Kevytkannabis valloittaa Eurooppaa, mutta Suomessa ollaan vasta lähtökuopissa

Kun Virossa ja muualla Euroopassa käy CBD:n eli kevytkannabiksen kauppa jo kuumana, Suomessa painitaan asian suhteen mahdottomien lupaprosessien, CBD:n nimellä ratsastavan luontaistuotekauppojen raakahampun ja asiasta aivan pihalla olevien toimittajien kanssa. 

Kasvi on kannabis (cannabis sativa). Sen tunnetuimmat vaikuttavat ainesosat ovat THC, josta pääsee pilveen ja CBD, jolla on joitain tutkittuja ja paljon käyttäjien lausuntoihin perustuvia terveydellisiä vaikutuksia kivunlievityksestä, ahdistuksen lievittämisen kautta unettomuuden hoitoon. Jälkimmäinen ei sekoita päätä.

Kevytkannabikseksi kutsuttuja CBD-tuotteita myydään kukintona, öljynä, rasvoina ja muuna kosmetiikkana sekä ruokatuotteina. Yle kertoi hetki sitten Tallinnan kevytkannabiskaupoista ja vastaavia puoteja on noussut ympäri Eurooppaa vuoden vaihteessa tulleen lakimuutoksen jälkeen. 

Vuoden vaihteessa koko EU:n alueella tuli voimaan säännös, jonka mukaan CBD on uuselintarvike, jonka myyntiin tarvitaan erillinen uuselintarvikelupa. Samaan uuselintarvikkeiden kategoriaan kuuluu muun muassa omegarasvahappoja sisältävät krilliäyriäis- ja leväöljyt ja chian siemenet.

Suomen viranomaiset ovat puolestaan kiristäneet juuri ennen vuodenvaihdetta linjaustaan hampun suhteen: kukintoa ei saa myydä elintarvikkeena, sillä Suomessa elintarvikkeet eivät saa sisältää vähääkään THC:tä.

CBD:n maahantuominen Suomeen on laitonta ja tulli on jo pysäyttänyt Virosta kevytkannabista maahantuoneita matkustajia ja maahantuonti voidaan tulkita huumausainerikokseksi.

Virossa vaaditaan uuselintarvikelupa vain valmistajilta, joten kauppiaat jotka eivät itse valmista tuotetta voivat silti myydä sitä. Pientä kikkailua lain kanssa kuitenkin vaaditaan: CBD-kukintoa ei saa myydä poltettavaksi, koska tupakkatuotteiden myyminen ilman lupaa on laitonta. Jos käyttäjä päätyy kuitenkin polttamaan tavaran jointissaan, hän ei syyllisty rikokseen.

Suomessa tuotetta ei löydä ainakaan vielä peruskauppojen hyllyiltä tai suomalaisten toimijoiden verkkokaupoista. Nopealla Google-haulla saa kuitenkin selville, että tavaraa on mahdollista tilata postin kautta lukuisten verkkokauppojen valikoimasta.

Se, että sitä voi tilata kotiin, ei takaa tuotteen laillisuutta. TOR-verkon kautta tilataan kotiinkuljetuksella lähes kaikkia mahdollisia huumeita meillä Suomessakin.

Mitä on suomalaisten kauppojen CBD?

Laimennettu versio kevytkannabiksesta on löytänyt Suomessakin tiensä luontaistuotekauppojen tarjontaan. Kyseessä on raakahamppu, joka ei pidä sisällään THC:tä, eikä sen enempää CBD:tä, vaan sen aktivoimatonta ja mehustamalla valmistettua versiota CBD-A:ta.

CBD-A:ta ei mainita suomalaisten lääkeaineiden listalla, CBD (ja THC) mainitaan. Tämä oleellinen ero jäi esimerkiksi Iltalehden kokemustoimittajalta puuttumaan omasta tarinastaan kokonaan.

CBD-A:ta pidetään yleisesti ei-aktiivisena ja CBD:tä aktiivisena osana kasvia. Muutos CBD-A:sta CBD:ksi tapahtuu lämmittämällä. Juuri siitä syystä kannabiksen kukkakaan ei vaikuta raakana syötynä, vaan se pitää joko polttaa, höyrystää tai vaikka sulattaa yhteen voin kanssa leipomista varten. Ilman vaadittua kuumentamista vaikuttavat aineet eivät pääse esiin.

Monenlaisia CDB-A-tuotteita verkkokaupassaan myyvä Ruohonjuuri tyytyy nettisivuillaan toteamaan: Tuotteella saattaa olla lukuisia hyvinvointiasi edistäviä vaikutuksia, joista emme valitettavasti saa kertoa enempää. Tämä siksi, että koska kyse ei ole lääkkeestä, sen markkinoinnissa ei saa käyttää terveysvaikutuksia myyntiargumentteina.

Ruohonjuuren sivuilla tuotteiden arvosteluissa käyttäjät kehuvat saaneensa apua muun muassa PMS-oireisiin, kuukautiskipuihin ja bentsolääkityksestä luopumiseen.

