Linus Torvalds - Nörttien kuningas

"Hi, this voice mail belongs to Linus Torvalds, who very seldom listens to his messages."

Jos ystävälläni olisi sellainen puhelinvastaajaviesti kuin Linus Torvaldsilla, pistelisin häntä kuvainnollisesti kuonoon.

Mutta toisaalta, kukaan ystävistäni ei ole saanut kuvaansa Forbes-lehden kanteen, eikä – vaikka nörttejä ystäväpiirini viliseekin – liioin kenenkään ystävistäni hengentuote ole 7,5 miljoonan ihmisen näpelöitävänä päivin öin.

Linus Torvalds sanoo, kun vihdoin saan hänet langanpäähän Santa Claran toimistostaan, tapaavansa minut mielellään, kun kerran olen saanut hänet kiinni.

Vanhan suklaatehtaan keskusaukio San Franciscon pohjoisella rannalla on täynnä turisteja. Suihkulähteen äärellä seistessäni saksofonisti repii vaskesta imeliä säveliä toisensa perään. Amerikassa kaikki järjestyy sievästi rahan mukaan, jopa katusoittajen kappalevalinnat.

Torvalds saapuu tapaamiseen myöhässä ja ensi lause tekee ketusta lampaan.

Nörttien kuningas ei pistäkään ilkikurisen viisaasti päätään takin liepeeseen vaan on täysin avoin.

Linus Torvalds muistuttaa erehdyttävästi sitä ystävällistä yliopiston tietokoneluokan tukihenkilöä, joka neuvoi minua 90-luvun alussa, kun sähköposti ei toiminut kunnolla. Hetkinen... sehän olisi voinut ollakin Linus!

Gatesin kaataja

Yliopiston tietotekniikan opettajasta on tullut maailmantähti ainakin Internetissä. Nyt hän koordinoi toista kahdesta käyttöjärjestelmästä, joiden käyttäjämäärä kasvaa. Se toinen on Windows.

Bill Gatesin täytyy olla ainakin vähän peloissaan Linuksesta.

Linux-käyttöjärjestelmän kehitysmekanismi on perin erilainen verrattuna hänen yrityksensä tuotteisiin. Linux kehittyy sitä mukaa kun sen aktiivisimmat käyttäjät ympäri maailmaa sitä kehittävät. Ja kun käyttäjiä on monta miljoonaa, on kehitystyö huiman nopeaa. Rahaa tästä kehitystyöstä ei saa kukaan. Ei edes Linus Torvalds, idean isä, ja siksi itseoikeutettu nörttien kuningas.

Mä en usko että sua ei ole koskaan kiinnostanut rahan teko Linuxilla.

"Älä usko! (nauraa rempseästi)."

Et siis todellakaan ole koskaan halunnut rahaa siitä?

"Joku joulu kun olin vielä osa-aikainen yliopistolla, sain neljä tai viisi sadan dollarin lahjashekkiä postissa. Ostin niillä kaikki joululahjat. Kun ei ollut pyytänyt sitä rahaa, tuntui kivalta."

Forbes-lehti rinnastaa Linusta 60-luvun hippisukupolveen. Forbes jopa osasi sovittaa kukkaset Linuksen suuhun.

Näin jutun, jossa verrattiin sitä että J. Ollila on Fortune-lehden kannessa siihen että Linda oli Playboyssa. Sinun Forbesesi ei ollut siinä mukana.

"Kovin moni ei ilmeisesti ole sitä nähnyt Suomessa. Se kuvaaja oli vähän kummallinen. Mutta siitä tuli ihan hyvä."

Mutta eivätkö parhaat kuvaajat ole vähän kummallisia?

"Joo mutta pelottavia. Se oli ihan hirveetä: se yritti laittaa kukkaa mun korvan taakse. Se oli kädessä ja suussa... Luulin että siitä tulee ainoastaan kummallinen."

Olet jo tottunut lehtihaastatteluihin?

Linuksen vaimo Tove puuttuu keskusteluun.

"...en tiedä mitä Linus tykkää kun mä sanon tämän, mutta kyllä se ihan selvästi tykkää kun se on huomion keskellä. Se on ihan olevinaan ettei tässä mitään."

Tietokoneasiat tuntuvat kaukaiselta kun istuu rennolla americanokahvilla Linusin, Toven ja lasten kanssa. Taustalla soi perulainen kansanmusiikki kuin Kolmen sepän patsaalla kesä-Helsingissä.

