Masennuksen hoitoon käytettävät nykyiset lääkkeet ovat usein tehottomia yksinään ja kestävät liian kauan vaikuttaa. Niiden hyödyt ilmenevät pitkällä viiveellä, jos ollenkaan. Neurofarmakologian dosentti Tomi Rantamäki tutkii työryhmineen erilaisten nopeavaikutteisten aineiden, kuten ilokaasun vaikutusta aivosauraudeksikin miellettävään masennukseen.
“Eri lääkkeistä näyttäisi olevan välitöntä hyötyä, mutta vaihtelevalla menestyksellä. Meitä kiinnostaa ne yhtäläiset nimittäjät, jotka ennustavat hoitojen tehoa. Sitä kautta voimme ymmärtää masennuksen tehohoitoja, parantaa niitä ja kehittää niitä kohti yksilöllistä hoitoa”, Rantamäki kertoo.
Masennuksen hoidosta tiedetään tällä hetkellä niin vähän, että suurin osa hoidosta perustuu arvailuun. Lääkärit kokeilevat potilailla eri lääkkeitä ja vaikutusten mukaan arvioivat toimivatko ne vai eivät. Ei ole olemassa luotettavia keinoja tietää, minkälainen hoito sopii kellekin. Tätä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittama Rantamäen tutkimusryhmä yrittää selvittää.
“Apteekin kautta saatavat lääkkeet ovat edullisia, mutta ne vaikuttavat tuskallisen hitaasti ja epävarmasti. Välitön hoitovaste olisi masennuksen kohdalla erityisen tärkeää, sillä masennus alentaa merkittävästi toimintakykyä ja siihen liittyy usein myös itsetuhoisia ajatuksia. Esimerkiksi itsemurha-ajatuksia tulisi lievittää nopeasti. Lääkehoidon ja psykoterapian yhdistäminen on usein tehokkain ratkaisu, mutta siihen ei ole resursseja”, Rantamäki sanoo.
"Itsehoito on huono idea"
Masennus ei ole ainoastaan biologinen häiriötila aivoissa, joka korjataan lääkkeillä. Välittäjäaineisiin pystyy vaikuttamaan nopeasti, mutta täydellinen hoito vaatii kuntoutusta ja aktiivisuutta. Ilokaasun ja ketamiinin kaltaisilla lääkkeillä hoidetaan oireita, jotta potilas pystyisi osallistumaan hoitoon paremmin.
“Usein ajatellaan, että niin kauan kuin on lääkeainetta kehossa, niin kauan se vaikuttaa. Ketamiini on yksi parhaita esimerkkejä siitä, että aivot eivät toimi ollenkaan näin. Joillakin potilailla masennusoireet lievittyvät viikoiksi jo yhdellä hoitokerralla. Miksi vain osa saa hoidoista ylipäätään hyötyä ja miksi oireet palaavat, on epäselvää”, Rantamäki kertoo.
Itsehoitoon Rantamäki ei kannusta, vaikka nopeavaikutteiset hoitokeinot tuntuisivat houkuttelevilta. Hän vertaa tilannetta siihen, että tavallinen ihminen saisi ohjattavakseen lentokoneen. Myös riippuvuuspotentiaali on monen kokeellisen hoidon kohdalla olemassa.
“Me tiedämme ketamiinin ja ilokaasun käytöstä hoitomuotona vasta niin vähän, että itsehoito on yksinkertaisesti huono idea. Aiheen ympärillä liikkuu tällä hetkellä kova hype, joka ei toivottavasti kannusta ketään lääkitsemään itseään”, Rantamäki sanoo.
Joitakin ongelmia kokeellisten aineiden tutkimisessa on. Esimerkiksi LSD:tä olisi kiinnostavaa tutkia, mutta sen maahantuonti aiheuttaa mutkia matkaan. Vaikeudet eivät kuitenkaan poista tutkimuksen tärkeyttä.
“Uskon siihen, että meillä on jo kymmenen vuoden sisällä laajemmalle levinneitä keinoja, jolla me voidaan vaikuttaa masennusoireisiin välittömästi. Sitä nopeammin mitä tehokkaammin tutkimukseen ohjataan resursseja”, Rantamäki sanoo.
Vicen dokumentti kertoo kokeellisesta ketamiinihoidosta Yhdysvalloissa.