Hulluna sinuun

Kumppanisi viisitoistatuntiset työpäivät venyvät joskus kotiin asti. Uni jää lyhyeksi, eikä vapaa-aikaa ole ollenkaan. Onko hän työnarkomaani?

Avovaimosi vaikuttaa täysin tunteettomalta.

Rakkaasi siivoaa innokkaasti. Et ole viimeiseen vuoteen nähnyt yhtäkään pölyhiukkasta. Mutta milloin liika on liikaa? Onko hän maaninen? Depressiivinen? Hullu?!

Mielenterveyden häiriön raja alkaa siitä, mihin ihmisen vastuu päättyy. Jos siivoushullu kumppani unohtaa oman hyvinvointinsa siivouksen tähden, ja toinen työn, on aika kaivaa psykologian oppikirja esiin.

Suomen sairaaloissa oli vuosituhannen vaihteessa yli 12 000 psykiatrista hoitojaksoa. Tutkimuksen mukaan noin joka viides suomalainen sairastuu hoitoa vaativaan masennukseen jossain elämänsä vaiheessa, lievemmän masennuksen käy läpi jopa puolet väestöstä. Masennus on Suomen yleisin mielenterveyden häiriö. Olisiko siis mikään ihme, jos sairaus sattuu omaan kotiin?

Ja varuillaan kannattaa olla ihan itsekkyyden vuoksikin. Nimittäin seura tekee kaltaisekseen. Tutkimuksen mukaan mielenterveyspotilaan läheisen riski sairastua masennukseen oli jopa kolminkertainen suhteessa muuhun väestöön.

Mitä vahvempi itsetunto, sen helpompi puolison sekopäisyyttä on kestää, uskovat ainakin Mielenterveyden keskusliiton kuntoutusohjaajat Arja Heikura ja Marianna Oinonen.

Mutta miten tietää, ettei kumppani ole kunnossa? Heikuran ja Oinosen mukaan varma merkki on kumppanin persoonallisuuden muuttuminen, ilman että kysymyksessä on mikään elämän kriisitilanne.

"Pitkään jatkuessaan unettomuus kertoo mielenterveyden ongelmista. Poikkeavat ja omituiset puheet, puhumattomuus, vetäytyminen ja itsestään ja asioistaan huolehtimattomuus ovat eräitä hälytysmerkkejä. Myös seksuaalisuus voi muuttua."

Välttämättä mielenterveyden järkkymistä ei aina edes huomaa.

"Itsemurhayritys oli kauhea shokki. Oli pelottavaa tajuta, että rakastamani mies oli valmis tappamaan itsensä", kertoo helsinkiläinen Niina.

Niina ei jaksanut suhdetta, jossa joutui olemaan jatkuvasti peloissaan.

Mitä pitää tehdä, jos epäilee toisen mielenterveyden järkkyvän?

Kahvilan pöydissä harjoitettu kumppanin psyyken tutkiskelu ei Oinosen mielestä ole hyväksi.

"Terveen ja sairaan rajaa on joskus vaikea huomata. Siksi kotipsykologialla voi olla enemmänkin ristiriitoja lisäävä vaikutus. Puolison psykologiksi antautuminen muuttaa parisuhteen rooleja niin, että toinen on ikään kuin lapsi ja toinen aikuinen. Eikä tällainen parisuhde toimi. Parempi on ottaa yhteyttä esimerkiksi terveyskeskukseen, kun tuntuu siltä, ettei kestä enää toista."

Ja jos toinen ei halua? Tai ei ole omasta mielestään sairas?

Sitten ei auta kuin pakata laukut.

Lukijat kertovat

"Tyyppi oli aiemmin vetänyt kamaa, ja pari kuukautta yhteenmuuton jälkeen päässä naksahti lopullisesti. Kunnon vanhanajan psykoosi joka jatkuu edelleen, yli puolentoista vuoden lääkityksen jälkeen. Jätkä lensi kuin leppäkeihäs siinä vaiheessa, kun ei enää tiennyt, kuka olen."
Nainen, 21 vuotta

"Minä sekosin. Yhtäkkiä alkoi vaan ihan kamalasti itkettämään. Vuosi siinä meni itkiessä. Mies ei kestänyt ja lähti. En ihmettele, koska olin omastakin mielestäni totaalisen sietämätön."
Nainen, 26 vuotta

"Kumppani masentui syvästi jo vuosikausia ennen tapaamistamme. Puhuimme hoitoon menosta, mutta se jäi puhumisen asteelle. Mieheni ystävät sanoivat hänen muuttuneen uudeksi, aurinkoiseksi ihmiseksi tapaamisemme jälkeen. Minä tiesin, että hän oli yhä masentunut. Lääketiede ei auttanut, mieheni päätti kärsimyksensä itse ja sai toivottavasti rauhan.
Nainen, 29 vuotta

