Nuoren Suomen onni

Miksi raha ei teekään onnelliseksi? Ovatko neurootikot onnellisia? Miksi 92 prosenttia Cityn onnellisuuskyselyyn vastaajista on onnellisia? Mitä onni on? Ja miten onnelliseksi voi tulla? Tämä on oikotie onneen.

Yhdeksänkymmentä luvulla menestysoppaat tekivät massiivisen maihinnousun kirjakauppoihin. 2000-luvun lähestyessä niiden sävy muuttui. Otsikoissa ei enää kirkunutkaan, miten edetä pääjohtajaksi ja saada hoikat reidet viikossa, vaan ne julistivat kuinka löytää mielenrauha ja onni.

Muutama vuosi sitten onnellisuutta käsittelevät kirjat muuttuivat aikaisempaa tieteellisemmäksi. Richard Layardin Happiness-kirjasta tuli maailmanlaajuinen bestseller vuonna 2005 ja Observer-lehti suitsutti kirjaa loistavana. Layardin kirja käsitteli pääosin onnen ja rahan kinkkistä suhdetta. Tosiasiaa, ettei raha teekään ihmisiä onnelliseksi.

Kirja oli käsinkosketeltava todiste tiedemaailmassa tapahtuneesta muutoksesta. Vielä pitkälle 1980-luvulle onnellisuuden kokemisesta olivat kiinnostuneita pääosin vain filosofit. Vasta kymmenen vuotta sitten onni alkoi kiinnostaa laajalti niin psykologeja kuin, kauppa- ja yhteiskuntatieteilijöitäkin. Mietittiin onnellisuuden kokemisen ja luonteenpiirteiden välistä yhteyttä, tehtiin kyselytutkimuksia onnellisuuden kokemisesta eri maissa, yritettiin selvittää tulotason ja onnellisuuden korrelaatiota.

Valintaylikuormitus

Länsimaissa ajateltiin ihmisten tulevan onnelliseksi, kun elintaso nousee. Kun ihmiset eivät ole sen onnellisempia kuin 1950-luvullakaan, pistettiin sormi suuhun. Sinullahan on Nokia 8213 ja iPod! Mikset olet onnellinen? Selityksiä on monia.

1. Murehteminen kuuluu ihmisluontoon. Murehtiminen oli tärkeää muutama miljoona vuosi sitten, kun piti miettiä onko tuo marja myrkyllinen tai saako huomenna ruokaa. Jotkut meistä nyt ovat lähempänä luolamiestä.
2. Valintaylikuormitus. Sosiologi Barry Schwatz tyypittää ihmiset tyytyjiin ja maksimoijiin. Tyytyjät ostavat kaupasta tuotteen, joka vastaa heidän tarpeitaan riittävän hyvin. Maksimoijat tutustuvat kaikkiin vaihtoehtoihin ja ostavat vasta sitten. Voisi ajatella maksimoijien olevan tyytyväisempiä koska he ovat tehneet valistuneemman valinnan, mutta päinvastoin. Maksimoijat miettivät ikuisesti, menikö jotain parempaa ohi ja ovat aina tyytymättömiä. Schwartzin mukaan esimerkiksi sellaiset ihmiset, jotka eivät edes mieti avioeron mahdollisuutta, ovat onnellisempia avioliitossaan. Jos mikä niin valinnanmahdollisuus on viimeisen 50 vuoden aikana kasvanut.
3. Geenit. On väitetty, että jopa 80 prosenttia ihmisten onnellisuudesta perustuisi geeneihin, siis siihen esimerkiksi kuinka hyvin itse kunkin pää tuottaa vaikkapa serotoniinia ja dopamiinia tai millainen luonne on. Yleisempi arvio kaksostutkimusten perusteella on kuitenkin, että onnellisuudesta 50 prosenttia on geenejä, 40 prosenttia ympäristöä ja kokemuksia ja 10 prosenttia elintasoa.

