Njassa - Vapauden ääni

Puolenpäivään aikaan ravintola Torilla on yksi vapaa istumapaikka. Njassa nojaa seinään kahden hengen pöydässä ja näyttää tiukoissa farkuissa ja rotsissaan niin vittumaiselta kuin aina. Ja seksikkäältä. Pitkät pulisongit ja tiheä lyhyt tukka ovat sitä itseään - rock´n´rollia.

Tässä me nyt kyhjötetään viimeisimässä trendipaikassa.

"En mä tiedä. En mä käy silleen ulkona."

Et luuhaa in-mestoissa?

"No en. Kerran mä kävin "Tiikerin" ulkopuolella, mutta mulla oli jo valmiiksi kipee olo, enkä mä halunnut tulla enemmän sairaaks."

Mikäköhän mua vaivaa kun Sedu Koskinen on mun mielestä niin tahmee?

"Ehkä hän on liian tiikerimies sinun makuusi. Koko ryhmä, joka siellä käy, on ihan liian villiä. Tää on niin suuri kaupunki, et-teivät sellaiset pikkukaupunkilaiset mitä mekin alun perin ollaan, enää selvitä täällä."

Tässä on ihan maalainen näin urbaaneissa ympyröissä.

"Ei ei ei! Mä en tiedä tästä City-kulttuurista yhtään mitään."

Jos Helsingin paikan nimi on Tiger, ja Turun Puuteri...

"Pulverinsa kullakin. Mutta onko meillä kaikilla puhtaita jauhoja pussissa?"

Njassa, sulla on moottoriturpa.

"Jos on joskus vapauttanut mielensä, se on kuin käkikello, se pikku-ukko tulee sieltä vierailemaan aina, kun on sen aika."

Sä hengaat keskiviikkoisin Micaela Metson kanssa tv:n Pop Komissiossa. Sun vittumainen nihkeys tuo ruutuun raikasta vaihtelua. Se toimii hyvin.

"No, tosta mä oon eri mieltä. Se on hirveetä skarppaamista, pitää koko ajan muistaa, ettei voi heiluttaa silmiään niin kuin yleisesti ufoleijuttajat tuppaavat tekemään."

Ei sitä hiffaa.

"Mä olen hyvin jännittynyt, mutta toisaalta, ehkä ensi kerralla on jo parempi. Radiossa se mikrofoninappula on jonkun toisen sormien takana ja silloin mä olen heti eri ihminen. Silloin, kun se mikrofoninappula lähtee tästä näin ja mä oon itse in controll on all things, niin silloin mä oon oma itseni."

KUISKAILEEKO JOKU sun korvanappiin kommentteja Pop Komissiossa?

"Ei, mut joskus on ihan hyvä, että on tuottaja, joka antaa jotain kommenttia. Ajattelepa, että jonkun hyvin seksikkään filmitähden pitäisi esittää jotain panemistakohtausta kameran edessä."

Jennifer Lopez Sedu Koskisen kanssa?

"Ei, en mä tunne noita ihmisiä."

Jennifer Henry Saaren kanssa?

"Niin niin, tosimiehet hoitaa noi hommat niin kadehtittavasti. Ajattelepas itse Joe Dallessandroa ja Henry Saarta."

Mä innostun jos ne on keskenään. Säkin kiinnostuisit jos Jennifer Lopez touhuaisi Lenitan kanssa.

"Tää on liian vahvaa matskuu, onks täs kahvissa jotain?"

Ehkä puuteria. Ehkä tää on Puuteritiikerin haaraosasto Helsingissä.

"Sä yrität koko ajan viestittää mulle et meidän pitäisi lähtee Turkuun?"

Ehkä. Mä rakastan turkulaisia, ne on niin vilkkaita. Ihan niinko myö Karjalas.

"Mäkin oon itäpuolelta. Jos mä olisin asunut vuosisataisesti jossain Länsirannikon Kankihanurissa mustakin olisi voinut tulla kunnon ihminen."

