Suomi on toista vuotta peräkkäin YK:n tutkimuksen mukaan maailman onnellisin kansa. Tämä jos mikä on uutinen, joka herättää ristiriitaisia tuntemuksia ja tuo esiin elämän paradoksaalisuuden.
Suomi kasvatti eroa muihin The World Happiness Reportin tuoreessa versiossa, joka listaa 156 maan onnellisuuden asteen. Viisi pohjoismaata mahtuvat kaikki kymmenen onnellisimman maan joukkoon.
Tutkimus ei mittaa vain yksin yksilön kokemaa iloa ja onnentunnetta, vaan painottaa teemoja kuten bruttokansantuote, sosiaaliturva ja oletettu vapauden määrä. Jos mitattaisiin onnentunnetta ja iloa, tulokset olisivat erilaiset eikä Suomi mahtuisi kärkeen.
Suomi pärjää erinomaisesti taloudellisilla mittareilla, kun vertaa maailman keskiarvoon. Suomi on uskomattoman tasa-arvoinen maa verrattuna moneen maailman kolkkaan. Silti jokainen tasa-arvon eteen käytävä taistelu tuntuu ahdistavalta keskustelulta ja jokainen talouden eteen tehtävä peliliike kivuliaalta ratkaisulta. Politiikka, some, työpaikat, vanhainkodit ja koulut ovat täynnä oikeita ongelmia, joita kutsutaan naama irvessä haasteiksi.
Suomen menestyminen onnellisuustilastoissa liittyy nimenomaan pessimismiin.
Suomi ja suomalaiset ovat kuin perfektionistinen pessimisti, joka pyrkii aina parempaan eikä ole koskaan tyytyväinen. Kun tätä ajattelutapaa toteuttaa, nousee helposti onnellisuustilastossa, joka ottaa huomioon monipuoliset mittarit ja jättää ilon tunteet sivurooliin.
Tämä juuri on yksi elämän suurimpia paradokseja. Se pätee usein myös yksilötasolla: ne, jotka pyrkivät jatkuvasti parempaan, harvoin ehtivät pysähtymään onnen ja tyytyväisyyden tunteen äärelle nauttimaan saavutuksistaan, sillä takaraivossa kolkuttaa ajatus, että aina voisi tehdä lisää ja paremmin.
VICE News vieraili viimaisessa ja loskaisessa Helsingissä tutustumassa maailman onnellisimpaan kansaan. Lopputulos oli arvatenkin synkkää, hiljaista ja etäistä Helsinkiä esittelevä pätkä, jossa toimittaja ihmettelee suomalaisuuden mystistä luonnetta.
VICEn haastattelema onnellisuustutkija Frank Martela kyseenalaistaa koko onnellisuus-termin käytön liian laajana. Hän ehdottaa tilalle hienojakoisempaa kolmen eri käsitteen settiä: positiiviset tunteet, tyytyväisyys elämään ja elämän merkityksellisyys. Näiden kolmen termin avulla päästäisiin järkevämpään käsitykseen onnellisuudesta ja siitä miten sen voi hahmottaa eri näkökulmista.