Onnellisen luonne

Psykologit ovat havainneet onnellisilla ihmisillä esiintyvän onnettomia ihmisiä useammin tiettyjä luonteenpiirteitä, esimerkiksi kykyä organisoida ja leikkiä. Älykkyyden vaikutus onnellisuuteen on rajallinen, mikä tarkoittaa sitä, että liika äly voi olla este onnelle. Luonnollisesti onnellinen ihminen on myös optimisti.

"Tärkeimmät onnellisuutta selittävät luonteenpiirteet ovat kuitenkin ulospäinsuuntautuneisuus–sisäänpäinkääntyneisyys ja tunne-elämän tasapainoisuus–neuroottisuus", kertoo tutkija Laura Pulkki-Råback Helsingin yliopistosta ja lisää:

"Neuroottisen on vaikea olla onnellinen."

Ainakin ilman lääkkeitä. Äärimmäisen neuroottisen ihmisen aivokemia on korjattavissa serotoniinin takaisinoton estävillä lääkkeillä. Myös ikääntyminen auttaa.

"Elämänkokemus tuo itsevarmuutta ja tehokkaampia ongelmanratkaisukeinoja, mikä näkyy neuroottisuuden vähenemisenä."

80% onnellisia

Vaikka nuoret ovatkin vanhempia neuroottisempia, ei suomalaisten onnen kokemuksissa näy eroja. 80 prosenttia suomalaisista kertoo tutkimuksissa olevansa onnellinen ikäryhmästä riippumatta. Suomi kuuluukin maailman kymmenen onnellisimman maan joukkoon. Sinänsä mielenkiintoinen tieto, kun ottaa huomioon Suomen itsemurhatilastot. Muita onnellisia asuu Skandinaviassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Onnettomimmat ihmiset asuvat Tansaniassa, Moldaviassa ja Zimbabwessa.

Maiden erot onnellisuudessa selittyvät avioerotiheydellä, työttömyysprosentilla, luottamuksella toisiin ihmisiin, järjestöjen jäsenyytksillä, poliittisen järjestelmän vakaudella ja Jumalaan uskovan väestön osuudella.

Huomaatteko, että yksikään edellä mainituista ei ollut raha. Tosin esimerkiksi poliittisen järjestelmän vakaus ja luottamus toisiin ihmisiin toteutuvat usein maissa, joissa on korkea elintaso. Mutta esimerkiksi suomalaiset johtavat onnellisuudessa rikkaampiaan Yhdysvaltoja, Saksaa ja Norjaa.

"Ehkä suomalaisten sijoittuminen onnellisuustutkimuksissa johtuu siitä, että suomalaiset kokevat velvoitteekseen kertoa olevansa onnellisia. Muuhan olisi kiittämättömyyttä!", selittää onnellisuusprofessoriksi tituleerattu psykologi Markku Ojanen. Ojanen kiinnostui onnellisuudesta jo 1960-luvulla, kun hän tutki liikunnan ja mielihyvän välistä yhteyttä. Kollegojen taistellessa patologisten tapausten kanssa Ojanen teki onnesta itselleen elämäntyön.

Onniharjoitteet

Psykologit ovat havaineet, että ihminen kykenee lisäämään onnellisuuden tunnettaan erilaisilla kiitollisuusharjoitteilla ja tekemällä hyvää. Eli yksinkertaisesti muistelemalla, mitä kaikkea hyvää elämässä onkaan ja pistämällä se hyvä kiertämään.

Tärkeää on myös negatiivisten tilanteiden nopea nollaamine.Eräässä psykologisessa testissä koehenkilöiltä kiellettiin jälkiruoka. Sitten osan piti miettiä itseään ja toisen puolen pilviä tai Mona Lisan hymyä. Testin jälkeen itseään miettineet koehenkilöt muistelivat entistä kiivaammin kärsimäänsä pahaa, kun taas Mona Lisan hymyä pohtineet olivat jo sivuuttaneet koko jälkiruokaepisodin. Onni on siis myös asennekysymys.

