Kaupungin Paras 2002

Tampereen kaupungin parhaat tapaat Partyhouse Kivassa keskiviikkona 9.10. Musiikista vastaa Bounce-crew ja Gimme5. Gaalan juontaa Mari Turunen.

Skeittari

Rullalautailun ammattilainen, 27-vuotias Jussi Korhonen on unelma-ammatissaan ja menestyy siinä. Viimeisin kisavoitto tuli huhtikuussa Malmön EM-tasoisissa kisoissa ja kisa- sekä näytöskeikat pitävät miehen leivässä kiinni.

Pullistelusta ei skeittaajaa voi silti syyttää. Polvivamman vuoksi hiljaisemman kesän viettämään joutunut Korhonen toteaa, että ammattilaisuus on kovin suhteellista: joka tapauksessa skeittaillaan, mutta ympäristö päättää, minä hetkinä siitä maksetaan.

Jalat maassa –asenne paistaa muutenkin. Nimitys kaupungin parhaaksi skeittaajaksi kelpasi julkisuudessa omasta mielestään liikaakin näkyvälle miehelle vasta, kun juttu luvatiin osoittaa kädenojennukseksi koko Tampereen vahvalle harrastajajoukolle, Timo Kuulusalle, Jupi Tuomiselle, Eero Anttilalle - ja muille.

Tärkeänä Korhonen pitää myös alan epävirallista juniorityötä, jossa vaahtosammuttimen kokoisia lautailijanalkuja haalitaan kadulta urheilun pariin. Ammattilaiset joutuvat aina nuoremmilleen esikuviksi, isoveljiksi, opastajiksi, valvojiksi, leikkikavereiksi ja jopa joulupukeiksi.

Korhoseen törmää varmimmin Lakalaivan Tam SkateCenterissä.

Italialais-ravintola

Tampereen etnisten ravintoloiden joukossa on matalan profiilin helmi, italialaisravintola Perla. Omaan luokkaansa Perlan nostaa rohkea veto jättää listalta pois turistiruoat, kuten pizzat, ja keskittyä saapasmaan keittiön vähemmän tunnettuihin ja hienompiin vivahteisiin.

Tulos on sujuvan herkullinen matka reheviin ja vuosisatojen saatossa hiottuihin makuihin.

Ruoan tasoon keskittymisen lisäksi Perla on kerännyt herkkusuiden kehuja klassisen ammattitaitoisella palvelullaan.

Ravintola Perla, Rautatienkatu 20.

Rock-ryhmä

Suorasukaisen tamperelaisen rockmusiikin lippulaiva Popeda sai neljännesvuosisadan täyteen. Muuan akateemisen koulutuksen saanut muusikkokollega luonnehti bändiä ja varsinkin keulakuva Pate Mustajärveä toteamalla, että yhdistelmässä jotenkin kiteytyy kossupullon, kylmän keikkabussin ja hikisen lavan syvin olemus. Lausuntoa pitää ilman muuta pitää kehuna.

Työläisbändi on myös alkanut nivoutua osaksi tamperelaista mytologiaa. Aulabaarin legendat tunnetaan ja bändin riveissä on tiettävästi syntynyt myös klassikkodrinkki Änkerö.

Popedan tapaa helpoiten tamperelaisten rokkiravintoloiden lavalla.

Sommelier

Sommelier, tai tarkemmin viinimestari, on merkki tasokkaasta ravintolasta. Kaupungin paras – ja kokenein – viinimestari löytyy ravintola Näsinneulasta. 38-vuotias Kristiina Laitinen aloitti kaupungin ensimmäisenä sommelierinä käytyään hakemassa koulutusta Ranskasta Bordeaux’sta, kun täältä oppia ei löytynyt.

Kaupunkiin palattuaan Laitisen ensimmäinen laskeutumispaikka löytyi Tiiliholvin kellarista, josta ura vei toiseen äärimmäisyyteen, kaupungin korkeimmalla olevaan ravintolaan.

Viinimestari huolehtii viinikellarista ja takaa, että asiakas saa sataprosenttisen varmasti oikein käsitellyn ja varastoidun ykkösviinin pöytäänsä. Laitinen myös korostaa työn asiakaspalvelupuolta, omalla tietoudellaan hän rohkaisee asiakasta tekemään juuri olosuhteisiin ja ateriaan sopivan napakymppivalinnan.

Kristiina Laitinen toimii viinimestarina Ravintola Näsinneulassa.

