hoidetaan toivottavasti myöhemmin erillisin muutoksin.
Valtion takaaman opintolainan määrä nousee 400 eurosta kuukaudessa 650 euroon kuukaudessa. Muutama vertailuluku: Jos opiskelija viiden opiskeluvuoden aikana kompensoi opintorahan alentamisen lainalla, on lopputulos 3 470 euroa lisälainaa vanhaan verrattuna. Jos 360 opintopistettä suorittava opiskelija nostaisi kaiken opintolainan opiskelujensa aikana, olisi velan loppusumma 21 600 euroa, josta opintotukihyvitystä tulisi 7 650 euroa ja loput ovat valtion takaamaa lainaa. Hupaisin kohta HYY:n taulukossa on todellakin kohta "opintolainahyvitys", jossa marttyyrimäisesti todetaan, että 40 %:n opintolainahyvitys "ei nouse". Yhyy...
Koko opintolainahyvitys on massiivinen tulonsiirto, joka nimenomaan kannustaa ottamaan lainaa. Miettikää nyt, pelkästään lainaa nostamalla olet jo tienannut 40 % lainasummasta. Tämän rahan viisaasti sijoittamalla voi vieläpä kuitata ison osan jäljelle jäävästä opintolainasta. Tämän parempaa, tai veronmaksajille epäoikeudenmukaisempaa, rahoitusdiiliä ei tältä planeetalla löydy todennäköisesti mistään muualta kuin suomalaisesta tuulivoimabisneksestä.
Tuo opintolaina maksaa investointina itsensä moninkertaisesti takaisin, kun korkeakoulutettujen tiedetään uransa aikana tienaavan enemmän kuin alemmilta koulutusasteilta valmistuneiden. Valtion takaamaa opintolainaa ei myöskään tarvitse heti maksaa takaisin, vaan takaisinmaksua voi järjestellä Kelan kanssa esimerkiksi työttömyyden jatkuessa sekä monista muista syistä.
Ja lainasta itkeville ihan perspektiivin vuoksi: Remontti- ja linjasaneerausvalmis 50 neliöinen kaksio maksaa pääkaupunkiseudulla helposti 150 000-200 000 euroa. Jos opiskelijat haluavat oikeasti vaikuttaa merkittävästi omaan ostovoimaansa, niin silloin kannattaisi keskittyä vaatimaan kaavoitusmenettelyjen järkeistämistä, asuntorakentamisen sääntelyn purkamista ja yleisesti verotuksen keventämistä. Sillä on huomattavasti isompi merkitys henkilökohtaiseen talouteenne kuin jollain parin tonnin opintolainamulkkauksella, josta siitäkin iso osa hyvitetään teille veronmaksajien pussista.
Opiskelijan tulorajat ovat olleet kiinteä, mutta nyt ne sidotaan ansiotasoindeksiin. Tämä on selkeä parannus siitä huolimatta, että koko tuloraja olisi järkevämpää poistaa kokonaan. Samalla takaisinperintäkorko laskee 15 %:sta 7,5 %:iin. 50 %:n leikkausta takaisinperintäkorkoon voidaan pitää varsin merkittävänä parannuksena.
Esimerkkinä voidaan ottaa vaikka tyypillinen pääkaupunkiseudun opiskelija, joka ottaa täydet opintolainat. Opintotuki ja asumislisä nousevat 538 eurosta 650 euroon. Vanhassa lainajärjestelmässä valtio takasi 400 euroa kuukaudessa ja uudessa 650 euroa kuukaudessa. Eli vanhassa järjestelmässä tuki oli 938 €/kk, uudessa järjestelmässä 1 300 €/kk. Täytyy harjoittaa melkoista oppositiomatematiikkaa, että tällaisesta opintotuen korotuksesta saa propagoitua leikkauksen.
Ja ennen kuin joku valittaa, että "siellä se Sammallahti kyykyttää opiskelijaa, helppohan se on sanoa kun ei itse enää opiskele", niin jaan pienen tiedonjyväsen omasta opiskeluhistoriastani. Kävin suorittamassa ylemmän korkeakoulututkinnon Yhdysvalloissa vuosina 2009-2011 maksaen pelkästään lukukausimaksuja n. 8000 dollaria lukuvuodessa. Tuo ulkomailla suoritettu lainarahoitteinen koulutus on vaikuttanut erittäin positiivisesti urakehitykseeni, joten en voi pitää kyseistä investointia huonona. Eikä suomalaisenkaan opiskelijan pitäisi kohtuullisia lainasummia pelätä, suomalaisella korkeakoulutuksella kun käytännössä pätevöityy työskentelemään melkein missä päin maailmaa tahansa.
Suomalaisella korkeakoulutuksella työntekijä myös kiipeää planeetan rikkaimpaan prosenttiin joskus kolmenkymmenen ikävuoden korvilla, eikö sellaisen tavoitteen saavuttamiseksi kannata ottaa hieman lainaa? Jos tuollainen ökyrikkaus sitten työelämään siirtymisen jälkeen ottaa omantunnon päälle, niin leopardihattuiset sotapäälliköt Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa myyvät hyvää omaatuntoa avokätisiä lahjoituksia vastaan. Hyvänolontunnetta kuulemma laivataan ökyrikkaille suomalaisille myös kaarnaveneillä!
Ja tietysti kun poliittisia irtopisteitä on ollut tarjolla, niin politiikan raatokärpäset ovat kiertäneet opintotukiuudistusta kieli pitkällä. Li Andersson, Emma Kari ja Ville Niinistö vuodattivat sosiaalisessa mediassa kyyneleitään opiskelijoiden lohduttomasta ahdingosta. Jokainen heistä yrittää tehdä opintotukiuudistuksesta kunnallisvaaliteemaa, mikä antaa ymmärtää, etteivät he tiedä opintotukijärjestelmän kuuluvan eduskunnalle, ei kunnanvaltuustojen toimivaltaan. He eivät myöskään näytä ymmärtävän opintotuen rakennetta, koska puhuvat opintotuen leikkauksista vaikka todellisuudessa vain opintorahaa leikattiin. Vihreiden broilerit antavat jopa lupauksen, että Vihreät aikovat palauttaa opintotuen tason ennalleen, mikä tarkoittaa tässä tapauksessa satojen eurojen leikkausta uuden opintotuen tasoon. Sitä uhkausta kannattaa nuorempien äänestäjien oikeasti punnita niin kunnallisvaaleissa kuin eduskuntavaaleissakin.
Muista äänestää viisaasti.
Linkit:
https://www.facebook.com/HYY.HUS/photos/a.336501971985.160359.275038856985/10153931266811986/?type=3&theater
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documents/SiVM_17+2016.pdf
http://www.kela.fi/opintolainahyvitys
http://www.investopedia.com/articles/personal-finance/050615/are-you-top-one-percent-world.asp
https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154155744615949
https://www.facebook.com/niinistoville/photos/pb.153186884700042.-2207520000.1481834760./1376354139049971/?type=3&theater
http://liandersson.fi/koulutusleikkaukset-eivat-tulleet-puskista/