Suomalaiset pioneerit

Suomessa on toimijoita, jotka ovat valmistautuneet varsinaisen CBD:n tulemiseen. On kannabistuotteisiin erikoistuneita liikkeitä, kuten Seeds of Love, jotka keskittyvät polttamisessa käytettävien tuotteiden sijaan vaporisaattoreihin ja joiden valikoimista löytyy CBD-kukinnon siemeniä itse kasvatettavaksi. Tai siis ei tietenkään kasvatettavaksi, koska se olisi laitonta, vaan "keräilytarkoituksiin".

Sitten on Hamppusampo, joka haluaa tehdä Suomessa kasvatetusta kannabiksesta vientituotteen. Ruokaviraston eli entisen Eviran luvalla kasveja maahantuonut yritys jalostaa ulkoviljelyyn sopivaa CBD-pitoista öljyhamppulajiketta Finolaa Itä-Suomen pelloilla. Suomen sääoloissa ulkona pärjäävälle kasville voisi olla maailmanlaajuista kysyntää, vaikka kotimarkkina aukeaakin hitaasti.

Miksi toimijat luottavat muutokseen, vaikka suomalainen kannabiskeskustelu ja -politiikka ovat olleet aivan paikalleen jämähtäneitä? Ehkä siksi, että kansainvälisestikin kymmeniä vuosia jämähtänyt tilanne kannabislainsäädännön suhteen on nytkähtämässä ylätasolla seuraavaan vaiheeseen.

Suunnanmuutos

Kesällä 2018 WHO:n huumausaineiden asiantuntijakomitea kokoontui ensimmäisen kerran pohtimaan kannabiksen asemaa huumausaineiden listauksissa. Tähän päivään saakka kannabis on ollut WHO:n vuonna 1961 kirjatulla huumausaineiden listalla, mutta myös listalla IV, joka listaa vaarallisimmat huumeet. Tämän lainsäädäntöä ympäri maailman ohjaavan asiantuntijalausunnon mukaan kannabis on rinnastettu heroiiniin ja muihin vahvimpiin huumeisiin.

Viime kesänä aloitetun keskustelun pohjalta WHO päätyi helmikuussa 2019 ehdottamaan muutoksia listauksiin. Ehdotuksen mukaan kannabis poistettaisiin vaarallisten aineiden listalta. Samalla WHO päätyi suosittelemaan, ettei CBD-tuotteita koskisi minkäänlainen kansainvälinen kontrolli.

Tältä pohjalta muun muassa selvitetään parhaillaan Euroopassa myytävien CBD-tuotteiden THC-pitoisuuksia, jotta THC:n määrälle voidaan luoda selkeä ja yhtenäinen raja.

Vielä muutokset eivät ole kuitenkaan valuneet Suomeen asti ja siksi esimerkiksi Hamppusampo on joutunut kahnauksiin viranomaisten kanssa. Viime vuoden puolella yritystä kiellettiin myymästä CDB-kukintoja ja hetki sitten otsikoihin nousi Hamppusampon tapa palkita työntekijöitään tuotteillaan.

Tutkimus vasta alussa

CBD:n vaikutuksia on ehditty tutkimaan vähän suhteessa hypeen, joka aineen ympärillä on syntynyt viimeisen parin vuoden aikana koko läntisessä maailmassa. Hype tapahtuu verkkokauppojen ja vaikuttajien some-kanavissa ja “tietoa” on tarjolla niin paljon, että jo pelkkä hehkutuksen määrä tekee siitä epäuskottavaa ja syntyy vaikutelma, että tähän kuplaan on puhallettu hieman liikaa ilmaa.

Toisaalta löytyy varteenotettavia tutkimuksia, jotka puhuvat CBD:n puolesta.

Brittiläinen King’s College julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan CBD voi toimia uudenlaisena hoitomuotona psykoosipotilaille. Tutkimuksessa todettiin, kuinka CBD-kapselit vähensivät epänormaalia toimintaa potilaiden aivojen kolmessa osassa, jotka on yhdistetty psykoottisten häiriöiden kuten skitsofrenian puhkeamiseen. CBD:n sivuvaikutusten todettiin olevan huomattavasti vähäisempiä kuin nykyisin käytetyillä psykoosilääkkeillä.

Kannabista on tutkittu paljon, mutta CDB:tä erikseen vähemmän. Siksi on vaikea tietää esimerkiksi kuinka paljon kivunlievityksen, pahoinvoinnin tai lihaskramppien toimivasta hoidosta johtuu CDB:stä ja kuinka paljon kannabiksesta kokonaisuutena tai sen muista aineosista. Aiemmin mainittu YK:n huumausainelistaus on vaikeuttanut tutkimustyötä, koska huumausaineen tutkimiseen vaaditaan erillinen lupa.

CBD on kohdannut myös paljon kritiikkiä, josta suurin osa johtuu juuri tutkimuksen ja todistettujen terveysvaikutusten vähäisyydestä. Alustavia tuloksia on pidetty kuitenkin niin lupaavina, että tutkimusta on tulossa paljon lisää.

Tällä hetkellä osa näyttää uskovan CBD:hen lähes kaiken parantavana ihmerohtona, osa pitää sitä huumeena ja osa ajattelee, että lukuisista käyttäjäkokemuksista ja alustavasta tutkimuksesta huolimatta kyseessä on pelkkä placebo-vaikutus. Tutkimusta tarvitaan, jotta totuus löytyy jostain näiden välimaastosta.