Mitä mieltä ole siitä, että hippi-ideologia liitetään Linuxiin?

"Toimittajilla pitää olla joku mihin jutun voi kytkeä."

Niinpä niin, mutta toisaalta Timothy Learykään ei välttämättä ollut kaikkea sitä, mitä lehdet hänestä kirjoittivat. Onkohan Linus kaikkea sitä mitä tässä nyt lukee?

Kuningas kiinni verkossa

Olitko lapsena nörtti?

"Mä olin ihan hirveä nörtti."

Oletko vielä?

"Paljon vähemmän. Mua pelotti hirveän paljon pitää esitelmiä. Jossain vaiheessa mua pyydettiin pitämään esitelmä Espanjaan, jonne olisin halunnut mennä, mutta kieltäydyin. Isäni sanoi ettet voi jatkaa tuota ikuisesti. Seuraava pyyntö tuli Alankomaista. Sinne oli pakko mennä."

Mikä oli hurjin tarjous kun päätit lähteä yliopistolta?

"Tää Transmetan tarjous tuli tutun kautta... se oli kertonut pomolleen, että voisin olla kiinnostunut. Ne lennättivät mut tänne, ja mä kiinnostuin. Jotkut sanoivat että saat tehdä mitä tahansa, yritä löytää joku projekti ja me maksetaan 1,5 kertaa enemmän kuin mitä saan Transmetalta nyt. Mutta mua ei vain kiinnostanut."

Saat kuitenkin tarpeeksi palkkaa?

"Joo, plus että ne korotti sitä. Yliopistolla joutui kirjoittamaan papereita, jos halusi paremman paikan. En koskaan ollut kiinnostunut niistä. Jos löytää hyvän työpaikan yritysmaailmasta, ei tarvitse kirjoittaa papereita ja ne maksaa paljon."

Transmeta-nimisessä yrityksessä nörttien kuningas nyt sitten istuu, jatkuvasti verkossa kiinni. Hän ei saa sanoa sanaakaan siitä mitä Transmeta tekee. Ohimennen hän kuitenkin paljastaa puuhailevansa sielläkin Linuxin parissa.

Kunka paljon vietät aikaa Linuxin ääressä?

"Teen osan työstänikin Linuxin parissa. Vaikka Linux on täysin erillinen Transmetasta, haluan tehdä myös Linuxia. Käytän noin puolet työajastani siihen."

Transmetalla teet siis myös ohjelmointityötä?

"En sano mitään... parempi niin ettei tule sanomista."

Kunka monta tuntia vietät koneella viikossa?

Tove vastaa Linuksen puolesta ja nauraa:

"100 tuntia!"

Linus jatkaa:

"...en mä usko, ehkä kymmenen tuntia päivässä olen koneella."

"Transmetalle menen töihin yhdeksitoista. Ehdin sitä ennen olla tunnin kaksi linjoilla, ja tulen kotiin kuuden seitsemän aikaan. Meillä on kiinteä linja kotoa töihin."

Ehditkö tehdä mitään muuta?

"Kahden lapsen kanssa se aika tahtoo mennä. Viikonloppuisin on hyvä, että tällä alueella on kaikkea. Neljästään mennään Marine Worldiin tai Santa Cruziin."

Nippon-Nokia

Hyvä on koodaajan koodailla, kun lähdekoodi on vapaa ja aurinko paistaa; kun joskus saa päähänsä työntää päänsä ulos, ruokaa tuodaan kotiin muutenkin kuin pizzatakseilla, ja ympärillä on muita koodaajia pilvin pimein. Koko Piilaakson kartta on yhtä tulevaisuuden kehitystyömaata.

"Täällä on hirveän paljon rahaa. On ihmisiä joilla on rahaa ja jotka tienaa vielä enemmän rahaa sijoittamalla yrityksiin. Kaksi prosenttia start-upeista (aloitettavista yrityksistä) tekee todella rahaa. Mutta sitten kun ne tekee rahaa niin kymmenen miljoonan arvo nousee sataan miljoonaan. Jotkut start-upeista häviää tuuleen."

"Jos sulla on hyvä idea, täällä siitä on hirveän paljon helpompi tehdä todellisuutta. Täältä löydät paitsi teknisen osaamisen myös myyjät ja kovalevynvalmistajat ja prosessorintekijät. Jos tarvitset jotain, samassa päivässä voit käydä viisi eri yritystä läpi."

