Mistä on lumimiehet tehty?

Vastoin ennustuksia lumilautailu ei ollutkaan "parin talven kuuma hittilaji".
Lumilautailu tuli ja jäi Suomeen. Pari vuotta sitten Suomessa arvioitiin olevan 75 000 lautailijaa, nyt jo noin 130 000. Vahvan kasvun ovat havainneet myös markkinavoimat. Product placementistaan tarkka Nokiakin uskoo lumilautailun voimaan: yhtiö sijoitti lajin kansainväliseen sponsorointiin kymmeniä miljoonia markkoja. Jopa kullankaivajien oma pöksymerkki, Levi´s, on herännyt. Se lähti mukaan sponsorimarkkinoille, jossa ennestään temmeltävät mm. Nike, Adidas (Bonfire) ja Diesel.
Suomessa yhä pienemmät keskukset tekevät suuria investointeja pelkästään lautailijoiden vuoksi. Monelle keskukselle lautailijat ovat nykyään suurin, jopa ainoa tulolähde. Välinepuolellakin riittää uskoa. Kauppiaat odottavat lähes kymmenen prosentin kasvua lautakaupassa tänä vuonna. Kansainväliset virvoitusjuomamerkit taistelevat myös lautailijoiden heiluvista sieluista: Pepsi kiertää "tourinsa" kanssa Suomea, kun Sprite ottaa haltuunsa yhden keskuksen kerrallaan. Viime vuonna se valtasi Rukan ja tänä vuonna se yrittää vallata Himoksen.
Mutta mistä on vannoutuneimmat lumimiehet- ja mimmit tehty? Lautailulehti Slammerin päätoimittaja Kalle Mustonen määrittelee lautailukulttuuria vuonna nolla.

Sanat

"Paippi"
Heitäpä huviksesi läppää kenen tahansa lautailijan kanssa ja viljele puheeseesi paljon kielitoimiston suosittelemia sanoja kuten "lumilautailukouru" tai "lumilautailuränni" ja voit saman tien laskea sekunteja siihen, kun sinulle näytetään selkää. Lautailijoille ei ole ikinä ollut muita sanoja kuin paippi. Paippi on paippi, sanoivat sedät ja tädit ihan mitä hyvänsä television urheiluohjelmissa.

"Viilee"
Suomalaisuus on in, pop, hip ja hop. Kaikki on nyt ennemmin viileetä kuin coolia.

"Flätti"
Normaalille tantereen tallaajalle täysin turha sana. Flätti tarkoittaa tasaista: tasaista keskiosaa paipissa, tasaista aluetta hyppyrin jälkeen tai liian tasaista (loivaa) rinnettä.

"Pannut", "Slämit", "Ruoskat"
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. "Vedin paipissa hirveet pannut flätille." "Erkki slämmäsi täydestä vauhdista suoraan naamalleen." "Otin liian vähän vauhtia ja vedin kunnon ruoskat." Lautailussa sattuu ja tapahtuu. Usein vain sattuu.

"Ilma", "Ilmat"
Loogista: ken lentää korkeimmalle, se saa eniten ilmaa allensa.

Puheenaihe

Kun Nokia lumilautailuun satsasi
Monet lumilautailijat pitävät munauksena Nokian jättisatsausta lumilautailuun. Parissa vuodessa Nokia on sijoittanut kymmeniä miljoona markkoja lautailuprojektiinsa. Hyvä tarkoitus nosti lautailijoiden niskakarvat pystyyn ympäri Eurooppaa, sillä Nokia sijoitti pelimarkkansa "punaiselle" - eli Kansainvälisen hiihtoliiton ruutuun - ja ohitti näin lumilautailijoiden oman liiton (ISF:n) ja samalla Maailmancupin, joka on tähän asti ollut "ainoa oikea aito asia" vannoutuneille lautailijoille. Lautailijoiden mielestä Nokia lähti yhdessä Kansainvälisen Hiihtoliiton kanssa valtaamaan lumilautailua pois lumilautailijoilta itseltään. Nokian seikkailun on tuominnut raskaasti mm. olympiavoittaja Nicola Thost.

Videot

Suomalaistähtiä
Laskijoiden videoissa pyörivät nyt mm. nämä suomalaistähtiä esittelevät rainat.
• TB8 Infinity (Laskemassa Joni Mäkinen ja Jussi Oksanen)
• Technical Difficulties (Wille Yli-Luoma ja Joni Malmi)
• Diary Of A Madman (Oksanen, Aleksi Vanninen ja Mikko Jauhiainen)
• Viva Sessions (Mäkinen).

Paikat

Talma
Jos haluaa sananmukaisesti törmätä lumilautailijaan, kannattaa suunnistaa Keravan lähellä sijaitsevaan Talmaan - siellä on ahdasta. "Talman pojat" laskevat vieläpä tavallista kovempaa. Talmasta on lähtenyt maailmalle joukko maailmankuuluja laskijoita: Aleksi Vanninen, Joni Mäkinen, Ami Voutilainen, Joni Malmi, Sebu Kuhlberg... Siksi Talman 55 metrin korkeusero on saanut laajalti mainetta jo kansainvälisissä lehdissä asti. Viimeksi ranskalaiset ihmettelivät "Kuinka niin pienestä paikasta voi tulla niin paljon niin hyviä laskijoita?"

