Silittelyä ja hipsutusta – kosketus tuntuu sekä iholla että sielussa

Astun sisään Helsingin Alppilassa sijaitsevaan pieneen liiketilaan. Olen utelias. Ajattelen, että tuskin saan tästä mitään irti, sillä olen tottunut siihen, että fyysinen läheisyys on aina seksuaalista.

Mietin etukäteen, miten ihmistä voi koskettaa ei-seksuaalisella tavalla. Suhteeni läheisyyteen on helppo, halaan ja pussaan ystäviäni, eikä minusta ole ollenkaan vaikeaa olla toisen ihmisen lähellä.

“Ihmiset tulevat tänne rentoutumaan, rauhoittumaan ja unohtamaan arjen kiireet. Hoidon aikana voi jutustella kevyesti ja esittää toiveita kosketettavista paikoista. Tämä on hemmottelupalvelua”, kosketusohjaaja Helmi-Maaria Jokinen kuvailee. 

Luulin, että vastassani olisi vihreällä teellä höystetty auratulkitsija, joka on verhoutunut luonnonsävyisiin kaapuihin. Jokinen ottaa minut vastaan rennossa vaatetuksessa. Hän tarjoaa pressopannusta kahvit. Jutellessamme hän syö pikaruokaravintolan nugetteja ja juo pahvimukista limua. Ei siis lainkaan ennakkoluulojani vastaava tyyppi.

Tilassa on tyynyillä ja päiväpeitolla varustettu sänky sekä lempeä valaistus. Jokinen ojentaa minulle parin villasukkia. Puen ne jalkaani ja asetun sängylle makaamaan mahalleni. Hän kysyy minulta, saako koskettaa. Annan luvan ja tunnen lämpimät kädet yläselälläni.

Hän sivelee selkääni koko kämmenen mittaisilla liukuvilla liikkeillä. Taustalla soi rentouttava pianomusiikki. Jokinen juttelee minulle rauhallisella äänellä. En ajattele hänen läheisyyttään sen enempää. En muista jälkeenpäin mistä keskustelimme, sillä olen jo niin rentoutuneessa tilassa.

Jokinen ei myy mitään muuta kuin kosketusta. Hän ei ole parantaja tai terapeutti, eikä liitä työtään hengellisiin asioihin. On tärkeää, miten Jokinen puhuu työstään, sillä juuri sanat voivat antaa vääriä käsityksiä.

“Koskettaminen on positiivinen ja mukava asia, kun molemmat osapuolet haluavat sitä. Luvan kysyminen on tärkeää”, hän kertoo.

Kesken hoidon huomaan, kuinka ajatukseni ovat jo rauhoittuneet. Jokisen kädet jatkavat työskentelyä vaatteiden päällä. Hän tekee käsillään selkeää liikerataa, eikä nosta niitä pois missään vaiheessa.

Tilanne on intiimi, mutta ei millään tavalla seksuaalinen. Jokinen on taitava silittelijä. Niin taitava, että ajaudun ajattelemaan ihmistä suurempia asioita: universumin salaisuuksia, uskontojen asemaa maailmassa ja olemassaolon paradoksaalisuutta. Fyysinen puoli jää kohdallani toissijaiseksi. Huomaan kuitenkin, että keskustelun ja kosketuksen yhdistelmä saa aivoni kiertämään täysin uusia raiteita.

Hoidon aikana asiakas on keskipisteessä. Harvoin ihminen saa ottaa tunnin ajan pyyteetöntä kosketusta vastaan ilman, että on itse aktiivisena toimijana. Se on yllättävän ihanaa.

Yksi hoitokerta kestää yleensä tunnin. Tärkein sääntö on, ettei palveluntarjoajaa saa koskettaa. Jokinen kertoo, että ainoastaan kerran on käynyt niin, että hoito on jouduttu keskeyttämään. Häntä ei kuitenkaan hirvitä mahdollisuus siitä, että niin voisi tapahtua uudelleen.

“En mä olis perustanut tällaista, jos mä pelkäisin ihmisiä.”

Suomalaisille koskettaminen on usein vaikeaa ja sitä vierastetaan helposti. Jokinen kuitenkin toteaa, että hänen ideansa on otettu hyvin vastaan, ja vastustusta on ollut yllättävän vähän.

Hoidon loppupuolella Jokinen siirtyy hipsuttamaan päätäni, kun makaan kyljelläni sängyllä. Hän lausuu minulle kosmologi Lawrence M. Kraussin sitaatin siitä, että meidät kaikki on tehty tähtipölystä.

Liikutun niin, että alan itkeä ja haluan lopettaa hoidon. Yllätyn omasta reaktiostani: en ole ennen itkenyt tuntemattoman ihmisen seurassa. Jatkaminen tuntuisi kiusalliselta.

Nousen sängyltä ja riisun villasukat jalastani. Siirrymme hoitotilasta eteisen puolelle ja keskustelemme hetken ennen kuin lähden. Jokinen pitää huolen, etten poistu paikalta liian levottomana. Kun kävelen ulos, minulla on aidosti iloinen ja energinen fiilis.

Kiireiseen ulkomaailmaan on helppo astua, sillä olen juuri päässyt lähes meditatiiviseen tilaan, jossa millään muulla kuin omalla itsellä ei ole väliä. Tajuan, että minua ei ole kosketettu tällä tavalla juuri koskaan.

Koskemus.fi