Lumilautailija Peetu Piiroinen elää jatkuvassa laskusuhdanteessa. Paitsi kesäisin, jolloin hän puttaa viheriöillä. Mutta kestääkö Peetun kisakunto kaikki kisoja edeltävät juhlat, kuinka paljon rahaa hän saa lautailuleffoistaan ja pitääkö hän blondeista vai bruneteista? Toimittaja Sunniva Strömnes vie teidät lauta-aikaan.
Aurinkoinen aamupäivä, Hyvinkään golfkentällä elokuussa.
Peetu Piiroinen istuu ystävänsä Juuson kanssa juomassa kahvia klubin terassilla. Kuten klubeilla on tapana, liityn seuraan ja onnittelen olympiamitalista. Peetu kiittää, mutta vaivaantuu. Itse asiassa hän vaikuttaa jopa ujolta. Ellei keskustelun aiheena ole Ketosen & Myllyrinteen vitsit tai eri golfkenttien ruokatarjonta, eritysesti hampurilaiset, joita vertailimme viheriöllä.
Nyt nurmet eivät enää viheriöi ja Peetukin on vaihtanut jo omaan lajiinsa valkoisille rinteille. Huippu-urheilijan lautasesonki alkoi elokuun puolessavälissä harjoittelulla Uudessa-Seelannissa ja loppuu vasta toukokuussa. Lautailu-ura alkoi 7-vuotiaana kotirinteestä Hyvinkäällä, josta paikallisen lautailuseuran Sputnikin Pekka Koskela bongasi hänet 12-vuotiaana Suomi Cup -kisoihin. Siitä matka jatkui junnumaajoukkueeseen. Vancouverissa Peetu voitti olympiahopeaa lumikourussa. Lisäksi hän kilpailee big airissa ja slopestylessa, jossa lasketaan mäkeä alas ja tehdään erilaisia temppuja hyppyreiltä. Lumilautailupiireissä merkittävin saavutus on TTR World Snowboard Tour -kilpailun voittaminen kaksi kertaa peräkkäin. Se ei ole onnistunut keneltäkään muulta lautailijalta aiemmin. Mutta se temppuilusta. Tavoittaessani Peetun haastattelua varten hän oli Itävallan Hintertuxissa A- ja junnumaajoukkueen kanssa, joten lumilautailujunnu, pikkuveli Petjakin, 18, on mukana.
Hei Peetu, olet hiljainen kaveri?
"Kaverit sanovat ujoksi ja rauhalliseksi. Tosin muutun puheliaammaksi, jos tunnen juttukaverini paremmin. Rauhallisuus näkyy lähinnä kisaamisessa. En hermoile tiukassakaan tilanteessa."
Ehkä se on syy siihen, että olet kaksinkertainen TTR World Snowboard Tour -kisan voittaja. Pitää olla viilipytty, että pystyy kieppumaan ilmassa?
"Ei saa pelätä hyppyjä, eikä vauhtia. Eikä putoamisia, joita sattuu yhtenään. Käyn salilla vahvistamassa lihaksia, ettei ländauksessa eli alastulossa sattuisi."
Millaista salitreeniä teet?
"Kesäisin pari kolme kertaa viikossa lähinnä keskivartalotreeniä. Tarkoitus on ylläpitää lihaskuntoa. Käytän vastuksena pääosin vain omaa vartaloani. Lautaillessa pitää olla huippuhyvä tasapaino. Treenaan tasapainolaudalla. Talvella keskityn laskemiseen."
Paljonko nousee penkistä?
"Ei mitään, sillä en nosta painoja penkistä. Jalkatreeniä tehdessä käytän painoja. Parhaimmillaan nostan kyykystä 40 kiloa yli oman painoni, mutta normaalisti 20 kiloa riittää. Leukoja menee noin 15 ja punnerruksia 40."
Sinulla oli kylki rikki olympialaisissa.
"Pari viikkoa ennen olympialaisia olin laskemassa Jenkeissä ja ländaus meni pieleen, jolloin kylki iskeytyi paipin reunaan. Kylkiluu murtui ja rusto, joka pitää luuta paikallaan liikahti sen verran, että se muljahteli pois paikaltaan. Liikkuessa sattui sikana. Kahdessa viikossa ehdin vähän parantua, mutta kisoihin kylki oli pakko puuduttaa."
Oliko se pahin loukkaantumisesi?
"Muistaakseni 14-vuotiaana häntäluuhun sattui aika pahasti kotirinteessä järjestetyissä kisoissa. En tiedä, murtuiko häntäluu, koska en suostunut menemään lääkäriin. Olin kuullut, että häntäluun murtuma testataan työntämällä sormi perseeseen, joten siksi makoilin mieluummin kotona sängyssä ja söin kipulääkkeitä. Alkuksi kaikki liike, ja etenkin kyykkyyn meneminen, teki hirveän kipeää. Meni kaksi kuukautta, kun pääsin rinteeseen."