Vihti
Toinen pääkaupunkiseudun "kova mesta" on VihtiSki, joka panostaa vahvasti lumilautailuun. Jos Talma tunnetaan erityisesti monipuolisista hyppyreistään, niin Vihdin valttina on paippi. Vuoden takainen satsaus paippihöylään on saanut monet lautailijat ostamaan kausilippunsa juuri Vihdistä.

Alho
Ja siinä missä tosi miehet ja naiset sumuttelevat Talmassa ja Vihdissä, soutavat aloittelijat Alhovuoressa. Alhovuoren valtti on pitkähköt rinteet ja Suomen eteläisimmät tuolihissit. Fakta on, ettei hissillä nousu ole aloittelijoille se helpoin rasti. Tuolihissillä rinteen nouseminen on leppoisaa. Juuri tuolihissinsä ansiosta Alho on aloittelijoiden ja nautiskelijoiden ykköspaikka.

Välineet

Huonoja lautoja ei ole
Monen ammattilaislaskijan mielestä lautojen kehitys on pysähtynyt. Nyt ollaan niin lähellä optimaalisia kulmia, kaarteita, jäykkyyksiä, että uudet parannukset ovat vaikeasti havaittavissa. Kun tavallinen Veijalainen laskee hampaat irvessä kuuttakymppiä pitkin röykkyistä rinnettä pienet tekniset parannukset ja hienosäädöt laudan ominaisuuksissa eivät enää aukea hänelle. Mutta asiantuntijat tietävät, että ilman kehittynyttä kalustoaan äijä olisi menettänyt välineidensä hallinnan jo neljässä kympissä. Tosiasia on, että surkeita tekeleitä ei enää tehdä.
Välinepuoellla tämän talven juttu on kypärät. Valmistajia on useita, eikä mallivaihtoehdoissakaan tarvitse enää tyytyä mihin tahansa nahkapottaan. Myös monet ammattilautailijat ovat alkaneet suojata päätänsä turhilta klommoilta. Kukaan ei siis enää pidä sinua konttorirottana, kun uskaltaudut rinteeseen kiiltävä Red Skycap päässä.
Lautailijan - erityisesti aloittelevan lautailijan - tärkein suojavaruste on rannesuojat. Joka talvi Suomessa murtuu satoja ranteita. Jos et kaipaa helvetillistä kipua ja pitkää sairaslomaa, hommaa itsellesi rannesuojat. Piste. Jos taas pyllysi on sinulle tärkeä työssäsi, niin ei hätää. Suomessakin on jo saatavilla "välihousuja", joihin on ommeltu pehmusteita ja tukirakenteita. Vastaavia suoja-asusteita löytyy myös tukemaan selkää.

Maailman paras nainen

Minna Hesso on se kaunis lumilautaileva tyttö, joka sijoittui Naganon olympialaisten half pipessa neljänneksi. Uusimman ranking-listan mukaan Hesso on nyt numero yksi maailmassa. Parin vuoden aikana hän on voittanut kymmenkunta maailman cupin osakilpailua ja lautailusta on tullut Hessolle ammatti, josta maksetaan hyvin. Jokainen osakilpailuvoitto on noin 2000 dollarin arvoinen, tosin naiset ovat palkkakuopassa lautailussakin; miehet kuittaavat maailman cupissa 5000 dollaria voitosta. Hiihtovälinejätti Salomon on Hesson suurin tukija, se antaa välineet, maksaa matkat ja tilittää Hessolle selvää rahaakin.
Huippulautailijan arki on jatkuvaa matkustamista, johon kyllästyy ennemin tai myöhemmin. "Pahimmillaan olin yli kymmenen kuukautta vuodesta pois kotoa."
Nyt Hesso asuu Sveitsin Verbierissä omistushuoneistossa ja seurustelee ruotsalaisen lumilautailija Jonas Hagströmin kanssa. Hagström on maansa huippuja, ja lähellä maailman kärkeä. Yhteisestä ammatista riidellään harvoin, vaikka kipupistekin löytyy. Ruotsalaislaskijat ovat suopeampia Kansainväliselle hiihtoliitolle (FIS) kuin suomalaiset. Hessolle lautailijoiden oma liitto (ISF) on ainoa oikea asia.
Hesso innostui innostui lautailusta, kun oma veli vei rinteeseen. Kaikkien ällistykseksi hän voitti heti ensimmäisen kilpailunsa, vaikka paikalla oli senaikainen naisten parhaimmisto.
Nyt Hesso on tekniikaltaan timantti, mutta kallo voisi olla kovempi. Lumilautailussa loukkaantumiset ovat suoraan verrannollisia uhkarohkeuteen, eikä Hesso ole kolhinut itseään pahemmin kuin kerran. Neljä vuotta sitten solisluita napsahti poikki paippiharjoituksissa, kun vankkarakenteinen mies laski suoraan päin. Ja yhä Hesso haaveilee flipistä eli täydestä voltista rännissä. "Siihen kun pystyisi."
Vaikka Hesso on vasta 23-vuotias, on hän lumilautailijoiden ammattikunnassa jo keski-ikäinen.
"Pian tämä on varmasti ohi. Haluan opiskella; kieliä tai vaikka biologiaa, yläpään sivistäminen kiehtoo", Arkadian yhteislyseosta M:n paperit kirjoittanut ylioppilas sanoo.
Olympialaisiin on aikaa kolme vuotta ja sponsorit arvostaisivat paikkaa kisoissa.
"Tuskin kukaan huippulaskija harjoittelee olympialaiset mielessä. Tätä tehdään vain sen takia, että on kivaa."