Suomi on maailman johtava tietotekniikkamaa internet-yhteyksien määrällä mitattuna. Mutta ketkä ovat kukkulan kuninkaat, tietotekniikan suomalaiset huippuosaajat, joista kuullaan ensi vuosituhannellakin? Ainakin heistä Suomi voi olla ylpeä.
Lähetimme 22 suomalaiselle teknologian huippuosaajalle pyynnön: listaa 15 suomalaisen tietotekniikkaosaamisen kovinta nimeä. Mukana vastaamassa olivat internetoperaattori Eunetin kansainväliseen johtoon kuuluva Johan Helsingius, pitkän linjan verkkomies Kari Hintikka, internetopastaja Petteri Järvinen, filosofi Pekka Himanen sekä 18 muuta kannuksia työstään tietotekniikan parissa saanutta ihmistä. Itseään kukaan ei saanut listalle ehdottaa.
Vastaukset olivat monenkirjavia. Joku kieltäytyi vastaamasta, koska nörttiys ei ole mitään imarreltavaa. "En minä ainakaan haluaisi löytää nimeäni tällaiselta listalta." Moinen reaktio ei kerro ainakaan mitään imartelevaa henkilön huumorintajusta.
Suurin osa ymmärsi yskän ja listasi sellaisia henkilöitä, jotka heidän mielestään ovat tietotekniikan tärkeitä vaikuttajia.
Suurin osa listan nimistä on tietotekniikan osaajia, datamaailman merkittävien teknologisten sovellusten kehittäjiä. Osa nimistä on suurfirmojen huipputekijöitä, jotka näkyvät jo nyt maailmalla. Toisaalta huomattavaa on, että joukossa on monia nimiä, jotka ovat tulleet tulleet tunnetuksi tietotekniikkakulttuurin puolestapuhujina, eivät välttämättä huippusuorittajina.
Muuhun kuin aakkosjärjestykseen nimiä oli hankala asettaa.
Esiin nostamamme esimerkit eivät siis ole muita tärkeämpiä vaan rehellisesti sanottuna toimituksen näkemys siitä minkä luulemme teitä kiinnostavan: kaksi erilaista ja eri sarjankin osaajaa.
Nörttilistamme ei varmasti ole kaiken kattava, mutta se kuvaa aika hyvin huippuammattilaisten käsitystä valtakunnan kuumimmista tietotekniikan osaajista ja kulttuurin sanansaattajista.
Toki tiedämme, että huippuja löytyy kirjastojen uumenista, maaseudun koulujen penkeiltä, suurten yritysten mikrotuesta ja tietotekniikkaosastoilta, pienten mediapajojen pöytien äärestä. Yhtä lailla listalla pitäisi olla firmoja ja työryhmiä, joissa yksilön panosta on vaikea mitata. Tiedämme myös että visio tulevaisuudesta on niin epävarma, että juuri sinä voit olla ensi vuosituhannen miljardööri tai maamme uusi ollila. Kun elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa kaikkiaan 60 000 ihmistä, ovat tämän listan henkilöt jokatapauksessa aikamoisia poikkeustapauksia. Mutta missä ovat naiset? 40 listatun joukossa heitä oli vain viisi. Tiedämme toki, että huipputekijöiden joukossa sukupuolijakauma on Teknillisen Korkeakoulun (TKK) sukupuolijakauman mukainen.
Pitäisikö TKK:lla olla sukupuolikiintiö?
Marko Ahtisaari
Presidentin poppaava poika on riskisijoituksemme tälle listalle. Onko Marko mies paikallaan Interaktiivisen Sataman digitaalipomona? Näin moni uskoo. Joka tapauksessa Satama on saanut uuden keulakuvan toiminnoilleen. Seuraamme tilanteen kehittymistä.
Sirpa Creuz
Nainen, joka hankki kannuksensa 90-luvun alussa johtamalla tärkeän VR:n paikanvarausjärjestelmän ajan tasalle. VR:n uuden järjestelmän käyttöönotto olikin yksi 90-luvun suomalaisen teknologiaosaamisen mustia hetkiä, josta kärsi paitsi liike-elämä myös tavallinen matkustaja.
