Päivä Boratina

Panunen

5.6.2008 17:32

Hyvä veto Käkkis! City, lisää Käkkistä ja heti.

Citizen Käkkinen1

5.6.2008 17:36

Tässä juttu alkuperäisessä muodossa:

Aloittelen kello 13 Helsingin uimastadionilla, jonne olin kutsunut henkivartijaksi ystäväpiiriini kuuluvan ritaliini-lääkityksellä olevan kehorakentajan. Tämä tosin alkaa kiemurrella häpeästä jo sovitellessani asustetta päälle, sillä asun tiukan leikkauksen vuoksi sen sisään oli vaikeaa saada survottua samaan aikaan sekä penis, että kivekset.

Uima-alueella pukeutumiseni alkaa saada heti ansaittua huomiota. Lapsilauma räkättää äänekkäästi ja osoittelee sormillaan, mutta en anna sen häiritä ja muina miehinä hyppään altaaseen tyylipuhtaalla pommilla. Pullahtaessani ylös vedestä huomaan olevani henkeään haukkovien mummojen ympäröimänä, mutta uimavahti ohjaa minut heti pois seniorikansalaisille tarkoitetusta altaasta. En ehdi kauaakaan uiskennella ihmisten seassa, kun hengenpelastajat ovat jo ehtineet käydä ilmoittamassa henkivartijalleni, että pukeutumiseni on soveliaisuuden rajoilla. Saamme 30 minuutin aikarajan poistua alueelta. Päätän jatkaa suvaitsevaisemmille vesille.

Stadikan edessä odottaakin Cityn kuvaaja, jonka kanssa lähdimme marssimaan kohti kisahallin raitiovaunupysäkkiä. Hetkessä ympärilläni pyöri noin kymmenen hengen teinipoikaryhmä räpsien kännykkäkameroillaan kuvia ja vaatien erilaisia poseerauksia. Ehdin jo hetken iloita saamastani huomiosta, kunnes paljastuu, että poikien todellinen syy kuvaamiseen olikin yritys tienata kuvilla 100 euroa Uutislehti Satasesta.

Raitiovaunupysäkillä yritän houkutella amerikkalaisia eläkeläisiä mukaani seikkailulle, mutta joukko kieltäytyy jyrkästi. Siitäkin huolimatta alan kerätä huomattavan paljon huomiota; toiset huutelevat hävyttömyyksiä, toiset katsovat hämmennyksen sekaisin ilmein, osa höröttää kippurassa ja jotkut lukitsevat katseensa suoraan eteenpäin, kuin kehittäen itselleen henkiset silmälaput.

Eduskuntatalon ovien kohdalla pakotan hysteerisen naurukohtauksen saavan Anni Sinnemäen yhteiskuvaan kanssani, mutta pyrkiessäni sisään alkavat ongelmat. Vartijat toteavat, että asuni on tilaan ehdottoman sopimaton, vaikka kohdalle osuva Bjarne Kallis sitä ääneen ihasteleekin ja harmittelee eduskuntatalon tiukkaa pukeutumiskoodia. Kalliksen ilme vääntyy tosin järkyttyneen epäuskoiseksi, kun vakuuttelen, ettei meneillään ole polttaripila vaan aivan tavallinen päiväkävely.

Stockmannille asusteeni on ilmeisesti täysin sopiva, sillä kukaan henkilökuntaan kuuluva ei ainakaan siitä tule huomauttamaan. Miesten vaateosaston myyjä tosin ilmoittaa kysyttäessä miltei vihamielisesti, ettei Borat-uikkareita ole heillä saatavilla sinisenä, eikä minkään muunkaan värisenä, eikä koskaan tule saamaankaan. 15-henkinen japanilaisturistien ryhmä osoittaa sentään enemmän ymmärrystä ja poseeraan heille muutaman minuutin erilaisissa ainakin omasta mielestäni eroottisissa asennoissa. Ilmeisesti väärään maahan Euroviisuja juhlimaan saapunut kalapuikkoviiksinen saksalainen herrasmies näytti peukaloa, huudahtaa ”Das super!”, ja alkaa räpsiä estottomasti kuvia etumuksestani.