Snagari

Vuoden 2002 Tampereen paras nakkikioski löytyy kaupunkiruokailun perinnemaisemasta, Tammelantorilta. Ullan Grilli on torin laitaan parkkeerattu grillivaunu, joka avaa luukkunsa mukavasti juuri, kun illan väsyttämät toikkaroijat tai torin ensimmäiset aamuvirkut saapuvat kulmille – sulkeakseen luukut iltapäivällä heti lounasajan jälkeen.

Oikea-aikaisen palvelun lisäksi Ullan Grillin hyveisiin kuuluu hyvin mutkaton asiakkaiden kohtelu sekä kohdalleen laaditut hinta-laatu-määrä-suhteet. Pikku rahalla nälkäinenkin pötsi täyteen.

Ullan Grillillä on myös tärkeä sosiaalinen tehtävä kaupungin ravintolaelämän kannalta. Kioskin jonossa kohtaavat tasa-arvoisina sekä yön väsyttämät juhlijat että heitä vielä hetkeä aiemmin palvellut ravintolahenkilökunta.

Ullan Grilli löytyy Tammelantorilta.

Sänkykauppa

Kaupungin paras sänkykauppa on eksoottinen, palveleva, persoonallinen, tyylikäs, jopa ylellinen ja kevyesti ekohenkinen. Tällaiseen saavutukseen yltää Kauppakadun Futon Bed Shop.

Nimensä mukaan futoneihin erikoistuneessa liikkeessä soi taustalla kevyt jazz myyjän esitellessä itämaisia sänkyjä ja vuodesohvia. Asiakkaina on opiskelijoita, sisustajia sekä selkävaivaisia ja liike tarjoaa myös mittatilaustöitä. Valikoimiin kuuluu myös hillittyn tyylikkäitä valaisimia.

Futon Bed Shop, Kauppakatu 12.

Kakkukauppa

Oululaiset Arja Mäkelä ja Marko Larkoniemi tulivat Tampereelle tekemään korkean tason kakkuja. Kakkukauppa sai nimekseen Kakkutaivas ja nimelle päätettiin antaa myös katetta. Herkkuihin tehdään kaikki itse, hilloista ja täytteistä alkaen, niihin ei käytetä säilöntäaineita ja lisäaineitakin vältetään niin paljon kuin se konditoriassa suinkin on mahdollista.

Valikoimissa on paljon perinteisiä tuotteita, jotka ovat rivivalmisteiden joukosta jo hävinneet ja toisaalta paljon keski-eurooppalaisia vaikutteita. Maun lisäksi Kakkutaivaan herkut ovat kauniita: ne näyttävät käsityöltä, kevyen retrohenkisiltä ja niistä puuttuu tyystin teollisuuden estetiikka.

Kakkutaivas, Aleksis Kiven katu 13.

Poliisi

Apulaispoliisipäällikö Ari Sarjanen on vastuussa parin vuoden takaisesta Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan –operaatiosta. Tuolloin Tampereen keskustaa lähdettiin rauhoittamaan ns. nollatoleranssilla, eli poliisi vahvisti näkyvyyttään kaupungilla ja puuttui koheltajien kommelluksiin. Jälkeä myös syntyi.

Kaupungin parhaaksi poliisiksi ei kuitenkaan pääse vain kuria pitämällä. Sarjasen ansioihin kuuluu myös kääntöpuolen esiin tuominen ja tutkiminen. Tieteellisen tarkasti operaatiossa on kartoitettu myös epäonnistumiset ja kehitystä tullaan jatkamaan niiden perusteella. Sarjanen korostaa, että mitään “quick-fixejä” ei ole olemassa, pelkällä kontrollilla ei ratkaista mitään. Monimutkaiset sosiaaliset ongelmat vaativat paljon laajempaa työtä, jossa poliisi on vain yksi osa.

Kaupungin parhaalla poliisilla on muuten historassaan myös rötös. Aikanaan Sarjaselle tuomittiin 20 päiväsakkoa jatketusta vesilain rikkomisesta. Mies on entinen Koijärvi-aktivisti.

Sarjanen on helpointa löytää työnsä ääreltä poliisitalolta.

Klubi

Neljä vuotta täyttänyt Beatformers-klubi menee järjestäjäduonsa dj Infekton ja Karri K:n ohjastamana koko ajan eteenpäin. Suosion salaisuus on tyylien kirjossa, johon klubbailijat eivät pääse kyllästymään. Drum’n’bass on klubin ehdoton ydin, mutta siihen sulautetaan koko ajan jotain muuta ja uutta, jota ei edellisillä kerroilla ole kuultu.