Andreas Gustafsson
Tuli tunnetuksi nettilegendaarisen palindromigeneraattorin tekijänä, eli keksi ohjelman joka tekee sanoista palindromeja. Mutta on sittemmin lunastanut lahjakkuuslupaukset suunnittelemalla äänikortin kiinteän linjan nopeaksi modeemiksi.
Fredrik Husberg
3D-teknologiaan erikoistuneen Media-clickin johtava voima. Tamperelainen.
Johan "Julf" Helsingius
Suomen eniten tienaavia ihmisiä. Mies, joka oli perustamassa Eunetiä, internetoperaattoriyritystä, jolle Suomi on vain pieni markkina-alue, mutta jonka johtoportaaseen hän kuuluu. Tuli takavuosina tunnetuksi myös maailman tärkeimpiin anonyymipalvelimiin lukeutuvan anon.penet.fi:n ylläpitäjänä. Raskaan sarjan tietotekijä EU:ssa, jonka suurimpia operaattoreita Eunet on.
Pekka Himanen
Mediafilosofi, jonka substanssi on muualla, mutta joka on nostanut niin nettietiikkakeskustelua kuin netin syvempiä ulottuvuuksia julkisuuden valokeilaan. Ei sattumalta ole vierailevana tutkijana Stanfordissa, nettiyliopistojen tärkeimmässä keskuksessa Piilaaksossa.
Kari Hintikka
Pitkän linjan sisältömies, joka on visioinut mm. verkkothrillereitä, avatar-hahmoja ja kirjoittanut oppikirjoja www-tuotantoihin.
Harri Johannesdahl
Aluksi pitkä ura Sonerassa nettiguruna ja sitten "nörttilauman" yhdistäjänä Saunalahden Serverissä: hän johti kolmen pienemmän palveluntarjoajan fuusion yhdeksi suurimmista. Johannesdahl on taitava mediankäsittelijä. Hänet tunnetaan asiantietävänä joskin kuivakkana luennoitsijana. Hän myös ymmärtää mediakilpailun päälle: mikä muu yritys uskaltaisi ladata katukuvaan serverimainoksia. Johannesdahlin viimeisin taitava veto on hakea kolmannen sukupolven matkapuhelinlupaa amerikkalaiselle cdma 2000-standardille. Jos Saunalahti saa sen luvan, on heidän ovellaan amerikkalaista pääomaa mielin määrin, ja vaikka Saunalahdelta lupa evättäisiin, on firma onnistunut hyppäämään ainakin mediassa raskaaseen sarjaan.
Risto Johnson
Nörttiasioiden vakavuuden tajunnut toimittaja, joka jo USA:ssa oloaikanaan mesosi Piilaakson kehityksestä. Sittemmin siirtynyt vetämään kankeasti pyörivää YLE:n @2000+ -nettiajankohtaisohjelmaa, joka taas on esimerkki siitä ettei huonolaatuista videoneuvottelukuvaa kannata näyttää televisiossa.
Petteri Järvinen
Joku sen veisti ennen meitä: tietotekniikkakirjallisuuden Kalle Päätalo. Kirjoja tuutin täydeltä jo vuosien ajan. Nettikritiikkiä ja luennointia. Ei mikään ohjelmoijanörtti vaan ensimmäisiä siitä kirjoittamisella mainetta saanut kriitikko. Vetää koulutuspalveluita Petteri Järvinen Oy:ssä.
Arto Karila
TKK:n tietoliikenneohjelmistojen ja Multimedialaboratorion toinen professori. Siksi niin monen nörtin ammattitaidon takana.
Matti Karjalainen
TKK:n akustiikan laboratorion professori. Akustiikan laboratoriossa on tehty mm. soitinmallinnoksia, joita voidaan käyttää esimerkiksi syntetisaattoreissa. Kehittyvä puhelinteknologia vaatii myös tämän alan tutkimuksia. Karjalainen käyttää mielellään Macintoshia.
Esa Kerttula
Vastasi internetiä edeltävän nettipalvelun Telesammon kehittämisestä. Telesammosta löytyivät niin pankki- kuin muut sisältöpalvelutkin. Siksi tärkeä pioneeri jo ennen www:tä.
