Nuoren Suomen arvot

Onko seukkaaja sinkkua onnellisempi? Onko stadilainen maalaista pinnallisempi? Kuka pelkää mustaa miestä, entä Venäjää? Nuorison arvobarometri kysyi yli 3000:lta 15–34-vuotiaalta nuorelta arvoista, asenteista, elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta.

Kumpi on todennäköisempää 20 vuoden kuluttua: kirkko on kasvattanut suosiotaan vai ulkoavaruudesta on löydetty elämää? Me 15–34-vuotiaat veikkaamme jälkimmäistä. Cityn tilaamassa ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamassa Nuorison arvobarometrissä pidimme vieläkin todennäköisempänä, että Suomenlahdesta on tullut uimakelvoton (42 prosenttia), ääriliikkeiden suosio on kasvanut (56 prosenttia), taloudellinen epävarmuus on lisääntynyt (58 prosenttia), turvattomuus on lisääntynyt (71 prosenttia) ja tuloerot ovat kasvaneet (71 prosenttia).

Synkistä ennustuksistamme huolimatta emme ryve murheen alhossa, vaan annamme elämillemme keskiarvoksi kouluarvosanoilla noin 8.

"Nuoret suhtautuvat tulevaisuuteensa toiveikkaasti. Erityisesti korkeasti koulutetut, kokopäiväisesti työskentelevät ja seurustelevat nuoret ovat elämäänsä tyytyväisiä", toteaa arvobarometria analysoinut professori Terhi-Anna Wilska.

Lama tulee! Mitä väliä?

Viime laman aikana 15–34-vuotiaat lakkasivat ostamasta. Nyt kulutusjuhlat Wilskan mukaan jatkuvat, kuten Vanhanen kehottaa. Tällä kertaa pappa nimittäin betalar.

"Vanhemmat ja isovanhemmat sponsoroivat nuoria useammin ja suuremmilla summilla kuin koskaan ennen. 64 prosenttia yli 25-vuotiaista saa säännöllisesti rahaa vanhemmiltaan, nuoremmat vielä useammin. 34 prosentille yli 25-vuotiaista vanhemmat ostavat säännöllisesti ruokaa! Nuoret ovat myös edeltäviä sukupolvia kulutuskeskeisempiä ja ilmaisevat itseään kulutuksen keinoin vahvemmin kuin koskaan ennen."

Pikavippien ja löysän rahan maailmassa kasvaneiden nuorten vanhemmat ovat rikkain sukupolvi Suomen historiassa. Isovanhempien perintö hyppää usein sukupolven yli suoraan kolmikymppisille. Huoli ja pelko rahan riittävyydestä puuttuu.

"Nuoret tietävät, että rahavaikeuksissa voi kääntyä vanhempien puoleen. Usein nuori maksaa itse kiinteät kulunsa, kuten vuokran ja sähkölaskun, mutta kun pitää ostaa jotain kallista ja erikoista, vaikkapa juhlapuku, käännytään vanhempien puoleen. Rahan pyytäminen ei ole häpeä."

Vastoin himoshoppaajien ja sinkkuelämien luomaa käsitystä nuoret miehet käyttävätkin rahaa naisia enemmän. Naiset tekevät enemmän ostoksia, mutta miesten kertaostos on suurempi. Miehet ovat myös bränditietoisempia ja ostavat naisia herkemmin tuttuja merkkejä. Eritoten 15–19-vuotiaille miehille on erittäin tärkeää, että he voivat ostaa kalliita merkkivaatteita ja -asusteita.

"Naisten on vaikeampi legitimoida ostoksiaan. Miehet perustelevat kalliita elektroniikkaostoksiaan todellisella tarpeella, naisten meikkiostokset koetaan turhana hömppänä."

Vastustamme kaikkea!

Nuorison arvobarometri selvitti myös nuorten ja nuorten aikuisten mielipiteen politiikan kuumista kiistakapuloista.

Pitäisikö käsiaseet kieltää? Jyrkkä kyllä, sanovat naiset. 85 prosenttia naisista haluaisi kieltää käsiaseet kokonaan, miehistä vain 39 prosenttia.