Suosion toinen tukijalka on kävijoiden asenne. Beatformersiin tullaan juhlimaan rennosti ja tanssimaan, edustusseisoskelua ja näyttäytymistä ei klubilla tapaa.

Suosion mittarina voi pitää sitä, että neljän vuoden ajan Beatformers-klubit ovat joka kerta olleet loppuunmyytyjä. Talon täyttäminen kerta toisensa jälkeen D&B:llä Tampereella on kova suoritus.

Beatformers järjestetään noin kerran kuukaudessa Yo-talolla.

Brandy-valikoima

Brandyt ovat edelleen sen verran harvinaista herkkua, että niitä ei yleensä montaakaan sorttia ravintoloista löydä. Espanjalaisravintola Saludista kuitenki löytyy omaa maahantuontia ja harvinaisia Lustaun herkkuja ei juuri muualta edes saa. Myös sherrypuolella palvellaan, tarjottavaa löytyy omista tynnyreistä.

Saludissa myös anniskellaan juomia pienemmissä annoksissa niille, jotka haluavat maistella, kokeilla ja vertailla. Valikoiman viehättävä piirre on myös se, että tuotteiden laaja hintahaitari sallii herkuttelun muillekin kuin spesialisteille.

Kaupungin paras brandyvalikoima löytyy ravintola Saludista, Tuomiokirkonkatu 19.

Kahvintekijä

Lasse Vidman valittiin Suomen baristoista parhaaksi. Saadakseen tittelin Vidmanin piti tehdä kahvijuoma raadin edessä useampaan otteeseen niin, että valmistustekniikka, kahvin karkeus, valumisaika, maidon lämpötila ja jopa kuplan koko ovat tismalleen oikeat.

Homma hoitui, sillä Vidman tekee työtään rakkaudesta ja intohimosta. Tästä syntyy viimeinen silaus, tyylikäs ja hauska esiintyminen.

Lasse Vidmanin kahvijuomaa voi siemailla Il Fornossa.

Takinkääntäjä

Takinkääntäjistä paras on Kari Peitsamo. Rock-tähti on pysynyt uskollisena omalle työlleen, eikä palttoota ole väännelty mihinkään suuntaan suosion tai henkilökohtaisen hyödyn, virkauran, silmänpalvonnan tai yleisen sopivaisuuden tavoittelussa.

Siksi onkin kerrassaan kunnioitettavaa, että nokialaisen kokoomusperheen poika lähes tehtaili levyjä, lauloi kauppaopiston naisista, möi sävelmänsä pankin mainokseen, kaivaa hautoja päätyökseen, ensin hiljeni hetkeksi musiikintekijänä ja lopulta koko keitoksen päälle ryhtyi tekemään uusia biisejä, joissa on selvä ja vahva poliittinen sanoma ja lopuksi mies suorastaan syleilee SKP:tä. Monimutkaista, mutta johdonmukaista!

Peitsamon voi bongata helposti keskustan niistä baareista, joiden yllä leijuu kevyt boheemiuden henkäys.

Lihapullat

Ne ovat noin nyrkin kokoisia, niitä löytyy tavallisina, savujuustolla, tulisesta naudasta ja lammasfetasta tehtyinä. Ne ovat aina tuoreita ja lämpöisiä. Ne eivät maksa paljoa ja niiden kanssa tarjotaan makeankirpeää sinappikastiketta.

Kaupungin parhaat lihapullat saa Teivon Lihalta, mieluiten Kauppahallissa nautittuina. Kauppahallin lisäksi pullia löytyy Jäähallista, Tullintorilta, Nekalasta ja useista kaupoista ja grilleistä.

Teivon Lihan lihapullia saa Kauppahallista, Jäähallista, Tullintorilta ja kaupoista ja grilleistä pitkin kaupunkia.

Pikkukauppa

Pyynikintorin liha on idyllinen tuulahdus kaukaa menneisyydestä. Kyseessä on todellinen yksityiskauppa pienissä tiloissa. Lihatiskin valikoima yllättää kenet tahansa ja tiskillä saa myös palvelua.

Kauppa viettää joulukuussa 35-vuotispäiviään ja kunnioittaa juhlavuotenaan ruokakaupan hienoja perinteitä. Iloinen lähipalvelu kätkee taakseen sen, että kauppias tulee paikalle joka päivä kello 6.30 ja tekee esille laitettavat lihat itse – muutenhan ei synny jälkeä, jota itse haluaa ja edellyttää. Asiakkaiden erikoistoiveet huomioidaan ja paketista tehdään juuri sen kokoinen, kuin kulloinenkin tarve on. Pieni pystyy palvelemaan.