Akateemisessa kirjakaupassa yritän tehdä varausta Lenny McLeanin elämänkertakirjasta, mutta jo ennen kuin ehdin saada asiani esitettyä, kolmen vartijan ryhmä piirittää minut ja ohjaa sen kummemmin asiaa perustelematta ulos. Asiakaskuntakin näyttää järkyttyneeltä lukuun ottamatta näyttelijä Matti Raninia, joka höröttää kippurassa seuratessaan edesottamuksiani.

Citizen Käkkinen2

5.6.2008 17:39

Esplanadin puiston lavalla töröttelee asusteeni kanssa vähintään yhtä mauttomiin univormuihin pukeutunut jazzorkesteri ja tepastelenkin esiintymislavan edestä parhaille paikoille 200-henkisen yleisön etumaastoon. Välittömästi orkesterin naissolisti alkaa tiedustella, mistä hän saisi vastaavan luomuksen. Ehdin jo sieluni silmin nähdä, miltä uima-asuste näyttäisi tuon kolmekymppisen ensisynnyttäjän päällä, mutta orkesteri aloittaa saman tien musisoinnin. Alan keikutella itseäni rytmikkäästi musiikin tahtiin, mutta jo kappaleen intron loppupuolella järjestysmies tulee ohjaamaan minut seuraamaan esitystä hieman kauempaa. Mummoyleisö ablodeeraa innokkaasti, ja on vaikeaa päätellä minulleko vai järjestysmiehelle. En siis suosittele asukokonaisuutta ainakaan Pori-Jazzeille.

Tuomiokirkossa on jo ovella vastassa kiukkuinen vahtimestari, joka estää sisäänpääsyn, vaikka väitän, että jumalan silmissä näytämme kaikki Boratilta. Hyppään loukkaantuneena raitiovaunuun mutta havaitsen Säätytalon edessä sankan joukon toimittajia ja hyppään tarkastamaan tilannetta. Media odottelee Matti Vanhasta ulos vaalirahakähminnästä syntyneen skandaalin kriisikokouksesta ja päätän itsekin lausua pääministerille muutaman valitun vaatimuksen politiikan avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä.

Vanhasta ei kuitenkaan ala kuulua ja ainoa mitä ovesta voi havaita on hätääntyneitä ilmeitä lasisenikkunan läpi. Lopulta paikalle kurvaakin poliisiauto ja kaikkien yllätykseksi kaksi karskin näköistä koppalakkia ohjaavatkin Matti Vanhasen sijaan minut maijaan miettimään tekemisiäni. Syynä kiinniottoon on säädytön pukeutuminen. Selitystä sille, miksi kaikki strategiset paikat periaatteessa peittävä uima-asu olisi muka siveetön en tivaamisesta huolimatta saa, sen sijaan minua valistetaan, ettei näissä tamineissa voi muka tehdä laadukasta toimitustyötä.

Pikku-Roban poliisiasemalla joudun putkaan kortitta ajaneen israelilaismiehen kanssa, joka silminnähden ilahtuu saadessaan tyylikkäästi pukeutunutta seuraa. Seinän läpi kuulen poliisien pitkän keskustelun siitä, täyttääkö asusteeni lopulta siveettömyyden rajan, mutta pian viriää epäilys siitä, olenko oikeasti edes mikään toimittaja. Poliisit soittavat Cityyn ja kun siellä ei olla koskaan kuultukaan minusta, joudun toisen poliisin grillattavaksi. Annan takavarikoidusta puhelimestani päätoimittajan numeron, mutta kukaan ei vastaa. Jopa Cityn kuvaajakin kieltää ensimmäisen poliisin soittaman puhelun aikana koskaan olleensa missään tekemisissä kanssani. Ilmeisesti toimittajien julkiseen pukeutumiseen pätevät väljemmät säännöt kuin tavallisiin tallaajiin, sillä tilanne alkaa näyttää uhkaavalta. Toisella soittokerralla saan onneksi kuvaajan painostettu tunnustamaan työtoveruutemme ja minut päästetään menemään. Minua tosin varoitetaan enää pukemasta asustetta päälleni tai seuraavan kerran vietän putkassa pidemmän aikaa.

