Määrittele itse, mikä on kaunista

Skandinaavinen design on meille kaikille tuttua. Se on turvallista ja kaunista, Alvar Aaltoa ja Ilmari Tapiovaaraa.

Mitä skandinaavinen design on kestänyt aikaa niin hyvin? Skandimania-näyttelyn kuraattorin Jari Saariahon mukaan vastaus on helppo ja yksinkertainen kuin Aalto-jakkara.

"Funktionaalinen kauneus ja kaunis funktionaalisuus tekevät skandinaavisesta modernista kestävän. Funktionaalisuuteen on aina sisäänrakennettuna myös laatu. Siinä piilee myös isoin vaara ja uhka. Taitamattomissa käsissä ''vähemmän on enemmän'' johtaa helposti tylsyyteen ja ikävyyteen kaikilla muotoilun osa-alueilla. Vähemmän on enemmän vain kun sitä on suunniteltu enemmän ja paremmin", Saariaho kuvaa.

”Skandinaavisen muotoilun suosio liittyy alunperin modernin nousuun ja moderniin funktionaalisuuteen. Ja sen korkeatasoiseen ja jatkuvaan uudelleentulkintaan”, Saariaho sanoo.

Etenkin jatkuva uudelleentulkinta painottuu Saariahon sanoissa. Saariaho oli 90-luvulla mainostoimistossa luomassa ylemmän keskiluokan makumieltymyksiä. Silloin kuvioon liittyi Wallpaperin ja Terence Conranin kaltaisten suunnannäyttäjien into tuoda moderni takaisin. Moderni saatiin takaisin ja se on edelleen keskeinen määrittäjä muotoilun kentällä.

”Itse olen kasvanut siihen, että Iittala, Marimekko, Artek ja muut Kekkosen ajan superbrändit määrittävät hyvän maun. Minulle on itsestään selvää, että näitä pitää olla. Nyt olen ilokseni ja hämmästyksekseni huomannut, että nuoremmat sukupolvet eivät ajattele välttämättä näin”, Saariaho kertoo.

Kun silmä on tottunut näkemään designia maailman huipulta kaikkialla - kouluissa, kirjastoissa, keittiöissä ja kotona - voi siihen turtua.

”Nyt pitäisi tulkita uudelleen näitä standardeja. Niihin on jossain määrin turruttu, mutta uskon, että skandinaavisella muotoilulla on paljon annettavaa”, Saariaho sanoo.

Juuri tästä uudelleentulkinnasta on kyse myös Skandimania-näyttelyssä. Näyttelyyn on kutsuttu joukko kansainvälisiä suunnittelijoita, jotka eivät ole eläneet skandinaavisen muotoilun keskellä, mutta jotka ovat tulleet Suomeen oppimaan sitä.

Tulkinnan kohteena on paitsi esteettisyys, myös ideologia.

”Esimerkiksi Artek on mahtava firma ja Artek-koti on käsite. Joillekin hyvässä, joillekin huonossa mielessä. Meidän tarkoitus on saada ihmiset kokemaan skandinaavinen muotoilu ilman valmista markkinointiviestiä ja siinä tullaan takaisin esteettiseen nautintoon”, Saariaho kuvailee.

Lontoossa ja Marjaniemessä asuva Saariaho on huomannut, että ihmiset ovat alkaneet kiinnostumaan ei-brändätyistä, hyvännäköisistä tavaroista.

”Edelläkävijät määrittelevät esteettisyyden tajunsa itse, eivätkä osta sitä valmiina. Vastuu on ostajalla eikä kaupan päälle saa brändin luomaa turvallisuuden tunnetta. Tilauksesta tehty kestääkin parhaiten aikaa, koska se on trendien ulkopuolelta.”

Helsingin Punavuoreen avautuva Köln im Studio aloittaa Liminal-näyttelysarjan Skandimanialla 13. lokakuuta. Ennen joulua on luvassa vielä Punainen joulukuu -näyttely, joka lupaa tuoda joulukoristeille takaisin niiden ansaitseman arvon.

Koko näyttelysarjan tarkoituksena on Saariahon sanoin ”hämmentää skeneä” sekä tutkia jakelun ja tuotannon uusia mahdollisuuksia.

”Punavuoressa voi olla nykyisin keskellä maailmaa. Jos suunnittelijoidemme tuotteet näkyvät esimerkiksi Financial Timesin How To Spend It -liitteessä, saattaa ihmiset Lontoosta tilata niitä ja me pystymme toimittamaan heille, ilman, että niitä on tarvinnut ennalta lähettää mihinkään. On olemassa isoja mahdollisuuksia, jotka pitää vain itse ottaa haltuun.”

Skandimania-näyttelyn avajaiset 13. lokakuuta Mestarien talossa, Pursimiehenkatu 26, Helsinki.