Pyynikintorin liha löytyy – kuinkas ollakaan – Pyynikintorilta.

Tori

Kaupungin paras tori on Keskustori. Remontilla kaunistettu ja tasoitettu aukio toimii niinkuin pitääkin: markkinoiden pitopaikkana, ihmisten kohtaamispaikkana ja tapahtumanäyttämönä.

Varsinkin päättynyt kesä osoitti, että Keskustori on tehtävänsä täyttänyt: kaupungin sydän, josta löytyy rokkia, ruokaa, markkinoita ja menoa.

Drinkki

Kaupungin paras drinkki on The Cowsta löytyvä Silky Underwear.

Lukijan kuvailu: “Hei, mitä nimi kertoo? Just sen, millanen drinkki on! Ihanan pehmee ja rupee tekeen mieli.”

Silky Underwear maksaa 5,60 euroa ja se tehdään vahvasta vaniljalikööristä, vodkasta, kookossiirapista ja maidosta. Kaakaojauhe antaa väriä ja juoma tarjoillaan jäämurskan kanssa.

Silky Underwearia voi maistella The Cowssa.

Halpahalli

Supermyynti on tamperelaisklassikko. Pikkuhilun hintaista kotitavaraa, lelua, työkalua, tarvelaitetta ja täysin hyödytöntä krääsää tähtitieteellisiä määriä. Kauppa, jossa on vaikeuksia tarkentaa katsettaan ja jonka tuoksu jää kerrasta mieleen.

Jo 60-luvulta aloittanut todellisen opiskelijabudjetin mahdollistava halpatuontitavaran keidas ratkaiseen nuoren kodin lähes kaikki ongelmat!

Supermyynti löytyy Puutarhakadulta sekä Hatanpään valtatieltä.

Rock-promoottori

Juuri Jussi Santalahtea saa syyttää siitä, että Tampereella yleensä on oma kesäinen rock-festivaali Tammerfest. Saman miehen syntilistaan kuuluu keikkaohjelmia listaava ClubGuide. Mainetta tahraa myöskin Santalahden sauna –niminen keikkasarja, joka tuo Tampereelle säännöllisesti vahvan kitararockin kovia nimiä. Santalahti on syyllinen myös kotimaisen rock-busineksen päätapahtumaan, Musiikki ja Media –konferenssiin, joka tuo alan hahmot ja nimet tiilikaupunkiin. Ja miehellä on tunnollaan vielä pikkukeikkojen järjestelyä.

Kaupungin paras rock-promoottori on auttamatta syyllinen Tampereen musiikki- ja ravintolaelämän vilkastuttamiseen!

Santalahden bongaat todennäköisimmin kaupungin keskustasta kiireisenä, salkku kädessä.

Kasarimeno

Kahdeksankymmentäluvun kunniakasta perinnettä Tampereella pitää parhaiten yllä The Music Bar. Yöneljään asti auki olevaksi musiikkibaariksi suunnitellun illanviettopaikan linja pitää: sisustuksessa on paljon mustaa ja valopisteitä, kattoon on ripustettu moottoripyörä ja ennen kaikkea musiikki on sitä itseään.

Musiikkilinja The Music Bariin valittiin erottautumissyistä ja 80-luvulla myös pysytään. Ainoastaan niinä iltoina, jolloin musiikista huolehtii dj, on annettu lupa valua 80-luvulta muutaman vuoden kumpaankin suuntaan.

The Music Bar, Hämeenkatu 25.

Olut

Panimomestari Sam Viitaniemi ravintola Plevnasta tietää miten bock-oluen osat napsautetaan kohdalleen maistuvaksi kokonaisuudeksi. 6,6-prosenttisen Plevnan Bockin terävyys antaa perusryhdin makunautinnolle, jota terävyyttä käymättömät mallassokerit mukavasti pyöristävät.

Plevnan Bock onkin ystävällinen juoma; ei tarvitse olla ammattilainen tai edes alan hienoudet tarkasti tunteva kultakurkku nauttiakseen kaupungin parhaasta oluesta. Pyöreä maku on houkutellut juomalle paljon myös sellaisia ystäviä, jotka muuten eivät oluesta erityisemmin perusta.

Myöskään helposti kritisoivat ammattilaiset eivät ole pahaa sanaa Plevnan Bockista sanoneet. Päinvastoin, se on kerännyt kosolti palkintoja erilaisissa olutkilpailuissa.