Turkulaisilla on niin paljon annettavaa meille. Julkkiksia. Sananvapautta. Oletsä muuten miettinyt sananvapautta? Nythän ei saa enää edes ääneen mainita Henry Saaren nimeä tai muuten rapsahtaa 60 tontun sakot.

"Onhan se aika kauheeta, että julkkikset inisevät jokaisesta mielipiteestä mitä jossain esitetään. Aika monet eivät olisi päässeet tekemään kivoja poplevyjä elleivät ne olisi olleet julkisuudessa. Julkisuudessa saa osakseen kaikkea. Hyvää palautetta ja saman verran tulee paskaa."

Mitä sanotaan demokratiaksi. Jos on puolue, on myös oppositio joka dumaa sua tarvittaessa.

"Nimenomaan. Pitää olla sen verran iso muna, että kestää sen. Julkisuus on uskomatonta, sä voit vetää radiossa showta vaikka stadionilliselle ihmisiä ja tallailla tavallisena tyyppinä, mutta heti kun on telkkarissa..."

Onko mylly pyörähtänyt jo käyntiin?

"Viestiä tulee. Mä olin jossain raflassa ja kun mä käännyin, siinä oli tää Salattujen elämien kaveri. "Moi. " "Moro. " Ollaan teeveestä tuttuja. Pakko moikata, se tulee ihan automaattisesti. Ne tyypit, jotka ovat televisiossa, tulevat hei IHAN OIKEASTI sun olohuoneeseen kattelemaan mitä sä teet. Se on alitajunta. Ihminen ei oo vielä tässä kybernetiikassa ja evoluutiossa niin pitkällä, että televisio olisi sukupolvien ajan ollut se viestintäkeino. Ei tajuta, että se naama joka sua sieltä katselee, näkee oikeasti vaan kameramiehen."

Mahtava toteemi toi televisio tosiaan on.

"Jos on jonkun kanssa hyvällä fiiliksellä, aletaan heti dumaamaan mielistelystä. Jos tietyt ihmiset diggaavat jostain asiasta, mun mielestä on ehkä parempi tuoda esiin se, että ne diggaa, koska silloin kun ne ovat vapautuneita, eikä niitä tökitä jollain tikulla, meininki on yleensä hyvä."

Poliitikoille saisi vetää paljon rankempaa läppää.

"No, kunnia kuuluu heille, jotka ovat kriittisiä olleet. Mattiesko Hytönen ja Jyrki Lehtola lataavat faktoja. Kun sä pistät faktat tiskiin, se homma on siinä. Mutta on olemassa toimittajia, joiden ainoa ristiretki on ihmisille vittuileminen. Yleensä niillä on joku vaikea henkilökohtainen ongelma ja niitä pitäisi vaan ymmärtää."

Mitä järkeä on pyytää vihaamiaan ihmisiä teeveeohjelman vieraiksi?

"Ei mitään. Jos joku kaveri tulee, että Vittu mä hakkaan sut, niin mä sanon että joo, mutta ei se tee susta yhtään parempaa ihmistä. Sulle tulee huonompi olo."

Ton takia kuolemanrangaistus on niin perseestä.

"Onks se sitten parempi että Jammu-setä on ikuisesti peikkona pelottelemassa?"

Eiks sillä ole aika paska elämä? Millaisen jäljen se jättää maailmaan?

"Ovatko urbaanit yhteiskunnat niin vääristyneitä, että ihmisten kierous ja pervessiys piiloutuu niihin, ja ne löytävät muita pervoja netistä, johon ne pakenevat sitä maailmaa, joka sanoo, että te olette todella väärässä. Ei se Jammu olisi täällä kauaa elänyt, julkinen lynkkaus olisi hoitanut sen. Sen näki Itäkeskuksen metrossa nuorien kimmojen silmistä kun ne luki Jammun vapautumisesta. Ne olivat just Jammun uhrien ikäryhmää. Se mies on tehnyt pahaa niin monelle ihmiselle, että periaatteessa sen grillaaminen ei olisi väärin. Toisaalta peikko pitää olla häkissä, että me ymmärretään, mikä se on. Jos Adolf Hitler olis tuolla kitunut, viiskyt vuotta sitä olisi esitelty ihmisille."

