Itseohjautuvat eli automatisoidut, autonomiset tai robottiautoiksikin kutsutut autot valtaavat pikku hiljaa maantiemme, halusimme tai emme.
Itseohjautuvien autojen ympärille rakentuvasta bisneksestä tulee taatusti kovaa kilpailua. Jo nyt pelissä on mukana useita autovalmistajia, kuten Audi ja GM sekä teknologiabisneksestä tuttuja tahoja, kuten Google ja Uber. Yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista tulee olemaan autoteollisuuden edelläkävijä Tesla.
Viime kuukausina robottiautot ovat nousseet otsikoihin lähinnä kolaritilanteissa. Kolareita voi pitää todisteena siitä, ettei autoille kannata antaa autonomiaa. Tai niitä voi pitää todisteina siitä, että robottiautojen aika on käsillä: nyt niitä on liikenteessä jo niin paljon, että pääsemme lukemaan kolariuutisia.
Googlen autot ovat käyneet läpi pieniä kolareita vuoden mittaan. Telegraphin mukaan niistä suurin osa on ollut peräkolareita, joissa syyllinen on ihminen toisen auton ratissa. Syyskuussa tapahtui tähän asti pahin törmäys, missä punaisia päin ajanut pakettiauto ajoi robottiauton kylkeen, eikä robottiauto ehtinyt reagoimaan. Kukaan ei ole kuitenkaan loukkaantunut tilanteissa. Teslan automatisoitu auto törmäsi toukokuussa rekan kanssa siten, että sen kuljettaja menetti henkensä. Kyseinen Tesla edustaa nykyisen sukupolven automaattiohjausta, joka on käytännössä “vain” vakionopeuden säädin, joka tunnistaa kaistat ja vaihtaa kaistaa puolestasi.
Teslan johtajan Elon Muskin mukaan kaikissa uusissa Tesloissa on sisäänrakennettuna kehitetty versio automatisoidusta ohjauksesta, vaikka se ei ole aktiivinen. Kun autoon asennetaan kamerat ja sensorit, ne omaavat Muskin mukaan 5-tason autonomian, eli niiden käyttämiseen ei tarvita välttämättä lainkaan ihmistä.
Wired-lehti kertoo asiantuntijahaastatteluiden kautta, miten itseohjautuvat autot voivat muokata kaupunkejamme. Näistä tulevaisuuden visioista voi havaita, miten syviä vaikutuksia autojen itseohjautuvuudella voi olla asuinympäristöllemme.
“Laajoille urbaaneille alueille, jotka ovat nykyisin parkkipaikkoina, voitaisiin kehittää kokonaan uudenlaisia sosiaalisia käyttötarkoituksia”, sanoo huippuyliopisto MIT:n Senseable City Labin johtaja Carlo Ratti, joka uskoo, että itseohjautuvat autot vähentävät autojen määrää, lyhentävät ihmisten matka-aikoja, pienentävät ruuhkia ja vaikuttavat vähemmän ilmastoon.
Audi Urban Futures -aloitteen johtaja Lisa Futing uskoo myös, että suurin muutos vaikuttaa kaupunkien parkkitilaan.
“Parkkeeraus muutetaan sisätiloihin ja kaupunkikeskustojen ulkopuolelle.”
Pennsylvanian yliopiston kaupunkisuunnittelun avustajaprofessori Eric Guerra on samoilla linjoilla, joskaan ei yhtä yltiöoptimistinen.
“Urbaanissa ympäristössä ne johtavat vähempään ajamiseen ja kaupunkitilaa on mahdollista käyttää paremmin hyödyksi. Jos kuitenkin asut harvaan asutetulla alueella, joudut todennäköisesti matkustamaan enemmän. Näitä on todella hankala ennustaa määrällisesti.”
Smart Cities: Big Data, Civic Hackers, and the Quest for a New Utopia -kirjan kirjoittaja Anthony Townsend huomauttaa, että tutkimus keskittyy liikaa henkilöautoihin, kun oikeasti kaupungit ruuhkauttaa aivan toisenlainen liikenne.
“Itse asiassa roska-autot, peräkärryt, pakettiautot, taksit ja muu liikenne vie suuren osan tilasta kaupungista. Nämä muuttuvat täysin automatisoidun teknologian myötä.”
Yhdistettynä tehokkaaseen joukkoliikenteeseen muutos mahdollistaa tiivimmän ja sitä myötä tehokkaamman ja mukavamman kaupungin. Townsend kuitenkin huomauttaa, että vähäautoiset keskustat eivät ole ainoa mahdollinen kehityssuunta.
“Kun jostain asiasta tulee halvempaa, nettoefekti ei ole se, että sitä käytetään vähemmän. Se on, että sitä käytetään paljon enemmän. Joten ilman säännöksiä ja rajoituksia, meillä tulee olemaan enemmän autoja.”
San Fransiscon metropolialueen liikenneviraston David Ory muistuttaa myös, ettei itseohjautuvien autojen tuomassa muutoksessa ole syytä lukittautua yhteen mahdolliseen skenaarioon.
“Sen sijaan, että ajattelemme yhtä tulevaisuutta, voisimmeko ajatella dramaattisesti erilaisia tulevaisuuksia?” Ory kysyy.