Hurja laji. Mistä kaikki alkoi?
"Tarhaikäisenä olin rinteessä Tarjoustalosta ostetuilla minisuksilla. Pysyin heti pystyssä. Vähän ajan kuluttua ryhdyin laskemaan pelkästään yhdellä suksella. Ala-asteella lautailin ensin vuoden vuokratulla laudalla. Sen jälkeen äiti ja isä ostivat kausikortin ja varusteet. Pelasin samaan aikaan laitahyökkääjänä jääkiekkoa ja sain kahden lajin treenauksesta rasitusvamman polviin, joten jätin kiekkoilun. Lautailu on vapaampaa. Kiekkoilussa pitää treenata ihan hulluna. Tuskin minusta olisi kiekkoilijaa tullut: olen niin pienikokoinen."
Kotisi on edelleen Hyvinkäällä.
"Asun kerrostalokaksiossa ollessani kesällä Suomessa. Ei leveästi. Olen joskus miettinyt muuttoa Helsinkiin, mutta se ei ole ajankohtaista. Reissaan niin paljon ja asunnot pääkaupunkiseudulla maksavat huimasti. Hyvinkää on lähellä Helsinkiä ja siellä on Sveitsin Hiihtokeskus, golfkenttä ja loistavia tenniskenttiä. Baareja on vähän, mutta minulle riittävästi. Lempipaikkani on Medicine Man: alakerran ravintolasta saa perushyvää suomalaista mättöä, yläkerrassa on kiva baari."
Minkälaisessa perheessä kasvaa huippulautailijoita?
"Sellaisessa, jossa vanhemmat tukevat lapsiansa ihan kympillä ja kuskaavat harkkoihin. Muuten minulla on aika tavallinen perhe. Äitini on fysioterapeutti ja isällä on rakennusfirma. Kolme vuotta nuorempi pikkuveljeni Petja lautailee nyt junnumaajoukkueessa. Minulla on myös isän puolelta kaksi pikkusiskopuolta. Mummini ja vaarini ovat myös tosi rakkaita."
Olit kiltti lapsi?
"Olin perheen helpoin lapsi. Ala-asteella ehkä vähän hulivili, mutta rauhotuin vanhetessani. Koulussa liikunta oli lempiaineeni, maantiedosta ja historiasta pidin myös. En ollut erikoisen hyvä koulussa: keskiarvoni oli 7,5:n luokkaa. En aina jaksanut lukea. En ole itse asiassa elämäni aikana tainnut lukea kuin kaksi kirjaa,"
Miten äitisi ja isäsi päästivät sinut nuorena maailmalle?
"Äiti ja isä ymmärsivät, että lautailu on minun juttuni ja tukivat minua. Kuusitoistavuotiaana muutin kotoa, koska pääsin Sotkamon urheilulukioon lautailulinjalle, mutta reissaamisen takia koulu jäi kesken. Mutta opin itsenäiseksi; hoitamaan pyykit ja pakkaamaan laukut. Lautailu pitää aloittaa tosi nuorena, koska paras kilpailuikä on 20–24 vuoden korvilla. Taidan olla siinä nyt. Sitä kehittyy myös paremmaksi ja oppii muilta, kun laskee isossa porukassa pienestä saakka. Ja ulkomaille pitää mennä treenaamaan, koska siellä on paremmat treenipaikat."
Eivätkö Suomen rinteet kelpaa?
"Ulkomailla on parhaat paipit eli lumikourut, parhaat lautailijatkin ovat Amerikassa. Tykkään Suomessakin laskea. Hyvinkään Sveitsissä on Suomen parhaat rinteet lautailijalle. Streetit (toimittajan huomio: hyppyreistä ja reileistä, eli lumilautailijoille rakennetuista laskupaikoista koostuvat rinteet) ovat siellä hyvät. Vuokatissa on paras paippi, tosin liian kova makuuni. Sattuu enemmän, kun putoaa. Ruka on laskettelukeskuksista paras. Siellä on, kuten Hyvinkäällä, hyvät streetit."
Osallistutko TTR-kisoihin 2011?
"Joo. Olisi makeeta voittaa kisat kolmannen kerran. Menen kaikkiin kuuden tähden, eli kovatasoisimpiin, Ticket To Ride (TTR) -organisaation kisoihin. Eka on Pekingissä joulukuun alussa, toinen ja kolmas tammikuussa Sveitsissä, neljäs on helmikuun alussa Itävallassa, viides samassa kuussa Norjassa ja viimeinen kisa lasketaan maaliskuussa Vermontin Strattonissa."
Minkälaisilla tempuilla voittaa kisoja?
