Suomalaiset rakastavat leipää ja suosikkituotteesta syntyy myös paljon hävikkiä. Nyt leipähävikkiin on tarjolla kiinnostava ratkaisu: Wasted-oluen kanssa hävikkileivästä päästään eroon pullo kerrallaan!
Wasted-olut on osa From Waste to Taste -hanketta, joka taistelee ilmastonmuutosta vastaan pelastamalla viikottain tuhansia kiloja ruokaa, joka on vaarassa joutua hukkaan. Yhdessä Brewniversen olutasiantuntijoiden kanssa suunniteltu Wasted-olut on parhaillaan joukkorahoituksensa loppusuoralla Mesenaatissa. Joukkorahoitus päättyy huomenna sunnuntaina 7. toukokuuta ja siihen mennessä toiveissa on saada kasaan kymppitonnin minimipotti, josta kirjoitushetkellä puuttuu vielä reilu tonni.
Joukkorahoitus saattaa kuitenkin olla vasta alkusoittoa Wastedin ja hävikkileipäoluiden tarinassa. Yksi aiheesta kiinnostuneita ja Wasted-olutta tukeneista tahoista on Suomen suurimpiin leipävalmistajiin lukeutuva Vaasan.
“Pyrimme hyödyntämään leipomoistamme tulevan leivän mahdollisimman hyvin, jotta hävikin määrä minimoituu osana muita toimenpititämme. Kaupallisesti emme hae hävikkileipäoluesta hyötyä, vaan solmimme yhteistyökumppanuuksia nimenomaan yleishyödyllisestä näkökulmasta”, Vaasanin kaupallinen johtaja Minna Cousins kertoo.
Vaasan näkee kuitenkin potentiaalia hävikkileipäoluessa.
“Tämä on ollut meilläkin pöydällä, mutta yhteistyökumppanit löytyivät vasta nyt”, Cousins kertoo.
“Uskomme, että panimoteollisuus tarttuu tähän nyt, kun olut on isosti trendikästä ja erityyppistä tarjoamaa Suomessakin runsaasti.”
Voisiko Vaasan perustaa jossain vaiheessa oman, hävikkileipäolueen perustuvan panimon?
“Huh, niin pitkälle ei ole ajatusta viety. Tuemme toki mielellämme olutharrastajia.”
Suomalainen elintarvikeketju hukkaa vuodessa peräti noin 460 miljoonaa kiloa ruokaa ja leipä on suosionsa vuoksi suurin yksittäinen hävikkituote.
Leipähävikkiä Vaasanila syntyy arviolta vajaat kymmenen prosenttia koko arvoketjussa eli leivonnassa, kaupassa ja kotona. He ovat kehittäneet tuotantoaan hävikin vähentämiseksi ja yhteistyötä tehdään aktiivisesti asiakkaiden kanssa, jotta tilausmäärien ennustaminen olisi mahdollisimman tarkkaa ja sitä kautta hävikki mahdollisimman pieni. Kuluttajia puolestaan rohkaistaan hyötykäyttämään kuivahtanutkin leipä, esimerkiksi pizzapohjana.
“Leivän matka pellolta pöytään on haasteellinen, koska leivän kulutus vaihtelee suuresti vuodenaikojen, sesonkien ja jopa viikonpäivien vaikutuksesta. Ennakoitavuus on vaikeaa ja suuri osa leivästä leivotaan ennen kuin tilaukset on saatu leipomoille”, Cousins sanoo.
“Kuluttajille myös leivän tuoreus on erittäin tärkeää, ja kuivahtanutta leipää harvoin hyötykäytetään vaikka se olisi suhteellisen helppoa ja halpaa.”
Yksi asia, joka saattaa vaikuttaa Wasted-oluen suosioon, on sen vahvuus. Oluen nimenmukainen olotila on nimittäin vaikea saavuttaa koe-erän 2,8 prosentin vahvuudella. Ykkösoluen vahvuudessa pysyminen mahdollistaa ketterän kehittämisen ilman panimolupia, mutta jos kysyntää riittää, vahvempaakin saattaa tulla tarjolle.
Olutkoulutuksia järjestävän ja Wasted-oluen panemisesta vastaavan Brewniversen Juha Sinisalo on kiinnostunut aiheesta muutamasta eri näkökulmasta.
“Ensinnäkin etsin olutmiehenä jatkuvasti uusia näkökulmia tähän ihanaan maltaiseen juomaan. Sinänsä koomista, että tämä leipänäkökulma on oikeastaan paluu oluen alkujuurille, sillä ensimmäiset oluet ovat syntyneet 5 000 vuotta sitten, kun veteen on joutunut leipää ja se on lähtenyt spontaanisti käymään”, Sinisalo sanoo ja jatkaa.
“Toisekseen minua kiinnostaa kauppatieteilijänä prosessin tehokkuuden parantaminen ja hävikin muuttaminen euroiksi. Kolmanneksi minua kiinnostaa vastuullisena kuluttajana jätteeksi menevän ruoan vähentäminen.”
Vaasanillakin on toive oluen suhteen.
"Toivomme tietysti huippuhyvää olutta Vaasan Ruispaloista!" Cousins sanoo.