Iänikuisen keskustelun kannabiksen laillistamisesta voi nyt hetkeksi haudata. Ajatusta vastustaa ehdottomasti 58 prosenttia, kannattaa vain 16 prosenttia.

Asevelvollisuuden poistamista kannattaa 20 prosenttia. 51 prosenttia puolestaan pitää asevelvollisuuden suorittamista kunnia-asiana. NATO:on emme silti halua kuulua, vain 19 prosenttia kannattaa liittymistä. Kaikkein vähiten liittymistä kannatetaan Itä-Suomessa, jossa kuitenkin ollaan useimmin sitä mieltä, että Venäjä on Suomelle sotilaallinen uhka.

Kirkkoakin me vastustamme nykymuodossaan. 46 prosenttia kannattaa sen erottamista valtiosta, 26 prosenttia vastustaa. Innokkaimpia irrottelijoita ovat korkeasti koulutetut helsinkiläiset.

Kyllä me sentään jotain kannatammekin. Esimerkiksi armokuolemaa. 44 prosenttia laillistaisi sen, 30 prosenttia ei.

"Erikoista, että nuoret ovat näinkin vahvasti armokuoleman kannalla, vaikka sen laillistamisesta ei olla Suomessa edes vakavasti keskusteltu."

Tarvitseeko Suomi lisää ulkomaalaisia työntekijöitä? 53 prosenttia vastaa ei, 26 prosenttia kyllä. Erityisen vähän ulkomaalaista työvoimaa kaipaavat 15–19-vuotiaat ja maalaiset. Samaan aikaan olemme sitä mieltä, että ulkomaalaiset ovat monipuolistaneet suomalaista kulttuuria (52 prosenttia).

Ja kukahan sitä äänestysikärajaa haluaa laskea? Eivät nuoret ainakaan. 65 prosenttia nuorista vastustaa ajatusta, kaikkien kiihkeimmin 15–19-vuotiaat miehet.

"Vaikka jotkut 16-vuotiaat olisivatkin valmiit osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, useimmilla on yhteiskunnan jäseneksi kasvamisessa tarpeeksi tekemistä. Nuoret kokevat, että heiltä puuttuu tietoa ja elämänkokemusta, jota äänestämisessä tarvitaan", kommentoi Wilska.

Muijat vs. äijät

1 = täysin eri mieltä, 7 = täysin samaa mieltä

Homous on hyväksyttävää

• Naiset 5,7
• Miehet 4,1

Samaa sukupuolta olevien avioliittoja ei tule sallia

• Naiset 2,0
• Miehet 3,5

Prof. Terhi-Anna Wilska: "Miehet näkevät homouden uhkana omalle maskuliinisuudelleen. Miehet ovat ylipäätään negatiivisempia kaikkia perinteisiä valtarakenteita horjuttavia asioita, kuten vähemmistöjä, kohtaan."

Suomen liityttävä NATOon

• Naiset 2,9
• Miehet 3,6

Asevelvollisuuden suorittaminen on kunnia-asia

• Helsinkiläisnaiset 14 %
• Maalaismiehet 36 %

Käsiaseet kielettävä

• Naiset 4,9
• Miehet 3,8

16 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä on sitä mieltä, että käsiaseet tulisi kieltää kokonaan. 43 prosenttia koti-isistä ja -äideistä on samaa mieltä.