"Jos haluaa pärjätä, pitää tehdä tuplakortteja, eli hyppyjä, joissa tekee kaksi volttia ja samalla pyörii asteita. Yritän kaikissa lajeissa oppia uusia temppuja ja tehdä niitä kisoissa. Mitä pahempia, sitä parempi. Tosin tuntuu, että suurin osa on jo keksitty."
Miten pitkään pystyt lautailemaan intensiivisesti?
"Periaatteessa kisaamiselle ei ole ikärajaa, mutta tuskin tässä lajissa yli kolmekymppisenä pärjää. Loukkaantumiset rajoittavat laskemista. Veikkaisin, että polvet menevät ensimmäisenä. Toki on joitakin yli kolmekymppisiäkin vielä mukana."
Mitä teet, kun vetäydyt alle kolmekymppisenä eläkkeelle?
"Olisi siistiä ruveta lumilautatapahtumien järjestäjäksi. Liikunnanohjaaja ja valmentajakin voisin olla. Lähitulevaisuudessa haluaisin pikkuhiljaa vähentää kisaamista ja tehdä enemmän kuvauksia. Perustin vuonna 2008 oman lumilautaelokuvayrityksen Peetu Piiroinen Oy:n, joka kuvaa, tuottaa ja levittää lautailuleffoja."
Tiedän. Yrityksesi, jossa olet toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen, teki ensimmäisellä tilikaudella 100 000 euroa voittoa. Liikevaihto oli yli 140 000 euroa. Minne sinä leffojasi levitit?
"Yhdessä leffassa on monta laskijaa ja jos he ovat tunnettuja, sitä myydään taatusti eteenpäin. Leffaa myytiin Amerikkaan ja Japaniin. Amerikassa lumilautailuleffat ovat suuri bisnes. Sillä voi lyödä rahoiksi. Lautailuleffojen tekeminen on yhtä arvostettua kuin kilpaileminen. Kaikki parhaat lumilautailijat tekevät leffoja rahoittaakseen lumilautailun."
Onko sinulla paljon faneja?
"Jonkin verran. Saan fanimeiliä ja nimmareita kysellään. Välillä mimmit tulevat baarissa iskemään."
Oletko helppo nakki?
"Riippuu humalan määrästä. Ainahan sitä välillä on jurrissa, kun on kavereiden kanssa liikkeellä. Silloin saattaa lähteä mopo käsistä."
Millainen olet kännissä?
"Iloisempi ja sosiaalisempi."
Hyvää tuultasi lisää varmaan se, että sait juuri sponsorisopimuksen Niken kanssa. Maikkarin mukaan saat yli miljoona dollaria, eli ainakin 700 000 euroa, siitä hyvästä, että mainostat Niken 6.0 -lasketteluvaatteita. Onko sinulla rahaa loppuelämäksesi?
"Niken sponsoriraha on neljäksi vuodeksi ja saan sitä joka kuukausi palkan muodossa. Jotta pystyisi elämään lumilautailulla, pitää olla sponsorisopimuksia. Soppari takaa siis hyvät mahdollisuudet matkailuun ja kisaamiseen, ei siitä fyffeä riitä loppuelämäksi."
Burtonkin on sponsorisi. Kuinka paljon saat yhteensä sopimusrahaa kuussa eli palkkaa?
"Palkkani on suurempi kuin normisuomalaisen. En silti voi ostaa Ferrareita, mutta sen verran hyvin tienaan, ettei minun tarvitse huolehtia rahasta."
Aiotko ostaa talon? Hienon auton? Tai edes jotain pientä kivaa itsellesi, paidan tai housut?
"Ostan varmaan muutamien vuosien kuluttua uuden kämpän. Se voisi olla omakotitalo rauhalliselta paikalta tai kerrostaloasunto keskustasta. Olen aika säästeliäs, mutta niissä lajeissa joita harrastan, minulla pitää olla viimeisen päälle hienot välineet. Tennismailani ovat Wilsonin ja golfmailani Niken."
Mainostit ennen Nikeä Burtonin lautailuvaatteita, mutta et saanut niitä Burtonin vaatteita, joita olisit katalogista halunnut. Oletko muotitietoinen?
"Seuraan lähinnä golf- ja lautailulehtien muotia. Ostan harvoin vaatteita, koska yleensä kaikki vaatteet boksereista pipoon tulevat sponsoreilta."
Tulet marraskuussa Suomeen pikavisiitille. Onko sinulla tyttö kiikarissa?
"En, olen sinkku. Olisi hankalaa seurustella, kun on melkein kymmenen kuukautta vuodesta ulkomailla. Tulevaisuudessa, kun reissut lyhenevät, olisi kiva olla parisuhde."
Oletko kokeillut käytännössä?
"Seurustelin nuorena kolme, neljä kuukautta. Olimme liian nuoria ja olin kiinnostuneempi lautailusta."
