Musta kevät

Samalla kun kevät lähestyy, monen suomalaisen mieli mustenee. Vuonna 2011 itsemurhaan päätyi Tilastokeskuksen mukaan 912 henkilöä. Luku on huomattavasti pienempi kuin 50- ja -80-lukujen ruuhkavuosina, mutta noin kolme suomalaista päättää tänäänkin elämänsä oman käden kautta.

"Ryhmäpaineet ja itsensä etsiminen kuuluvat nuoruusiän kehitysvaiheisiin, mutta raju eristäminen tai kiusaaminen voi altistaa masennukselle. Tällöin ihminen on vaarassa joutua eksyksiin itsensä kanssa. Syrjäytymisen äärimmäinen muoto on itsensä vahingoittaminen, joka voi myös olla hätähuuto: ihminen ei halua kuolla, mutta ei myöskään jaksa enää elää", kiteyttää Maija Nykopp, Mielenterveyden keskusliiton kuntoutuspäällikkö.

Suomessa itsemurhakuolleisuus on huipussaan keväisin. Kuukausittainen piikki on toukokuussa, jolloin miehet tekevät jopa 14 prosenttia enemmän itsemurhia kuin keskimäärin. Naiset suosivat puolestaan useammin syksyä.

Suurin osa tuntee pientä alakuloisuutta pimeimpinä talvikuukausina, mutta tunne helpottaa ensimmäisinä aurinkoisina kevätpäivinä. Syvästi masentunut henkilö voi ahdistua äkillisestä muutoksesta. Lisääntyvä valo ja siitä seuraava serotoniinin tuotannon vilkastuminen vaikuttaa negatiivisesti jo alavireiseen mielialaan. Nykopp huomauttaa, että kevätkauteen kasaantuu myös paljon muita paineita, kuten nuorilla yhteishaut ja kesätyöpaikan metsästys.

"Voimakkaan valontulon takia ahdistuneisuus tulee enemmän esiin keväällä kuin syksyllä, jolloin on pimeää ja kylmää, ja paha olo tuntuu "luonnollisemmalta". Masentuneelle kontrasti voi tuntua ylitsepääsemättömältä, ja henkilö vajoaa epätoivoon", hän lisää.

Kansanterveyslaitoksen mukaan itsemurhien vuodenaikavaihtelu näyttää korostuvan sitä enemmän, mitä vähemmän niitä vuosittain tehdään. Kun itsemurhia tehdään suhteellisen vähän, myös biologisten taustatekijöiden vaikutus vaikuttaa entistä todennäköisemmältä. Silti mitään yksittäistä syytä kevään itsemurhapiikkiin ei ole keksitty.

Ensimmäinen sodanjälkeinen kasvuvaihe itsemurhatilastoissa nähtiin 1950-luvulla ja jälleen 1980-luvun nousukautena. Itsemurhabuumista huolestuneet kansalaisjärjestöt reagoivat trendiin käynnistämällä ensimmäisen valtakunnallisella itsemurhien ehkäisyohjelman vuonna 1986. Vuonna 1990 Suomessa tehtiin ennätykselliset 1 520 itsemurhaa, minkä jälkeen luku on ollut tasaisessa laskussa.

"Valistustyö on elintärkeää itsemurhien ennaltaehkäisyn kannalta. Masennuksesta ja itsetuhoisuudesta pitää puhua koulussa yleisesti, kehenkään kohdentamatta tai ketään syyllistämättä. Tärkeintä on tuoda asia päivänvaloon."

Yli kolme neljästä itsemurhan tehneestä on miehiä. Tilastollisesti tyypillinen suomalainen itsemurhan tekijä on nuori, alle 35-vuotias mies. Kuitenkin suomalaiset naiset ja tytöt tekevät väestöön suhteutettuna neljänneksi eniten itsemurhia koko maailmassa. City-lehti kirjoitti ilmiöstä laajemmin numerossa 14/2012.

Miesten yleisimpiä itsemurhamenetelmiä ovat hirttäytyminen ja ampuma-aseiden käyttö, naisten puolestaan myrkyttäytyminen ja hirttäytyminen.

"Miehet käyttävät usein rajumpia tekotapoja, joten on todennäköistä, että he myös onnistuvat aikeissaan ensimmäisellä yrittämällä useammin kuin naiset. Itsemurhayritykset ovat usein myös alkoholinhuuruisia päähänpistoja, joilla voi olla peruuttamattomia seurauksia", Nykopp toteaa.