Timo Kiravuo
Aikana ennen www:tä kirjasi nettietiketin, herättänyt siis nettifilosofisointia jo aikaisessa vaiheessa. Nykyisin tietoturvan visionääri, joka luennoi myös tietoturvasta heittäen mielenkiintoisia hakkerointiesimerkkejä. Kiravuon kotisivuilta (http://www.nixu.fi/~kiravuo/) löytyy mm. herkullinen pannukakkuresepti.
Teuvo Kohonen
Akatemiaprofessori, TKK:n neuroverkkoyksikön johtaja. Kehittänyt ns. itseorganisoituvan kartan.
Kalevi Kontinen
Tuli tunnetuksi Meritan tietotekniikan uudistajana. Suomihan on pankkipalvelun tietotekniikkasovellusten edelläkävijämaita, ja Meritan pankkipalvelut ovat maan parasta nettiantia, sinällään syy hankkia www-yhteys.
Jukka Korpela
Monitoimitekijä, joka on tullut tunnetuksi mm. html-oppaistaan, joita arvostetaan ympäri maailman. Tunnettu myös lintubongarina ja bridgen pelaajana.
Anu Lamberg
Vastaa Liikenneministeriössä tietoverkkojen kehittämisestä. Lambergin sormenjäljet näkyvät mitä erilaisimmissa tietoyhteiskuntahankkeissa. Vetää tällä hetkellä mm. Verkkokaveri-projektia, jonka tarkoitus on opettaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä käyttämään internetiä. Lukee sähköpostinsa Nokia Communicatorilla.
Matti Lehti
Muokannut Tieto-konsernista suomalaisen pörssijätin, joka on raskaan sarjan tekijä koko maailmassa.
Kai R. Lehtonen
Ikänörtti, joka on pohtinut mikrotietokoneen sielunmaisemaa silloin kun nykynörtit vielä hakkailivat basic-komentoja.
Risto Linturi
Yksityisyrittäjä, joka teki omaisuuden ja siirtyi sitten HPY:n teknologiajohtajaksi. On rakentanut itselleen tietokoneohjatun talon, josta jopa Bill Gatesin pitäisi olla kateellinen. Tulevaisuuden miehen asumistakin ohjaa siis tietokone.
Marita Liulia
Multimediataiteen merkittävin suomalainen tekijä. Videotaiteilijasta tuli Ambitious Bitch -sarjan vakuuttava luoja, joka herättää keskustelua multimedialla, multimediassa ja multimediasta. Uusin teos on "tietenkin" nimeltään SOB: The Son of Bitch.
Ari Luotonen
Maailman ensimmäisen www-palvelimen koodaaja, joka on ainakin huhujen mukaan tällä hetkellä töissä - missäs muualla - Netscape-selainyhtiöllä.
Jussi Luukkonen
Entinen teatteriohjaaja, joka ymmärsi jo varhain Director-ohjelman mahdollisuudet ja multimedian tulevaisuuden. Perusti yhdessä nuorten tekijöiden kanssa To the Point -yhtiön, josta kasvoi Suomen johtava multimediatalo, ja jonka hoivista löytyisi tällekin listalle useita tekijöitä. Innostava luennoitsija, sisällön merkittävä pioneeri.
Alex Nieminen
Uusmediateollisuuden komeetta tai kiertotähti. Perusti Works-nimisen yhtiön ja myi sen myöhemmin sievoisella summalla. Teki samalla uraauurtavaa työtä television nörttijournalismin pioneerina, unohtamatta tavallista käyttäjää. Pysyi itse hurjimman nettihömpän ulkopuolella vetämällä radion ja tv:n musiikkiohjelmia. Esimerkki siitä, ettei tarvitse kaikkea aikaa hukata koneiden parissa.
Pekka Nikander
Legendaarisen tietotekniikkayhtiö Nixu Oy:n perustaja, nykyisin tietoturvakonsulttina. Mainetta kuvaa se, että hänen mukaansa on ristitty TKK:n uuden tietotekniikkatalon yksi tietokoneluokka, Niksula. Nixu Oy rakentaa mm. internet-verkkoa Saudi Arabiaan.