Sillä olisi voinut olla kiva pikku häkki Auschwitschissa.

"Nyt se on elänyt sankarillisen soturimyyttielämän ja -kuoleman. On olemassa tietty määrä ihmisiä, jotka ajattelevat, että maailmassa voi hallitsemalla saada kaiken ja sotilas on todellinen tähti. Niiden määrä on vakio."

Ei naisten keskuudessa.

"Ei niin, mut miksi te olette niitä rinkelipäisiä reheviä baijerilaisnaisia, jotka kannustavat niitä lederhoseneita eteenpäin? Toisaalta, kun seuraa arkipäivän fasismia työelämässä, huomaa, että fasismi on ihan yleinen juttu. Tää nousukausi toi sen, että on kunnioitettavaa olla kova jätkä ja hoitaa ylimääräisetkin hommat ja paukutella siinä kavereiden kanssa henkseleitä. Viime kesänä meni jo todella lujaa. Ei oltu niin kuin ennen Stadissa."

Missä päin sä asuit?

"Taka-Töölössä, pallokentän vieressä. Valitettavasti nyky-Töölön ovat vallanneet vieraan vallan agentit. Edellisen nousukauden aikana mua otti ihan sairaasti päähän, että mä oon syntynyt johonkin kaupunginosaan enkä mä voi asua siellä, koska siellä on liian kallista grynderitouhujen takia. Pitää olla palkintoja niille, joille raha merkitsee jotain, mutta myös niille, joille raha EI merkitse MITääN. Kysymys kuuluu: Onko olemassa sellaisia asioita, joilla voidaan palkita ihmisiä, joille raha ei merkitse mitään? Sitä voi kysyä esimerkiksi työelämässä, jossa konsultit höpöttävät lisää luovuutta duuneihin."

Luovuutta radioiden soittolistoille? Internetistähän sitä löytyy, vapautta.

"Sama asia, joka on hyvä, on myös huono. Sitä on vapaus. Vapaus tarkoittaa myös, että yhden vapaus on toiselta pois. Sillä kaverilla, joka levittää uusnatsisanomaa netissä ja sillä, joka vittuilee sporassa, on jotain yhteistä. Molemmat kuvittelevat olevansa vapaita ja tekevänsä oikein purkaessaan katkeruuttaan ja lietsomalla vihaa. Ne nauttivat siitä, että joku ottaa siihen kantaa. Ne tuntevat itsensä voimakkaammiksi."

Oon suojellut itseäni internetin saiteilta samoin kun iltapäivälehtien lööpeiltä, niitä mä en lue, enkä kuuntele telkkarista pahimpia uutisia. Onks pornosaitit niin kipeitä, kun posse puhuu?

"Jos sä tiedät, mikä sun seksuaalisuutesi on, sun ei tarvitse mennä sinne. Jos sä et ole ennen nähnyt shemaleseja with dicks, se vaan turruttaa sua. Lopulta sä tarvitset aina vaan kovempia kicksejä."

Höyhen ei enää tunnu missään?

"Maailmassa ei kannata tehdä kuin hyviä asioita ja niitäkin vähän liikaa. Hyvyys on kukkanen ja pahuus saapas, joka tallaa sen. Sitä varten heikot ihmiset käyttävät aina aseenaan väkivaltaa."

Se on umpikuja. Ovatko yhteiskunnalliset ongelmat mahdollisia keskustelunaiheita Pop Komissiossa?

"Joo, me haetaan just kaikkea, mistä voidaan puhua. Kyllä huumeistakin voisi jutella. Se on armoton peli. Kun joku teini nykäisee hepoa, josta se ei tiedä yhtään mitään, se on heti menoa."

Komissiohan voisi pistää juttuja järjestykseen. Eikä sitä tarvitsisi tehdä otsa rypyssä.

"Charlie Chaplin on omalla sarallaan tehnyt enemmän näiden juttujen eteen kuin sata kirjailijaa."

