Tarvitsemmeko todella aussin opettamaan meille, mitä hyötyä on kylmästä?

Kun pakkanen puree persettäsi, voit itse valita miten suhtaudut tilanteeseen. Kun ymmärtää, että kylmä on voimavara, on paljon helpompi suhtautua sääilmiöön nimeltä paukkupakkaset.

Kylmällä on todettuja terveyshyötyjä, joita esimerkiksi avantouimarit osaavat arvostaa. Se muun muassa buustaa hormonitoimintaa ja lieventää stressiä. Uusi tieto kertoo, kuinka kylmälle altistuminen auttaa tulehdusten ja turvotusten poistossa, aiheuttaa kortisonin eritystä, lieventää stressiä ja kuluttaa tarpeetonta valkoista rasvaa.

Joillekin poikkeusyksilöille kylmä on loputon positiivisuuden lähde. Heistä tunnetuin lienee Wim Hof, joka on kehittänyt oman hengitystekniikan, jonka avulla hän uskoo kenen tahansa pärjäävän kylmässä ilmassa tai vedessä. Hof on haastanut kropallaan ja mielenhallinnallaan tiedemiehet pohtimaan uusiksi ihmiskehon mahdollisuuksien rajoja.

Samanlaisia tyyppejä löytyy myös Suomesta. Life Lab on Australiasta Suomeen muuttaneen Leigh Ewinin projekti, jonka tarkoituksena on auttaa ihmisiä löytämään parempi elämä luonnosta. Ewin on opiskellut Wim Hof -metodin opettajaksi ja opettaa sitä parhaillaan eteenpäin Life Labin kursseilla. Keskiössä ovat kylmän tuomat hyödyt.

“Täällä Suomessa on hyvä perusymmärrys siitä, että ‘kylmä on hyväksi’. Monet viittaavat siitä puhuessaan verenkierron paranemiseen, mutta kyse on paljon muustakin. Kylmään veteen pulahtaminen kerran viikossa kahdeksi minuutiksi aktivoi ja vahvistaa elimistön geneettisiä polkuja”, Ewin kertoo Citylle.

“Kumma kyllä, sekä avannolla että saunalla on samanlaisia ominaisuuksia, sillä molemmat tarjoavat kontrolloitua stressiä ja aktivoivat proteiineja, jotka edesauttavat solujen uudistumista ja energiantuotantoa. Se selittää myös, miksi nämä harrastukset voivat tuntua hieman addiktoivalta, kun pääset alkuun.”

Ewin hankki koulutuksensa Wim Hofin metodeihin ensin omin konstein, kunnes osallistui noin vuosi sitten Hofin vetämän Innerfire Academyn opintoihn.

“Oli epätodellista nukkua hänen sohvallaan ja herätä hänen laulamiseensa. Hän on melkoinen hahmo ja täysin epäitsekäs ihminen.”

Alku Suomessa ei ollut kuitenkaan helppo jo vuosia täällä asuneelle Ewinille.

“Aluksi asuin täällä kuin karhut. Pelkäsin kylmää, enkä ollut ollenkaan tottunut lumeen ja jäähän. Ensimmäisen ‘kesän’ jälkeen kysyin kavereiltani, että ‘ilmeisesti kesä on myöhässä tänä vuonna?’ Johon he vastasivat, että ‘se meni jo’.”

Ewin päätti, ettei aio elää 8-9 kuukautta vuodesta odottaen, että jotain muuta (kesä) tapahtuu. Hän totuttautui kylmään ja jakaa nyt sen ilosanomaa. Tarvitsevatko suomalaiset aussin opettamaan, miten kylmässä pärjätään?

“Hauskaa kyllä, näin taitaa olla. Elämäni on olut jatkuvaa muutokseen tottumista siitä asti kun muutin Australian aurinkoisilta rannikoilta karuun ja kylmään Suomeen. Olen itse kohdannut pelkoni ja nyt monet uudet tieteelliset tutkimukset todistavat, että kylmälle altistumisella on upeita terveysvaikutuksia. Ehkä pystyn antamaan heille itseluottamusta: ‘jos aussi pystyy sen tekemään, kaikilla on toivoa’.”

Ewin uskoo, että avantouinti toimii hyvin yhteisenä ajanvietteenä, ihan kuin sauna, kahvi tai muut suomalaiset tavat olla yhdessä.

Hänelle itselleen avantoon meneminen on kuin peiliin katsomista: on helpompia kertoja ja vaikeampia kertoja, mutta kokemus voi opettaa, miltä tuntuu tuijottaa vaikeuksia silmästä silmään ja voittaa omat pelkonsa. Kokemus auttaa kukistamaan muutkin hankalat tai mahdottomalta tuntuvat asiat elämässä.

“On mahtava katsoa ihmisiä workshopeissa, kun he löytävät lohtua kylmästä tullessaan ulos mukavuusalueeltaan ja haastaessaan itsensä. En ikinä kyllästy näkemään sitä, kun joku siirtyy pelosta mukavaan oloon ja näen kuinka he hymyilevät tyytyväisenä tehtyään sen.”