Jarkko Oikarinen
Internet Relay Chatin eli reaaliaikaisen keskustelujärjestelmän kehittäjä. Eli jos nettiaddiktio iskee, voit todennäköisesti syyttää siitä Oikarista.
Turkka Oksanen
Johtavan tietoliikenneyhtiömme Soneran johtohahmo internet-liiketoiminnassa.
Jorma Ollila
Pulinat pois: Suomen vaikutusvaltaisin mies.
Kaija Pöysti
Nainen, jonka onnistui rakentaa käännöstoimistosta suomalainen miljoonabisnes. Trantex erikoistui tietokoneohjelmien kääntämiseen. Viime aikoina Pöysti on ollut mukana muotoilemassa myös Sitran tietoyhteiskuntastrategiaa. Nykyisin myös Ylen hallituksessa. Entinen valokuvamalli.
Hannu Savolainen
Toi Linuxin uudelle aikakaudelle suunnittelemalla siihen äänituen (nimeltään OSS). Nykyisin samasta teknologiasta on kaupallistettu tuote, joka sopii myös moniin muihin Unix-koneisiin.
Risto Siilasmaa
Paraneva tietoturva on Suomen merkittävimpiä lahjoja uudelle verkostoituvalle maailmalle, ja DataFellows Oy, jossa Siilasmaa vaikuttaa, on täynnä tälle listalle kuuluvia tietoturvaihmisiä. Ilman DataFellowsia koko maailman tietoturva ja samalla koko netin uskottavuus kärsisi. DataFellowsin merkitystä Suomen tulevaisuudelle kannattaa pitää silmällä.
Reijo Sulonen
Monen nörtin kouluttaja ja taustavaikuttaja, TKK:n tietotekniikan professori. Lempinimi Shosta. Intohimoinen Ranska-fani.
Tapio Takala
TKK:n Tietoliikenneohjelmistojen ja Multimedialaboratorion toinen professori. Multimediatutkimuksen kärkeä, insinööri ja visionääri. Lempinimi Tassu.
Minna Tarkka
Maan johtavan sisältösuunnittelukoulutuskeskuksen, Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion multimediaprofessori. Hänen näppiensä jälki näkyy jo nyt uusmediateollisuuden tekijäkartastolla. Tosin eräs jenkkiluennoitsija ehti haukkumaan medialabran lyttyyn. Tarkka on myös elokuvaohjaaja ja japanilaisen kulttuurin tuntija.
Lassi Tolonen
Multimediakyky, jonka yhtiö Everscreen olkoon esimerkki kymmenistä multimediayrittäjistä, joista joku on tulevaisuuden suuri nimi. Everscreen on toteuttanut mm. maailmalla palkitun Sokrates-multimedian, jonka käsikirjoittaja on Pekka Himanen.
Linus Torvalds
Pingviinin kuvista tunnettu Torvaldsin kehittämä Linux on maailman tärkeimpiä köyttöjärjestelmiä, mutta ei siinä kaikki: Linux on myös esimerkki uuden maailmanajan softasta, jonka saa impata netistä ilmaiseksi ja jonka kehittäminen tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Siksi se pysyy ajan tasalla kuin automaattisesti, toisin kuin esimerkiksi Windows, jonka kehittäminen maksaa Microsoftille miljardeja. Torvaldsin osuus nörttimaailman vapausideologian puolesta puhumisessa on konkreettista: hän ei saarnaa vaan ylläpitää Linuxia harrastuksenaan. Ja samalla hän kaikessa salaisuudessa kehittää mystisen Transmeta-nimisen yrityksen tulevaisuutta: mitä Linux saa aikaan siellä? Ja kuka on se toimittaja joka ensimmäisenä saa siitä kertoa? Nörttien kuningas.
Ilkka Tuomi
Laaja-alaisella näkemyksellä varustettu tietotekniikka-asiantuntija, mm. valtioneuvoston tietoyhteiskuntafoorumin jäsen. Esimerkkimme Nokia Research Centerin osaajista.