Sä olet telkkarin lisäksi Radio Helsingissä, joka sai radioluvan. Que pasa?

"Se on Axa Sorjasen ja Paula Salovaaran ideoima radio. Homma pitäisi mennä siten, että toimittajalla on pari tuntia, jonka aikana se voi heittää läppää ja soittaa musaa tai tehdä mitä huvittaa."

Ei soittolistoja?

"No ei.Meininki on sama kuin alkuaikoina Radio Cityssä, jota ei ole enää olemassa henkisesti. Brändi on, ihan kiva brändi."

Toivotaan, että te saatte sen haltuun.

"On paljon ihmisiä, joiden mielestä radiossa voisi olla muutakin kuin kakskymmentä sekkaa spiikkiä. City oli esimerkki siitä, että haluttiin tehdä asioita kympillä, mutta tikkaa heitettäessä se osui ysiin."

Kapitalismi tuli ja kamppasi idealismin?

"Nimenomaan. Sääli, että kaikki paikallisradioluvat ovat vaan osa valtapeliä. On olemassa valta, mutta onko se ihmisillä? Radio Helsingissä on ihmisiä, jotka ovat nähneet nää kaikki vaihtoehdot ja päätyneet siihen, että parempi on tehdä juttuja niin, että ne tuntuvat itsestä hyviltä. Aina voi tehdä rahaa, mutta missä on vika, kun täällä vallitsee tää vauras hyvinvointi ja ihmiset voivat pirun pahoin? Tultiin taas sananvapauteen. Netissä kuka tahansa voi perustaa oman radion, ainoa mikä velvoittaa on hyvät arvot: käytös, etiikka ja se, että tekijänoikeuskorvaukset hoidetaan niille, joille ne kuuluvat."

Radiot ja teeveekin alkavat pikkuhiljaa muistuttaa lehtiä. Jokaiselle jotain. Moon TV on hyvä esimerkki tästä.

"Tällaisessa kaupungissa on oltava vaihtoehtoja. Sulla on oltava mahdollisuus kuulla tietyn ryhmän, sun oman ryhmäsi ajatuksia. Se, mikä meitä Radio Helsingissä yhdistää, on rakkaus musiikkiin. Mä diggaan siitä, että radiossa musiikin voi jakaa. Että joku sanoo, että Sä pelastit mun päiväni. Voithan sä saada vaikka viiskyt tuhatta markkaa kuukaudessa käteen, mutta jos ei pääse pelastamaan kenenkään päivää."

Kuinka kauan sulla meni Radio Cityn soittolistamunkin parissa?

"Jokunen vuosi. Mä kypsyin. Ystäväni Bunuel, joka tossa äsken myhäili, herätteli mua hyvässä hengessä:Vieläkö sä siellä niitä rasistisia hommia jatkat, ootko viime aikoina soittanut paljon mustaa musiikkia? Vapauden ymmärtää vasta kun sen on menettänyt. Nyt mä tiedän, että vapaan kanan munat ovat parempia kuin häkkikanan."

Vapaus on tärkein.

"Siksi suurimmalla osalla toimittajista on niin paha olla. Ennen ihmetteli, että miksi ne dokaavat ja vittuilevat. Mutta ei elämä eikä duuni ole tarkoitettukaan helpoksi. Jos kaikki olisivat mestareita, kukaan ei treenaisi. Johtajat eivät tajua sitä, että aina saa luuserin toteuttamaan typeriä ideoitaan, mutta luovilla ihmisillä on omia näkemyksiä, mielipiteitä. Ampumaradalla on aina pelle, joka ammutaan. Mä olin pelkuri, kun en uskaltanut nopeammin lähteä Radio Citystä. Mä olin nähnyt, mihin työttömyys johtaa, ettet sä oikeasti ole enää olemassa. Että olet se seuraava sad story joka kävelee kadulla."

Popkomissio keskiviikkoisin klo 22.10 TV1:ssä. Radio Helsinki aloittaa lähetykset taajuudella 95,2 Mhz 1.3.