Siispä säntään tamineissa Mäkelänrinteen uimahalliin. Ehdin hädin tuskin hypätä altaaseen, kun huomaan uimavartijoiden rynnivän minua kohti. Yritän pulikoida pakoon, mutta kiusallisen pian uimavahdit saavuttavat minut. Tiedusteltuaan ensin, onko kyseessä polttaripila, he ilmoittavat, että asusteeni olisi muka sopimaton uimiseen. Tilalle he tarjoavat eläkeläisiltä altaaseen unohtuneita vanhoja uimahousuja, vaikka niiden käyttäminen olisi huomattavasti suurempi esteettinen rikos ihmiskuntaa kohtaan kuin päälläni olevien. Kieltäydyn kalsareista ja vaadin päästä puhuttelemaan paikan johtajaa, mutta minulle ei anneta edes tämän puhelinnumeroa vaan ohjataan ulos koko paikasta.

Summa summarum, kokeeni aikana tuli aika lailla selväksi, ettei Suomi ole valmis Borat-mallisiin uimahousuihin. Ainakaan vielä. Toivottavasti joskus.

StaggaLee

5.6.2008 17:42

Hmm, sinänsä hauska reportaasi, mutta asuvalinta oli jo aikas mielikuvituksettoman eilispäivää.

sixs päck gigolo

5.6.2008 19:09

City lehti lopettakaa tää vitun juttujen pilaaminen!! koko tarina menettää uskottavuuden kun siellä joku vitun pelle sensuroi sanoisinko jopa kirjallisuus taidetta!! eka huume helsinki nyt päivä boratina!

TOTENTANZ

5.6.2008 21:51

Tämä oli aivan ihana artikkeli! Luin tätä metrossa ja pitkästä aikaa nauraa hekottelin jonkun kirjoituksille. Aivan mahtava! Niin raikas ja ennakkoluuloton. Parasta oli, ettei artikkelissa varsinaisesti parjattu ja paneteltu ketään. Vastaavat kokeilut osoittavat aina niin hyvin, miten ihmiset toimivat niin kuin he olettavat, että muut odottavat heidän toimivan. Lämmin kiitos hyvästä artikkelista sen tekijöille.

EijaB

6.6.2008 04:42

"sillä sen sisään oli vaikeaa saada survottua sekä penis että kivekset."

Suuruudenhullua puhetta -- kuvasta päätellen Boratilla on paljon suuremmat vehkeet ja nekin mahtuivat mankinien sisälle....

jugular

6.6.2008 09:40

Journalismin riemuvoitto. Tätä oivaltavan kritiikin ja älykkään vastakkainasettelun juhlaa kelpaa näyttää vaikka äiteelle.

kiusattu puffalo

6.6.2008 14:18

jugular=paavo

Sami Viihdekäyttäjä

6.6.2008 17:20

Mahtava artikkeli. Journalismissa ei aina tarvitse olla `oivaltavaa kritiikkiä` ja/tai `älykästä vastakkainasettelua`, itse asiassa näitä asioita kaipaavat voivat suksia vittuun vaikka lukemaan Hesarin kuukausiliitettä. Käkkiksen tarinan muoto ja sisältö saivat jopa rotaviruksen runteleman kehoni hytisemään naurusta. Post Scriptum: Käkkiksen kalusta ja sen koosta sen verran, että kukaan Kallion yöelämässä viihtynyt ei ole voinut välttyä näkemästä sitä, ja sehän tunnetusti ON massiivinen.

BASE MIESTEN MIES!

9.6.2008 18:01

sanoisinko mautonta!! kyllä sanon erittäin mautonta hyi hyi!!!