Siinä Torvalds on hieman väärässä. Kun Suomessa on tietotekniikan osaajalla kuusi työpaikkaa, joista valita, on vastaava luku täällä kolmekymmentä. Työnantajien on vaikea löytää hyviä tekijöitä.

Miten suomalaiset hakkerit pystyisivät tekemään bisnestä paremmin?

"Mua monesti häiritsee täällä se, että yli 50 prosenttia ihmisistä luulee Nokiaa japanilaiseksi."

Onko se tärkeää että se on suomalainen? Eikö tuote ole sen kotimaata tärkeämpi?

"Kyllä, mutta jos suomalaiset tuotteet tiedostetaan korkealaatuisiksi, on myös muiden suomalaisten yritysten helpompi myydä. Siinä suhteessa olisi kiva jos Nokia enemmän tunnettaisiin suomalaisena."

Eikö se voisi olla niille tappioksi?

"En usko, kenelläkään ei todellakaan ole negatiivista kuvaa Suomesta. Mutta Suomella on se ongelma, että jos haluat kaupallistaa jotain, se on hirveän vaikeaa. Jos on hyvä idea, se loppujen lopuksi usein myydään ulkomaisille yrityksille."

"Pikkuyrityksen perustaminen on hirveän vaikeaa. Ja riskirahaa on vaikea saada. Suomen mentaliteetti ei ole sellainen. Mieluummin mennään Nokialle töihin ja saadaan vähän varmemmin rahaa."

Ohjemointi on taidetta

Esikois-Patricia yrittää haroa tuttia suustaan vaikkei siinä ole mitään.

"... se on niin hirveä tuttinarkomaani..."

This is paradise. Mutta Amerikkahan ei ole paratiisia.

Miten täällä Amerikassa voi asua? Pystyykö täällä sulkemaan korvat amerikkalaisten tyhmyydeltä? Clintonin seksiskandaali, väkivalta...

"Täällä päin on hirveän vähän väkivaltaa... Mutta onhan se joskus kummallista, että jos ei ole autoa niin kuolee siksi, että ei saa ruokaa.

Sosiaalihuoltojärjestelmä toimii hirveän hyvin jos on rahaa. Kuilu niiden välillä, joilla on ja ei ole, on hirveän paljon isompi kuin Suomessa. Mutta siellä missä me asutaan meillä on rahaa ja niin on kaikilla muillakin."

Amerikkalainen työkulttuuri on rankkaa. Työntekijä tekee pyöreitä päiviä jos tarve vaatii. Ja sen tarpeen määrittää, ei suinkaan työehtosopimus, vaan pomo. Linuksen kohdalla työntekijän vääntövoima olisi varmasti kriisitilanteessa tavallista hakkeria kovempi, mutta kriisiä tuskin tulee. Nörttien kuningas rakastaa nimittäin työtään.

Onko ohjelmointi taidetta?

"On, se on maailman paras työ. Ohjelmointi. Siitä saa rahaa helposti, mutta samalla se on taiteellista ja intellektuaalista. Siinä on kaikki maailman parhaat puolet. Saan tehdä mitä haluan ja saan siitä vielä rahaa."

Ihmettelivätkö vanhempasi ettet halunnut rahaa Linuxista?

"Eivät. Mutta Suomessa tuli joskus sellainen tunne että eroavaisuutta ei hyväksytä. Mua tuettiin hyvin, mutta Suomessa epäiltiin menestystä. Täällä ollaan hirveän positiivisia jos joku tekee rahaa."

Onko siinä eroa TKK:n ja yliopiston välillä?

"On, paljon, itse asiassa TKK:lla pidettiin joskus kummallisena että mä tulin yliopistolta. TKK:laiset pitävät yliopistolaisia teoriaihmisinä, jotka eivät osaa mitään oikeata elämää. Ja yliopistolaiset pitää TKK:laisia insinööreinä."

Java ei toimi, Apple kaatuu...

Linus Torvalds on tullut viime aikoina tunnetuksi siitä, että hän sanoo suoria sanoja miljardiyritysten hengentuotteista. Ja häntä myös kuunnellaan.

Haluatko Linuxilla pistää siis kampoihin miljardiyrityksille?

"Mun mielestäni tämä avoin tapa tehdä töitä on ainakin tärkeä vaihtoehto, en mä pyri pistämään kampoihin..."