Tasa-arvo toteutuu Suomessa hyvin

• Naiset 3,8
• Miehet 4,9

On valmis maksamaan enemmän luontoystävällisestä energiasta

• Naiset 56 %
• Miehet 41 %

Ydinvoimaa lisättävä

• Naiset 41 %
• Miehet 11 %

Tärkeää, että ostamani kulutustavara kuormittaa luontoa vähän

• Naiset 4,4
• Miehet 3,6

Tärkeää, ettei ostamaani kulutustavaraa ole tehty halpatyövoiman maassa

• Naiset 4,3
• Miehet 3,5

Tärkeää, että minulla on 40 ikävuoteen mennessä ollut paljon seksikumppaneita

• Naiset 2,0
• Miehet 3,0

Aviokumppanin tärkeimmät ominaisuudet

Luotettavuus

• Naiset 6,9
• Miehet 6,7

Huumorintaju

• Naiset 6,3
• Miehet 6,0

Samanlainen arvomaailma

• Naiset 5,9
• Miehet 5,4

Älykkyys

• Naiset 5,3
• Miehet 3,2

Ulkonäkö

• Naiset 4,7
• Miehet 5,1

Sosiaalinen arvostus

• Naiset 4,2
• Miehet 4,3

Hyvä taloudellinen asema

• Naiset 3,8
• Miehet 3,5

Hyvä perhetausta

• Naiset 3,1
• Miehet 3,3

Stadi vs. lande

Erittäin tärkeää, että olen ennen 40. ikävuotta hankkinut oman auton

• Helsinki 12 %
• Maaseutu 35 %

1 = erittäin epätodennäköistä, 7 = erittäin todennäköistä

20 vuoden kuluttua Keskusta on suurin puolue

• Helsinki 3,0
• Maaseutu 3,5

20 vuoden kuluttua Kokoomus on Suomen suurin puolue

• Helsinki 4,0
• Maaseutu 3,7

20 vuoden kuluttua SDP on Suomen suurin puolue

• Helsinki 3,2
• Maaseutu 3,4

Käyttää päihteitä

Alkoholi

• Helsinki 87 %
• Maaseutu 70 %

Kannabis-tuotteet

• Helsinki 9 %
• Maaseutu 3 %

Ei mitään päihteitä

• Helsinki 9 %
• Maaseutu 24 %

Wilska: "Maaseudulla ei ole ravintoloita ja Alkoja yhtä tiheästi kuin Helsingissä, ei myöskään kokoontumispaikkoja. Maaseudulla on tiukempi sosiaalinen kontrolli ja maalaiskodit ovat kielteisempiä päihteiden käytölle. Erityisesti alaikäiset käyttävät Helsingissä enemmän päihteitä kuin maalla."

On valmis maksamaan enemmän ympäristöystävällisestä energiasta

• Helsinki 58 %
• Maaseutu 41 %

Kuinka usein tapaa ystäviä

Päivittäin

• Helsinki 20 %
• Maaseutu 49 %

3–4 kertaa viikossa

• Helsinki 21 %
• Maaseutu 13 %

1–2 kertaa viikossa

• Helsinki 36 %
• Maaseutu 19 %

1–3 kertaa kuukaudessa

• Helsinki 18 %
• Maaseutu 12 %

Harvemmin

• Helsinki 5 %
• Maaseutu 8 %

Wilska: "Maaseudulla ollaan yhteisöllisempiä. Maaseudulla vähemmän mahdollisuuksia harrastaa muuta kuin ystävien tapaamista, Helsingissä harrastukset vievät aikaa ystäviltä."

7 = erittäin tärkeää, 1 = ei lainkaan tärkeää

Tärkeää ilmaista itseään kulutusvalinnolla

• Helsinki 4,5
• Maaseutu 3,6

Wilska: "Brändit merkitsevät enemmän kaupunkilaisille kuin maalaisille ja helsinkiläiset ilmaisevat itseään kulutuksella maalaisia enemmän. Kulutusmahdollisuudet löytyvät kaupungeista, mistä syystä kulutuksen merkitys elämässä on siellä suurempi."

Tärkeää voida ostaa kalliita merkkivaatteita

• Helsinki 3,4
• Maaseutu 3,2
• Espoo 3,6

Teinit vs. kääkät

Tärkeää, että olet 40-vuotiaana saavuttanut...

Oma perhe tai lapsia

• 15–19 v 5,8
• 20–24 v 5,7
• 25–29 v 5,6
• 30–34 v 5,0

Laaja ystäväpiiri

• 15–19 v 5,7
• 20–24 v 5,3
• 25–29 v 5,1
• 30–34 v 4,9

Omistusasunto

• 15–19 v 5,5
• 20–24 v 5,3
• 25–29 v 5,1
• 30–34 v 4,8

Viinit ruokakauppaan

• 15–19 v 4,0
• 30–34 v 4,7

Avioliitto

• 15–19 v 5,3
• 20–24 v 5,0
• 25–29 v 4,8
• 30–34 v 4,3

Paljon eri seksikumppaneita

• 15–19 v 2,9
• 20–24 v 2,4
• 25–29 v 2,2
• 30–34 v 2,5

Wilska: "Teineillä on tyypillisesti porvarilliset arvot ja hyvin mustavalkoinen maailmankuva."