Sensuuriamyass

10.6.2008 19:01

Ette ole sitten kuulleet koskaan editoinnista?

Pete S.

10.6.2008 22:27

Sensuuriamyass = Heini Larros

kibbari

12.6.2008 15:57

Olipa v:tun hyvä testi!!!!!

Ulla_

12.6.2008 16:43

Aivan loistava juttu! Loistavasti kirjoitettu ja editoitu. Kiitos asiantunteville ihmisille Cityyn. Ja lisää Käkkistä kehiin!!

PS Älkää välittäkö noista IHANISTA lukijoista, jotka antavat negatiivista palautetta. Mä olen aina ihmetellyt, että eikö niillä oikeesti oo parempaa tekemistä: lukevat lehteä, jota vihaavat, ja sitten lähettävät siitä palautetta. Hankkikaa valittajat siis parempaa tekemistä. Keksikää vaikka jotain joskus ihan itse.

SIXS PÄCK GIGOLO

13.6.2008 08:00

NIMIMERKKI Ulla_

Siis tollasia sperma viemäreitä pitäis saman tien kajauttaa kun tulee vastaan!! ja samalla murtaa pari sormea niin loppuu toi kirjoittelu!!!

Pim Pong

13.6.2008 20:23

Hämmästyttävää on se, että City ei tyytynyt ainoastaan sensuroimaan (nykykielessä "editoimaan") juttua, vaan Pilatuksen lailla lehti halusi pestä kätensä koko tarinasta lisäämällä alkuun ”tehtävän annon”. Totta kai olisi mahdollista korostaa tällaisen tekstin avulla positiivista suhtautumista Käkkiksen toiminnan kiistattomaan spontaanisuuteen, mutta kokonaisuuden huomioon ottaen tästä tuskin oli kysymys.
Poliisien tiedustellessa Käkkiksen "journalistista statusta" Cityn ihmiset aivan epäilemättä olivat oikeasti kauhuissaan.

Poliisi sen sijaan on kiistatta jopa hieman "ylioppinut" Smash Asem -"miekkarista", jossa työtä tekevien toimittajien kameroita takavarikoitiin. Tästä heitä nuhteli mm. eduskunnan oikeusasiamies. Nyt ne etenivät toiseen ääripäähän. Ikään kuin ”ihan oikealla toimittajalla” (mitä ilmaisu sitten ikinä tarkoittakaan, ilmeisesti juopottelua lehdistöklubilla, vakituista virkaa ja leijonakerhon jäsenyyttä) on oikeus pukeutua borat-asuun häpyalueen kohtuuttomasta artikuloitumisesta huolimatta.

Toisaalta, jos teemme vielä yhden analyyttisen askeleen, tavallaan he olivat oikeassa. Filosofinen oivallus Käkkiksellä oli juuri se, että hän on samaan aikaan subjekti ja objekti. Hän tarkkailee itse aiheuttamiaan reaktioita toisissa ja reagoi tähän taas toiminnallaan. Tässä suhteessa asu kiistatta oli työasu. (Psykiatrien, jotka kuulustelevat pedofian uhreiksi epäiltyjä lapsia, tulisi joskus miettiä samaa. Väen vängällä halutaan, että lapsi piirtää isän kullin paperille ja kun se lopulta piirretään, ei tulla ajatelleeksi, että ehkä lapsi ajattelee, että lääkärisetä tai -täti haluaa leikkiä jotain kummallista leikkiä, johon kuuluu kullien piirtely. Ei, jos kulli piirretään paperille niin se on käynyt pepussa. Tämä on EPÄrefleksiivisyyttä par excellence, jossa ei huomioida TILANTEEN vaikutusta (lapsen) toimintaan) Esa Saarisen oppilaana minun sallittakoon todeta, että Käkkiksen toiminnasta ei kulttuurin refleksiivisyys parane.