Seppo Uusitupa
Legenda, jota pidetään mm. suomalaisen BBS- eli purkkikulttuurin ja modeemikulttuurin isänä. Tietoliikennetekniikan opettajana TKK:lla.
Kim-Peter Waltzer
Kybo-organismitaiteilija, joka siirtyi suuryritysten konsultiksi tekemään messuosastoista interaktiivisia taideteoksia. Saa suurjohtajat innostumaan uusista visiointimahdollisuuksista. Intohimoinen tietotekniikan filosofisten ja taiteellisten ulottuvuuksien näkijä, joka ei ainoastaan vie taidetta nettiin vaan tuo nettiestetiikkaa taiteeseen ja tekee yrityskonsultoinnista taiteen lajin.
Kim Weckström
City-lehden perustajia, Markkinointi & Mainonta-lehden perustaja. Päätti ryhtyä uusmediapioneeriksi ja perusti Duuni.Netin, maan merkittävimpiin kuuluvan keskustelufoorumin www:hen. Duuni.Netin piiri on huippuammattilaisten keskittymä. Weckström on myös suomenruotsalainen kirjailija. Nyt Weckström rakentaa uutta talouslehteä. Sen nimi on Bisnes.fi.
Maailman paras salaaja
Kyselyssämme Tatu Ylösen nimi löytyi yhtä usealta ehdokaslistalta kuin Linus Torvaldsin ja Johan Helsingiuksen. Ei ihme, sillä hänen kehittämänsä SSH-teknologia on tietoturvan merkkipaaluja. Ylösen tarina on se epätavallinen menestystarina: teekkari, joka koodasi maailman parhaan tietoliikenteen salausratkaisun, teki siitä tuotteen ja on nyt menestyvän firman omistaja.
Sitä ennen Ylönen oli kuitenkin jo veteraani. Hän teki jo lukioaikana freelance-koodausta Otavalle, ja 1988 hän perusti ensimmäisen yrityksensä New Generation Softwaren. NGS maksoi hänelle opiskelut ja asunnon. Hän myi NGS:n pois ja perusti tietokantakonsulttiyhtiön, Applied Computing Researchin, joka teki tietokantasovelluksia Nokian alihankkijana.
Sitten tuli SSH. SSH Communications Security työllistää tällä hetkellä kolmekymmentä ihmistä ja sen tuotteilla on miljoona käyttäjää. Liikevaihtoa firma tekee n. 10 miljoonaa markkaa vuodessa. Siis viime vuonna - liikevaihto on parhaimmillaan kasvanut 300 prosenttia yhdellä tilikaudella. Ylönen kertaa SSH:n historiaa:
"Olin tutkijana TKK:lla jossa oli aika paha hakkerointitapaus. Reaktiona siihen rupesin kehittämään mahdollisuutta loggautua toiselle koneelle sen ulkopuolelta turvallisesti."
Heinäkuussa 1995 Ylönen julkaisi SSH:n (Secure Shell): vuoden lopussa sillä oli jo 20 000 käyttäjää.
"Tuli kyselyitä heti että haluaisinko myydä tuotteen ja päätin perustaa yrityksen."
SSH:lla on nyt toimisto Helsingissä ja San Josessa, Piilaaksossa.
Ylösestä tulee mieleen Linus Torvalds, jolle koodaaminen on taidetta. Mutta Ylönen on muutakin kuin nörtti. Hän harrastaa tanssia.
"Olen Hämäläisen osakunnan tanssikerhossa. Firman työntekijöistä kolmannes harrastaa tanssia. Osa on houkuteltu tanssimaan, osa taas houkuteltu tanssipiireistä töihin meille."
Naistyöntekijöitä ton vain kolme.
"Naiset eivät hakeudu tekniselle alalle, tietotekniikan opiskelijoista on n. 5 prosenttia naisia. Hekin yleensä hakeutuvat jonkinlaiseen hallintohommaan koodaamisen sijasta. Teknisissä tehtävissä meillä ole yhtään naista. Tunnen oikeastaan vain kaksi naista, jotka ovat teknisesti todella päteviä. Kumpikaan ei ole nuorimman polven tekijä, ja vain toinen heistä on suomalainen. Näkisin hirveän hyvänä että alalle tulisi enemmän naisia. Kahdesta yhtäläisestä työnhakijasta ehkä valitsisin naisen."