"Mieheni sairastui skitsofreniaan 3 vuotta sitten. Ilman minua hän olisi todennäköisesti luhistunut täysin. Olen seisonut hänen rinnallaan koko ajan, mutta avioliittomme on muuttunut kahden rakastavaisen liitosta kumppanuudeksi. Mies itse haki avioeroa, koska ‘se on minulle parhaaksi’. Samaa mieltä olen itsekin."
Nainen, 29 vuotta

"Mies masentui. Kukaan hänen sukulaisistaan ei uskonut, kun kerroin itsemurha- ja tappouhkauksista, vaan kaikki syyttivät mua vainoharhaisuudesta. Ja kun mies sitten tappoi itsensä, minua syytettiin siitä, etten kertonut ajoissa. Ainoa keino säilyttää oma mielenterveyteni oli katkaista välit koko miehen sukuun."
Nainen, 30 vuotta

"Avomies sairastui depressioon. Myötätunnosta jatkoin suhdetta, vaikka ennen sairautta olimme puhuneet erosta. Yritin olla tukena, mutta hänen ollessaan sairaalassa huomasin, että omakin mielenterveyteni on koetuksella. Parin vuoden sairastamisen jälkeen lähdin. Erosta on kuusi vuotta. Hän on yhä sairas."
Nainen, 31 vuotta

TJEU (tsekkaa jos et usko)

Biisi
Mana mana: Maria Magdalena
"Tyttöni joutui mielisairaalaan, nyt hän uskoo olevansa Maria Magdalena." Levyllä Complete - Kaikki, 2000.

Teatteri
Teillä ei ollut nimiä
Reko Lundánin viimesyksyinen hittiohjaus näyttää läheltä, kuinka äitipuolen mielenterveyden järkkyminen vaikuttaa koko perheeseen.

Kirja
Mika Wickström: Sebastian
Raataminen kiitoksen puutteessa pirstaloi persoonallisuuden. WSOY 1996.

Linkki
www.apua.info
Vinkkejä ja tukea.

Kuukauden kysymys: Tarttuuko hulluus?

"Puoliso altistuu", toteaa psykiatrian erikoislääkäri HYKSistä.

"Puolison sairastuminen on stressitekijä, joka voi aiheuttaa väliaikaista masennusta. Ensireaktio on ahdistus, joka voi muuttua depressioksi."

Jos rakas sekoaa, alkaako toinenkin nähdä vainoajia ympärillään?

"Lääketiede tuntee termin folié a deux, suomeksi psykoottinen yhteishäiriö. Hyvin läheisessä suhteessa toinen voi jakaa harhaluulot. Kumppani myötäelää harhat kuin ne olisivat tosia. Samaten, jos läheinen kokee infarktin, ihmiset tarkkailevat itseään ja mahdollisia oireitaan."

"Sama ilmiö esiintyy myös kiinteissä yhteisöissä, joissa johtajan ajatuksia mukaillaan. Tavallisesti ilmiöstä käytetään nimeä massapsykoosi."

"Yhteishäiriössä kumppani ei tarvitse sen kummempaa hoitoa. Se menee ohi itsestään, kun toisen sairauden korkein kärki taittuu."

Kuukauden vinkki: Parisuhteessa saa hullutella!

"Kilpailu- ja suoritusyhteiskunnassa moni arvostaa parisuhteessa mahdollisuutta paljastaa sitä aitoa ja kontrolloimatonta puolta itsestään, joka ei tule ilmi työroolissa", toteaa kasvatuspsykologian professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Mutta mitä, jos toista naurattavat sadistiset vitsit ja toista eivät?

"Hulluttelun sopivuuden ja sen rajat määrää kukin pari itse. Toisen ärsyttäviä piirteitä joutuu rakkaussuhteessa tiettyyn määrään saakka sietämään, mutta hulluttelunkin osalta joustaa tai tinkiä ei voi asioista, jotka satuttavat omia tunneoikeuksia, pelottavat tai synnyttävät turvattomuutta, horjuttavat tai mitätöivät oman arvon tuntoa tai kahlehtivat oman itsen kehittymistä."

"Usein rakastavaiset hakeutuvat kaltaistensa seuraan, mutta toisaalta erilaisuus viehättää; voi olla, että totinen torvensoittaja viehättyy itsensä vastakohtaan, nauravaiseen ilopilleriin. "