Siinä missä poliisia kiinnosti, onko häpyaluettaan artikuloiva Käkkis ihan oikea toimittaja, ns. ihan oikeita toimittajia Säätytalolla kiinnostivat hänen sukulaisuussuhteensa. Uskomattominta oli, että paikalla oli poliittisia toimittajia (seuraamassa ”tärkeää aihetta”) eikä seurapiiritoimittajia. Ergo: borat asun vaikutus vakavasti otettaviin poliittisiin toimittajiin on se, että he kollektiivisella päätöksellä päättävät ruveta seurapiiritoimittajiksi.

Yhä edelleen, ruokajonossa kiilaamaan tottuneet puoluepamput, jotka kiireessä kaahaavat kokouksesta toiseen mummojen hyppiessä sivuun taas joutuivat odottelemaan Säätytalossa, sillä ulkona katsottiin olevan vakavan turvallisuusuhan. He odottavat kiltisti sisällä kuin ekaluokkalaiset koulussa, jos ulkona on mies, joka juo pullosta kaljaa. Samat tyypit kuitenkin päättävät sodasta ja rauhasta. Ilmeisesti ihmiset joutuvat tässä suhteessa ylikontrolloitujen ekaluokkalaisten asemaan, koska heillä on valtaa. Paradoksaalista on nykykulttuurimme!

Sitä paitsi: miksi Käkkis ei saanut ihmetellä, miksi Vanhasta ei viety putkaan hänen asemastaan. Ikivanha tyylikeino kaunokirjallisuudessa ja filosofiassa on ns. tyhmän asemaan asettuminen. Maailmankirjallisuus on täynnä hahmoja, joille avautuu muille näkemättömiä totuuksia heidän (näennäisen eli tyylikeinollisen) yksinkertaisuutensa takia. Miettikää vaikka Sokratesta Platonin dialogeissa (joka ei ymmärtänyt ateenalaisen valtapolitiikan ”ilmiselviä pelisääntöjä”) tai lasta Keisarin uudet vaatteet –sadussa, joka huomaa, ettei keisarilla toden totta ole vaatteita. Kokeeko City, että menestyvien peruskoulujen maassa jokaisen tulee tietää, että borat-asut tekevät niin itsestään selvemmin putka-kandidaatin kuin poliittinen korruptio, ettei tätä saa edes mainita?

Pim Pong

P. S. Miksi ritaliinia ei saa mainita (Käkkiksen henkivartijan yhteydessä)? Onko niin, että vakaviin asioihin tulee suhtautua vakavasta näkökulmasta. Tämän oletetaan tarkoittavan, että teeman vakavuus tulee EKSPLISIITTISESTI mainita asiaa käsitellessä. Jos asia (ritaliinin käyttö) vain mainitaan ilman kohtuutonta kontekstualisointia (tämä on vakava juttu! lääkkeitä tulee käyttää vain lääkärin määräyksestä! hän kyllä käyttää mutta EN hyväksy!) herää epäilys, että vakavan asian vakavuutta ei ymmärretä. Emmekö tosiaan vieläkään kykene ymmärtämään, miten lähellä poliittisen korrektiuden vaatimus on fasismia?

SIXS PÄCK GIGOLO

13.6.2008 20:39

PIM PONG SYVÄ KUMMARRUS JA ISO KIITOS SANOIT KAIKEN!!!

blaahblaah

13.6.2008 22:45

Juttuhan oli toki täyttä ennalta-arvattavaa paskaa. Itku putkareissusta ja ilkeistä poliiseista on aivan turhaa. Poliitiikkojen käytöskin oli aivan kunnioitettavaa, pääministerikään ei kaipaa lisää kansainvälistä vitsijulkisuutta olemalla yhteiskuvassa puolialastoman hyypiön kanssa. Artikkelisarjat joissa pukeudutaan neekeriksi, muslimiksi, kylähulluksi tai juoppoäidiksi ei ole mitään tutkivaa journalismia vaan "toimittajien" omaa larppausta eikä sitä pitäisi lukijoiden riesaksi julkaista.