Olet siis ollut pitkään sinkkuna. Onko lautailijoilla paljon bändäreitä?
"Kai niitä joka lajissa löytyy. Kunhan naama on esillä, niin löytyy niitä, jotka haluavat olla kanssasi. On minullakin ollut yhden yön suhteita, kuten varmasti monilla muillakin."
Tykkäätkö blondeista vai bruneteista? Minkälaisen tyttöystävän haluaisit?
"Värillä ei ole merkitystä, mutta olisi kiva, jos tyttöystävä osaisi pelata tennistä, hahaha."
Sinut valittiin vuoden 2008 nuoreksi urheilijaksi ja vuoden 2008 ja 2009 lumilautailijaksi. Juhlitko?
"Lumilautailuunhan kuuluu juhliminen. Meillä on aina isot bileet joko ennen kisaa tai sen jälkeen. Lautailutapahtumien järjestäjät tehtailevat juhlia ravintoloihin. Monesti on yhteisiä dinnereitä ja sitten heilutaan baareissa."
Siis juotte viinaa päivää ennen kisoja? Eikö ole vaarallista laskea krapulassa?
"Ei me mennä bileistä suoraan mäkeen. Yleensä alkupippalot on muutamaa päivää ennen kisoja tai sitten bileet pidetään kisojen jälkeen. Siinä ehtii palautua."
Joudut kiertämään monta kinkeriä. Sinulla taitaa olla kova viinapää?
"Minulla on perussuomalaisen viinapää, eli ei kovin hyvä. Mutta olen kova bilettämään. On hyvä näyttäytyä lautailubileissä, ja siellä tapaa kavereita. Käyn keskimäärin kerran viikossa baarissa."
Mikä on lempijuotavasi?
"Yleensä juon ihan bisseä, mutta jallukola on myös hyvä."
Pyöriikö lautailussa huumeita tai dopingia?
"Ei tässä lajissa kukaan dopingia käytä. Ei tämä ole kuntolaji. Kannabiksesta jotkut lautailijat ovat kärähtäneet kisoissa. Minullekin on joskus baareissa ulkomailla tarjottu kannabista, mutta en ole ottanut. Ei minulla ole varsinaisesti mitään kannabista vastaan: se ei mielestäni ole viinaa vaarallisempaa. Sitä vahvempiin huumeisiin en ikimaailmassa koskisi. Niissä piireissä, joissa liikun, ei käytetä aineita."
Peetu Piiroinen ja Nike 6.0 BoardExpo-messuilla 5.–7.11.
File: Peetu
- Syntynyt: 5.2.1988
- Pituus: 165 cm
- Paino: 65 kg
- Siviilisääty: Sinkku
- Juoma: Olut, Karhu tai japanilainen Asahi
- Kirosana: Tasaisesti kaikki
- Lauta: Burton Custom X
- Paippi: Aspen, Colorado
- Rinne: Snowpark resort, New Zeland
- Kännykkä: iPhone
- Kello: Sarpanevan tekemä S.U.F
- Sarjakuva: Karvinen
- Koti: Kaksio Hyvinkäällä
- Leffa: Avain pakoon
- Auto: Toyota Avensis
- Muusikko: Irwin Goodman
- Ruoka: Lihapullat ja muusi
- Parranajo: Höylä
Peetu Piiroinen voitti TTR-sarjan mestaruuden kolmannen kerran helmikuussa 2011.
5 kommenttia
brooklynbeat
29.10.2010 17:01
Ihana ihana ihana Peetu.
Loistava lauta,mullon sama! :D
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Aijaaha
2.11.2010 01:36
Minkälaisilla tempuilla voittaa kisoja?
"Jos haluaa pärjätä, pitää tehdä tuplakortteja, eli hyppyjä, joissa tekee kaksi volttia ja samalla pyörii asteita."
Mitä ihmeen tuplakortteja? Eikös ne ihan tuplakorkkeja ole?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Oookoo
2.11.2010 22:10
Toimittaja on kyllä muutenkin termistöstä aika pahasti pihalla.
Esim. itse kirjoittaisin ländauksen sijaan ländäys. Niinkuin se sanotaankin. Ihme kirjoitusasuja...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
esqiar
3.11.2010 12:35
juuri tulin Milanosta ja olinpas kaverista aidosti ylpeä kun paikallisen Nike -myymälän näyteikkunat (3kpl) oli täynnä Peetun kuvaa ja vaatetta! Hieno homma ja tsemppiä jatkoon!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
brooklynbeat
8.11.2010 15:58
Todistin ton saman Ranskassa,siellä se pieni Peetu pousas
Vastaa kommenttiinisoissa Niken mainoksissa.
Määdi rispekti suomalaiselle pikkujäbälle,
go hyvinkää!
Vastaa kommenttiin