Kilometrin päässä Malmin keskustan aina eloisasta meiningistä seisoo Hare Krishnojen temppeli ja tänään on juhlat. Kello on neljä sunnuntai-iltapäivänä ja puiseen kartanoon lappaa sisään länsimaalaisen näköistä sakkia, joista suurin osa on lyhyttukkaisia miehiä. Muutamaa minuuttia myöhemmin myös intialainen perhe kiipeää portaita pienten lastensa kanssa.
Eteisen rykelmä kenkiä antaa osviittaa siitä, että jostain talon uumenista löytyy elämää. Valaistuneisuutta etsivät voivat ostaa vissyä, inkivääriolutta sekä mangomehua aulan kulmassa olevalta tiskiltä ja sivupöydälle on asetettu siistiin riviin näytille uskonnollista kirjallisuutta, joiden silmäänpistävissä kansissa seikkailevat yliluonnolliset hahmot. Nyt jostain kaikuu jo tasainen rumpujen pauke sekä liikkeelle tyypillinen transsinomainen maha-mantra. Tarkemman tutkiskelun jälkeen syy löytyy olohuoneeseen kokoontuneesta epätavallisesta joukosta.
Hare Krishnoille perinteiseen oranssiin kaapuun pukeutunut kaljupäinen munkkiopiskelija esittelee itsensä Gopal Krishna Dasiksi, mikä tarkoittaa suomeksi jumalan palvelijan palvelijaa. Kädenpuristus on rento ja miehen katseesta paistaa läpi hyväntahtoisuus.
”Olen asunut Suomessa yksitoista vuotta, mutta olen alun perin Keski-Aasiasta Kazakstanista”, Gopal kertoo erinomaisella suomen kielellä samalla, kun kaataa mehua laseihimme.
”Äitini oli uudelleensyntynyt protestantti kristitty, mikä oli ensimmäinen uskontoni ja myöhemmin viehätyin ortodoksisesta suuntauksesta iso-mummoni kautta. Välissä olin myös muutaman vuoden ateistina, jolloin kyseenalaistin kaiken oppimaani ja ryhdyin etsimään itseäni. Halusin löytää elämän tarkoituksen ja vastauksen siihen miksi olen täällä. Miksi sekä onnellisuutta, että kärsimystä on olemassa?”
Maailman ymmärtäminen pelkän tieteen näkökulmasta ei riittänyt uteliaalle miehelle ja hän halusi myös palavasti ymmärtää ihmiselämän henkistä puolta ja löytää uudenlaisen polun itselleen. Sellaisen, jossa ei korostettaisi ylpeyttä, vaan myötätuntoa, väkivallattomuutta ja kaksikymmentäkaksivuotiaana Gopal löysi Hare Krishna -liikkeen.
Ei perinteistä opiskelijaelämää
”Munkkiopiskelijat ovat yleensä nuoria miehiä, jotka eivät ole vielä perustaneet perhettä. On kuitenkin mahdollista elää normaalia perhe-elämää opiskelujen välissä ja vannoa loppuelämän munkkivala vasta sen jälkeen, kun lapset ovat kasvaneet aikuiseksi ja vaimollakin on asiat hyvin.”
Säännöissä lukee, että opiskelijoiden tulee pidättäytyä syömästä lihaa, kalaa ja munia. Myös päihteet mukaan lukien kahvi, tee ja tupakka ovat kiellettyjä ja lisäksi uhkapelaamista ei saa harrastaa.
Opiskeluun kuuluu paljon pyhien Veda-kirjojen lukemista, meditaatiota ja jumalan nimistä koostuvien mantrojen laulamista. Merkittävin rukous on maha-mantra: Hare Krishna Hare Krishna, Krishna Krishna Hare Hare, Hare Rama Hare Rama, Rama Rama Hare Hare.
Jumalan pyhien nimien toistamisen uskotaan puhdistavan sielua ja tuovan sen lähemmäs sen luonnollista tilaa. Krishna tarkoittaa kaikkein puoleensavetävintä henkilöä, jumalaa. Hare on hänen iloenergiansa ja Rama taas viittaa kolmanteen jumalalliseen muotoon.
Hindulaisuus ja Hare Krishna tulevat molemmat samasta kulttuurista Intiasta, mutta eroja on ajatuksissa sekä elämäntyylissä. Esimerkiksi hindut uskovat siihen, että jumalia on paljon erilaisia ja niiltä voi pyytää palveluksia.
Hare Krishnojen näkemyksen mukaan jumala ei ole läsnä vain heidän omissa temppeleissään, vaan myös kirkoissa, moskeijoissa sekä luonnossa. Jumalan voi siis kohdata epäsuorasti monissa tilanteissa ja muodoissa ilman, että on sitoutunut Hare Krishnojen elämäntyyliin.
”Bhakti-joogassa ajatuksena on tulla hyväksi palvelijaksi jumalalle eikä suureksi mestariksi. Tarkoitus ei ole kehittää vain omaa tietoisuutta, vaan lisäksi jakaa sitä ateisteille ja muiden uskontojen harjoittajille. Teemme paljon avustustyötä, josta palkkiona saamme ruokaa sekä asuinsijan. Kierrän myös pitämässä luentoja eri maissa tästä elämäntyylistä ja kahden vuoden välrin teen pyhiinvaellusmatkan Intiaan.”
Gopal ohjeistaa talon poikki käytävän päässä olevaan hyvin valaistuun huoneeseen, joka on täynnä terveen näköisiä kirkkaan vihreitä kasveja.
”Täällä säilytetään meidän yrttejä. Ne ovat basilikaa, eivätkä mitään laitonta.”
Temppelissä sijaitsevasta Govindam-ravintolasta voi ostaa erilaisia kasvisannoksia ja ruokaa myös lahjoitetaan. Liikkeellä on kuudessakymmenessä maassa toimiva Food for Life -ohjelma, jonka kautta joka päivä jaetaan miljoona lautaista kasvisruokaa, sillä Hare Krishnat uskovat, että lihansyönti tekee ihmisistä aggressiivisia.
”Lopullinen tarkoitus on päästä pois elämän kiertokulusta ja uudelleensyntymisestä lähemmäksi Krishnaa. Bhagavad Gita -kirjassa sanotaan, että sielu ei ole koskaan syntynyt, eikä se siksi koskaan kuole. Ruumis voi kuolla, mutta sielu on tuhoutumaton. Siksi ei pitäisi liikaa keskittyä siihen onko rikas, köyhä, musta tai valkoinen, koska ne ovat vain väliaikaisia asioita”, Gopal sanoo rauhallisesti ja hymyilee leveästi päälle.