Plevnan Bockia voi maistella Plevnan lisäksi mm Tillikassa sekä Oluthuoneella.

Levykauppa

Syyskuun 25. päivä vuonna 1972 tehtiin historiaa: Tampereelle avattiin riippumaton levykauppa, jonka vaikutus tuli olemaan järisyttävä. Paitsi levy- ja yleensä musiikkitarjonnan rikastuttajana, Epe’s-levykauppa on toiminut myös kulttuuritarinoiden syntypaikkana.

Tämän liikkeen takahuoneessa nukkui muuan siviilipalvelusmies Hector maisteltuaan pari lasia liikaa.

Punk-hahmo Miettinen pyöri kaupassa päivän haalien toinen toistaan uskottavamman levyn ostoskoriinsa ja maksun hetken koittaessa kuiskasi naama punaisena myyjälle “ja sitten toi Donna Summerin uusin. Pikkusiskolle.”

Epe’s löytyy Kyttälänkadun ja Aleksanterinkadun kulmasta.

Kahvikauppa

Kahvikauppa, jossa voit maistaa oman paahtimon parhaita ja ostaa vastajauhettua mukaan, on todellinen ihme. Tällainen palvelulaitos kuitenkin löytyy Verkatehtaankatu 6:sta, aivan kaupungin ytimestä. Mokkamestareiden myymälä-kahvila on kaupungin paras kahvikauppa.

Vaikka asiakkaalle näkyykin vain myymälä, on hyvä pitää mielessä, että Mokkamestarit on oikea paahtimo, jolla on 50-60 omaa merkkiä, jonka paahtimoon ihan oikeasti tuodaan kahvia juuttisäkeissä, ja joka voi tarjota asiakkailleen todella tuoretta laatukahvia toiveiden mukaan, asiantuntevalla palvelulla.

Mokkamestareiden myymälä on Verkatehtaankatu 6:ssa.

Patsas

Tampereen paras patsas suorastaan tihkuu itsestäänselviä paikallishengen ilmentymiä: patsaan nimi on Tampere-veistos ja se löytyy kosken partaalta, Työn puistosta. Patsas on karu ja osoittelevan ihannoitu kuvaus yläruumis paljaana raatavasta ylpeästä tehtaantyöläisestä. Jos patsaalla vielä olisi vähän takatukkaa, olisi vaikutelma täydellinen!

Tampere-veistos löytyy Työn puistosta, paloaseman Tampellan portin ja Sähkölaitoksen edestä.

Viinivalikoima

Kaupungin paras viinivalikoima löytyy Tiiliholvin ilmastoiduista viinikaapeista ja –kellarista. Kaikkiaan noin 70 merkin valikoima on niin suuri reservi, että sieltä löytää varmasti viinin, jolla voi tavoitella aterian täydentämistä huimaksi elämykseksi, jossa kaikki maut ovat harmoniassa.

Tiiliholvin viinivalikoiman juju on siinä, että trendien ja sesonkien mukaan – ja samaan aikaan juuri niistä välittämättä – etsitään ne viinit, jotka asiakkaita kiinnostavat. Valikoiman laajuus vaatii myös ison koulutusrumban koko henkilökunnalle.

Tiiliholvi löytyy Kauppakatu 10:stä.

Kone

Vuonna 1899 Sulzerin tehtaalla Sveitsissä valmistettiin jotain aivan erinomaista: Tampereelle lähetettävä järkyttävän kokoinen kone.

Höyrykonejättiläinen päätyi Finlaysonin tehtaalle louskuttamaan varallisuutta teollisuuspaikkakunnalle ja koko kasvavalle kansakunnalle.

Vaatimatonta 50 kuution päivittäistä halkokuormaa vastaan kone kehitti 1650 hevosvoimaa (vajaan kahden F1-auton teho) ja kahdeksanmetriseen vauhtipyöräänsä kierros per sekunti –nopeuden.

Koneen pannuhuoneessa sijaitsee nykyään Siperian keskusaukio, eli muun muassa ravintolat Il Forno sekä Wayne’s.

Sulzer-höyrykoneen voi käydä katsastamassa Höyrykonemuseossa, Väinö Linnan aukio 8.

Kiitos lukijat!

Kiitos kaikille lukijoille, jotka kilauttivat kännykkään, kumauttivat kirjeellä tai heittivät sähköpostilla. Moni paras asia olisi jäänyt löytämättä ilman teitä.