Sanot kuitenkin julkisesti ja Sunin omassa lehdessä, että Java (Sunin voimakkaasti pari vuotta markkinoima ohjelmointikieli) ei toimi...

"Sunilla meni kaikki ihan väärin osittain siksi että niillä otetaan melkein henkilökohtaisesti se suhde Microsoftiin. Se johtaa siihen että ne tekee huonoja päätöksiä. Sen huomasi Javan lisenssistä. Siinä ei ollut mitään teknistä, se oli täysin poliittista."

Ohjelmistojen kehittäminen avoimesti on edullista: siinä missä Microsoft maksaa miljardeja yhden ohjelmiston kehittämisestä ja useasti vielä epäonnistuu siinä, tekee tulevaisuuden yritys niin kuin Linus teki.

Siksi Linusta pidetään siinä arvossa johon hänet on nostettu.

"Jos mä jostain syystä yrittäisin alkaa politisoida Linuxia, mä en pystyisi tekemään sitä. Mä sanon ihmisille että pitäkää omat copyrightinne. Tavallaan se on turvallisempaa. Sulla on aina se mahdollisuus että jos joku menee pieleen, kaikki jäsenet voivat varmistaa että sun ohjelmointi toimii."

"Aika monet talot täällä ovat huolissaan siitä, että Microsoftilla on niin iso asema. PC-puolella, jos MS tekee päätöksen, he ovat kokonaan sen armoilla."

Entäs Apple?

"Mä luulen että Apple tulee olemaan muutaman vuoden päästä poissa pelistä. Toisaalta niillähän on mennyt puoli vuotta hyvin. Ehkä mä olen väärässä... Mä luulen että ekonomisesti niitten on hirveän vaikea olla samoilla markkinoilla. Mäkin olen samoilla markkinoilla, mutta mä en ole niiden armoilla. Applen on pakko tehdä rahaa. Siksi mä luulen että Linuxilla on helpompaa."

Missä on Linuxin kasvun raja?

"En tiedä. Ihmiset oli kauhean huolissaan pari vuotta sitten kun alkoi tulla kaupallisia ohjelmia Linuxiin. Nyt kukaan ei enää ole huolestunut."

---

Linuksen tarina nörtti-kielellä: Linus Torvalds kertoo nörttikielellä Linuxin historian

"Olin ohjelmoinut siitä asti kun olin ollut 12. Mulla oli aina joku ohelmointiprojekti käynnissä. Mä hankin PC:n: jos halusi jotain nopeata ja halpaa, se oli oltava PC. Ennen sitä mulla oli Sinclair. PC:lle ei ollut hyvää käyttöjärjestelmää, DOS on tietokonekäyttäjälle tylsä, se ei osaa mitään.

1991 Intelin 386 oli ainoa hintansa väärti prosessori. Unix-koneita oli hirveän vaikea löytää, ja jos löysi siitä sai maksaa 5000 dollaria.

Mä ostin pikku-Unixin joka maksoi vain tuhat markkaa. Sitten mulle tuli projektin puute, ja tein testiohjelmaa, joka kasvoi kunnes se oli tarpeeksi hyvä ja siirryin käyttämään sitä...

Vapaan jakelun motivaatio oli osittain se, että mä olin etsinyt itselleni hyvää käyttistä ja se oli ollut hankalaa. Ensimmäinen copyright oli sellainen että siitä ei saa kukaan ottaa rahaa. Sitten aika nopeasti selvisi että internet on hyvä tapa levittää sitä...

Sitten alkoi tulla kyselyitä, jossa tietokoneseurat eivät halunneet ihan tappiollisesti tehdä kopioita. He kysyivät voisivatko ottaa vähän rahaa. Jos sallit että vähän otetaan rahaa, niin missä se raja menee?

Siksi valitsin sellaisen copyrightin, jossa saat rahastaa ihan niin paljon kuin haluat, ja silloin ostajalla on kaikki oikeudet ja hän saa myydä sen eteenpäin ihan niin kuin haluaa...

Sillä tavalla se on itseorganisoiva systeemi. Sitten tulivat CDRomit, ja ihmisten oli helpompi ostaa se CDRomilla. Mutta vieläkin, jos joku on samassa tilanteessa kuin minä olin silloin ja päättää että 50 dollaria CDRomista on liikaa, hän saa sen verkosta."