Armokuolema laillistettava

• 15–19 v 3,6
• 30–34 v 4,6

Wilska: "Teinit saattavat vielä toistaa vanhempiensa arvoja, sillä maailmankuva on vasta muotoutumassa eikä tietoa välttämättä ole."

Ystävässä on tärkeää sosiaalinen arvostus

• 15–19 v 4,3
• 20–24 v 3,5
• 25–29 v 3,1
• 30–34 v 2,9

20 vuoden kuluttua...

Ulkomaalaisten osuus Suomessa on kasvanut

• 15–19 v 5,3
• 30–34 v 6,0

Tuloerot ovat kasvaneet

• 15–19 v 4,8
• 30–34 v 5,6

Turvattomuus yhteiskunnassa on lisääntynyt

• 15–19 v 4,7
• 30–34 v 5,5

Ääriliikkeiden suosio on kasvanut

• 15–19 v 4,4
• 30–34 v 5,1

Yliopistot vs. amikset

Tärkeää, että on 40-vuotiaana pysyvä työsuhde

• Ammattikoulu 47 %
• Yliopisto 34 %

Tärkeää, että 40-vuotiaana omistaa auton

• Ammattikoulu 37 %
• Yliopisto 12 %

Suomi tarvitsee lisää ulkomaalaisia työntekijöitä

• Ammattikoulu 2,5
• Yliopisto 4,3

Wilska: "Ammattikoulusta valmistuneet pelkäävät tosissaan, että ulkomaalaiset vievät heiltä työpaikat."

Kouluarvosana terveydentilastasi

Asteikko 4–10

• Ammattikoulu 7,7
• Yliopisto 8,3

Wilska: "Tämä ei välttämättä tarkoita, että korkeasti koulutetut nuoret olisivat terveempiä. Yliopisto-opiskelijoilla on runsaasti psyykkisiä ongelmia."

Valmis maksamaan enemmän ympäristöystävällisestä energiasta

Ammattikoulu: 36 %
Yliopisto: 65 %

Sinkut vs. vakiintuneet

Avioliitto osoittaa suurempaa välittämistä kumppanista kuin avoliitto

• Avioliitossa3,5
• Avoliitossa 3,3
• Seurustelee 3,6
• Sinkku 3,5

Kouluarvosana ihmissuhteistasi

Asteikko 4–10

• Avioliitossa 8,2
• Avoliitossa 8,1
• Seurustelee 8,3
• Sinkku 7,5

Kuinka monta lasta haluaa 40-vuotiaana

Ei yhtään

• Sinkku 13 %
• Avioliitto 9 %

Yhden lapsen

• Sinkku 13 %
• Avioliitto 8 %

Kaksi lasta

• Sinkku 50 %
• Avioliitto 48 %

Kolme lasta

• Sinkku 19 %
• Avioliitto 22 %

Neljä lasta tai enemmän

• Sinkku 5 %
• Avioliitto 13 %

Tapaa ystäviään

Päivittäin

• Sinkku 38%
• Avioliitto 12 %

3–4 kertaa viikossa

• Sinkku 19 %
• Avioliitto 13 %

1–2 kertaa viikossa

• Sinkku 26 %
• Avioliitto 27 %

1–3 kertaa kuukaudessa

• Sinkku 13 %
• Avioliitto 34 %

Harvemmin

• Sinkku 4%
• Avioliitto 13 %

Kouluarvosana elämästäsi

• Avioliitossa 8,4
• Avoliitossa 8,1
• Seurustelee 8,1
• Sinkku 7,8

Wilska: "parisuhteessa elävät ovat sinkkuja tyytyväisempiä elämänsä kaikilla osa-alueilla. erityisesti miehet ovat sinkkuina tyytymättömiä ja jopa sairaampia kuin parisuhteessa elävät. Nuoret sinkut ovat yleensä vanhoja tyytymättömämpiä. usein sinkut kokevat tarvetta puolustaa elämäntapaansa ja väittää olevansa tyytyväisempiä elämäntapaansa kuin itse asiassa ovatkaan."