Jonkin aikaa sitten tutkijat hämmästyivät sitä, kuinka vähän onnellisuuden kokemisella ja tulotasolla on merkitystä. Köyhyysrajalla eläville jatkuvalla kituuttamisella oli tietenkin onnellisuutta vähentävä vaikutus, mutta onnellisuuskäyrän ja tulotasokäyrän yhteys on uskottua pienempi, vähäisempi esimerkiksi kuin hyvien ihmissuhteiden ja onnellisuuden välinen. Suomessa tulojen ja onnellisuuden korrelaatio on 0,15. Mitä enemmän tulot nousevat, sen vähemmän ne lisäävät ihmisen onnellisuutta.

Sen sijaan onnellisuutta selittävät parhaiten hyvät ihmissuhteet.

"Tämä näkyy kaikissa ikäryhmissä. Nuoret aikuiset kertovat toistuvasti olevansa onnellisia hyvistä vanhemmistaan ja seurustelukumppanistaan", Markku Ojanen kertoo.

Näin oli myös pienessä onnikyselyssämme, jossa lukijamme kertoivat onnestaan seuraavasti:

"Onni on sitä, kun lähelläni on minulle tärkeitä ihmisiä, jotka välittävät myös minusta."

"Koska olen tullut uskoon viime tammikuussa, jonka jälkeen elämäni järjestyi kaikilla saroilla. Gradu, työpaikka, uusi poikaystävä, asunto, riippuvuuksista pois pääsy jne..."

"Minulla on ihana poikaystävä, loistava opiskelupaikka, mahtava työ, kiva ulkonäkö, parhaat kaverit yms."

"Perheenjäsenet eivät ole nyt niin pahassa jamassa kuin ennen, rahaa on vähän, töitä on, mitään erityisen pahaa ei ole viime aikoina tapahtunut."

Lähteet: Kari Nars: Raha ja Onni, Hirvonen ja Mangeloja: Miksi tutkia onnellisuutta massa, jossa kahdeksan kymmenestä ilmoittaa olevansa onnellisia (Tieteessä tapahtuu 5/2005), Layard: Happiness, Joan Duncan Oliver: Onni on sinun, Matthieu Ricard: Onnellisuus

Mitä onnellisessa päässä tapahtuu?

Aivoissa on 25 % positiivisia ajatuksia tuottavia ja 5 % negatiivisia ajatuksia tuottavia alueita. Positiiviset ajatukset tekevät ihmisen onnellisemmaksi, tuottavammaksi ja avuliaammaksi.

Mantelitumake

Onnellisilla ihmisillä aktivoitunut.

Oikea aivolohko

Onnellisilla ihmisillä aktivoitunut. Havaittiin ensi kerran 1990-luvulla.

Onnellisuuden aineet

Oksitosiini

Hormoni, jota esiintyy erityisesti seksuaalista mielihyvää kokiessa ja synnyttäessä. Viimeisimpien tutkimusten mukaan oksitosiinia erittyy ihmiseen paljon myös romanttista rakkautta kokiessa. Vähentää kivun tuntemusta. Erittyy väliaivojen alaosasta aivolisäkkeen takalohkoon ja sieltä edelleen verenkiertoon.

Dopamiini

Aivojen välittäjäaine, jonka merkitystä ei täysin tunneta. Auttaa keskittymään. Keskittymishäiriöisillä dopamiinia erittyy liian vähän ja skitsofreenikoilla liikaa. Amfetamiini ja kokaiini saavat ihmisessä high’n aikaan nimenomaan dopamiinin ansiosta. Esiintyy erittäin runsaasti erityisesti aivojen basaaliganglioissa.

Serotoniini

Yksi tärkeimmistä aivojen välittäjäaineista. Nuorilla serotoniinia erittyy enemmän kuin keski-ikäisillä ja vanhemmilla. Suurin osa masennuslääkkeistä perustuu serotoniinin takaisinoton estoon. Hillitsee ruokahalua.

Erittäin onnelliset tulojen mukaan

Kotitalouden tulot

• Alle 7 000 e 20 %
• 13 500 e – 18 500 e 22 %
• 18500 e – 25 000 e 28%
• Yli 50 000 e 46 %

Tuloluokat vuodelta 2000.

Oletko onnellinen

• Kyllä 62 %
• Kohtalaisen onnellinen 30 %
• Onneton 8 %

Lähde: City.fi:n käyttäjät.