Lumilautailija Pentium III:ssa
"Meillä on erittäin hieno neuvotteluhuone jossa on hyvät pelifasiliteetit. Joskus siellä menee kyllä lounastunti vähän pitkäksi."
Ilari Kuittinen, 29 kuvailee firmansa tiloja. Suomalaisen tietokonepeliteollisuuden veteraaniyritys Housemarque Games on juuri tehnyt sopimuksen Euroopan suurimman pelialan julkaisijan kanssa.
"Me ollaan siinä suhteessa kuin rockartisti, joka on tehnyt sopimuksen suuren monikansallisen levy-yhtiön kanssa. Olemme panostaneet tuotekehitykseen, ja se on tuonut tulosta Infogrames-sopimuksen muodossa."
Hieroitte sopimusta vuoden, mistä sopimuksen syntyminen oli kiinni?
"Ajoituksesta, oikeista kontakteista. Johonkin firmaan lähetetty demo ei välttämättä mene oikealle ihmiselle. Se on sama kuin jos kirjailija-agentti ei pidä kirjoittajan tyylistä. Suomalaisuus on samanlainen haitta kuin muussakin bisneksessä: kaverille on helpompi antaa sopimus kuin kaukana asuvalle."
Housemarquen uusin tuote, lumilautailupeli Supreme Snowboarding julkaistaan syksyllä. Samainen peli on kuitenkin jo nyt poikinut Housemarquelle paljon. Amerikkalainen prosessorijätti Intel kiinnostui pelistä, ja kun se julkaisi viime kuussa uuden Pentium III-prosessorinsa, oli julkistustilaisuuden harvassa ja valitussa ohjelmistonkehittäjäjoukossa mukana Housemarque Suomesta.
Ilari Kuittinen uskoo että vuosi 1999 on se, jona suomalainen peliteollisuus kasvaa. Tällä hetkellä alalla on hänen arvionsa mukaan vasta alle sata tekijää. Housemarquessa on 17. Sen pahimpia kilpailijoita on samalla lailla menestykseen pyrkivä Remedy Entertainment.
Miten kolmen miljoonan liikevaihdolla voi tehdä 17 ihmistä töitä?
"On se välillä ollut vyön kiristämistä. Mutta sitten kun menestytään, hyvää jaetaan laajalla rintamalla. Osa tekijöistä on firman omistajia, ja koko ajan on ollut suunnitteilla optiojärjestelyjä. Koko bisnes on vielä pioneerivaiheessa Suomessa."
Housemarque tekee pelejä myös muuten kuin raskaaseen pelikonekäyttöön. Se on myös ns. Advertainment-tuotannon pioneereja Suomessa. Siis markkinointipelejä, jotka toimivat esimerkiksi www:ssä.
"Ne ovat hauskoja tehdä, mutta pientä bisnestä."
Mikä suomalaisuudessa on hyvää?
"Teknisesti me olemme kovimpia mitä on. Teknologia on niin paljon edellä että se todella erottuu. Teemme paljon kehitys- ja tutkimustyötä, jossa rakennamme peruspalikoita pelejä varten. Olemme esimerkiksi suunnitelleet monipelaamiseen (monen pelaajan samanaikainen pelaaminen) tarkoitetun palikan, jota voi käyttää monissa peleissä. Ja myymme niitä myös lisenssillä muiden yritysten käyttöön."
1 kommentti
Afe 45
8.8.2014 14:26
Minne unohtui Risto Kivivuori? Perusti aikanaan Finnsystems Oy:n ja Via Oy:n ja vaikutti ratkaisevasti suomalaisen sw-teollisuuden kehittymiseen (relaatiotietokantojen hallinta). Jätti Suomen 1990-luvun alussa. Legenda eläessään, ei tehnyt numeroa itsestään. Kuoli 2000-luvun alussa Englannissa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin