Västäräkistä vähäsen, proseccosta ei päivääkään

Kesällä suomalaisten suuta kuivaa jopa tavallista enemmän. Kesän perinteisiä janojuomia siideriä, keskiolutta ja lonkeroa myydään kuitenkin yhä vähemmän. Uudeksi kansalliseksi janon sammuttajaksi voidaankin perustellusti kruunata prosecco. Suositun italialaisen kuohuviinin myynti kasvoi viime vuonna Alkoissa kolmanneksella. Tänä vuonna tahti näyttää vain kiihtyvän – toukokuun 2016 loppuun mennessä proseccoa myytiin jo 40 prosenttia enemmän verrattuna samaan aikaan edellisvuonna. Mikä proseccossa sitten suomalaisia viehättää?

Kaikki sanovat prosecco

Suomalaiset eivät ole yksin prosecco-villityksensä kanssa. Maailmanlaajuisesti proseccon myynti ohitti samppanjan vuonna 2013, eikä kärkipaikasta ole enää kolmen vuoden jälkeen epäselvyyttä. Erityisesti britit ovat trendikkääseen kuplajuomaan lääpällään – vuonna 2014 proseccon myynti kasvoi saarivaltiossa uskomattoman 75 prosenttia, ja hedelmäistä kuohuvaa saa nykyään Lontoossa tilattua vaikka suoraan baarin hanasta. Proseccon suosio on ollut Briteissä niin valtaisaa, että viime kesän kynnyksellä kysynnän edelleen paisuessa alettiin lehdistössä perustellusti huolehtia, riittäisivätkö Italian prosecco-varannotkaan koko kesäksi.

Proseccon alkuperä on samppanjan tapaan suojeltu. Tämä tarkoittaa, että proseccoksi saa kutsua vain tietyissä Veneton ja Friuli Venezia Giulin alueiden maakunnissa tehtyä kuohuviiniä. Lisäksi juoman tulee olla tehty tietyllä menetelmällä, ja valmistettu vähintään 85-prosenttisesti Glera-rypäleestä. Viime vuonna DOC-luokan, eli suojellun alkuperän proseccoa tuotettiin alueella 230 miljoonaa pulloa. Vielä korkealaatuisempaa DOCG, eli superior-luokan proseccoa tuotettiin 80 miljoonaa pulloa. Kaikkiaan tuotetun proseccon määrä on yli tuplaantunut vuodesta 2007.

Proseccosta uusi samppanja?

Italiassa muun maailman prosecco-romanssiin suhtaudutaan ilolla ja hämmennyksellä. Lorenzo Zonin, jonka suku on toiminut viinintuottajina vuodesta 1821 lähtien, kertoo proseccon olevan Zonin-viinitilojen ehdottomasti menestynein tuote. Perinteisesti prosecco on Italiassa arkinen kuohuviini, jota tarjotaan monenlaisissa yhteyksissä, ruokajuomana, etkoilla ja illanvietossa.

Euroopassa prosecco on Italiaa leimallisemmin vielä juhlajuoma – sen suosion räjähdysmäinen kasvu ajoittui juuri eurokriisin aikoihin, jolloin sen kysyntää siivitti sen verrattaen edullinen hinta. Vaikka proseccoa ehkä aluksi nautittiin trendikkäänä uutena ja edullisena vaihtoehtona samppanjalle, sen kulutuksen kasvaessa on kuitenkin selvää, että lipitämme sitä myös muissa yhteyksissä kuin vain juhlapyhinä.

Suomalaiset ostavat Alkosta jo puoli miljoonaa litraa proseccoa vuodessa. Se on huomattavasti enemmän kuin samppanjaa, jonka myynti kasvusta huolimatta ylsi “vain” n. 350 000 litraan. Alkon tuoteryhmäpäällikkö Mika Kauppinen kertoo proseccon myynnin kasvun olleen selkeää erityisesti parin viime vuoden aikana.

“Osin kasvuprosenttia selittää myös se, että uusia tuotteita on tullut valikoimaan useampia, jolloin volyymikin on noussut.”

Tällä hetkellä vakio- ja tilausvalikoimassa onkin saatavilla jo 32 kuohuvaa proseccoa, joista valita. Prosecco on oikeastaan jo suomalaisten kestosuosikki – vanhin valikoimassa pysynyt tuote tuli Suomessa markkinoille jo 2002.

Prosecco on ihan APP

Proseccon suosion syy ei ole vain hinnassa. Zonin kuvailee proseccolle tyypillistä makupalettia lyhenteellä APP: “Apple, pear and peach”, eli omena-päärynä-persikka. Proseccon hedelmäinen ominaismaku ja samppanjaan verrattuna hennompi kuplivuus tekee siitä miellyttävän useimpien makunystyröille. Koska proseccon alkuperä on suojeltu, on se Zoninin mukaan myös laadultaan luotettavaa. 

“Jotkut rypäleet kasvavat parhaiten tietyillä alueilla. En kasvattaisi kaikkia rypäleitä kaikkialla. Viljelyalueen rajaaminen antaa lupauksen rypäleiden laadusta. Vaikka maaperä proseccon tuotantoalueella vaihtelee, on ilmasto kuitenkin hyvin samanlainen.”

Zoninin mielestä proseccot ovat vain kehittyneet laadultaan viime vuosina.

“On aika vaikeaa löytää huono prosecco. Siksi oikeastaan joka kerta, kun avaa pullon proseccoa, saa myös nauttia siitä.”

Proseccoa juodaan yleensä jäähdytettynä, kuten muitakin kuohuvia. Se on maailmalla myös suosittu cocktail-juoma, ja Zonin tunnustaa itsekin nauttivansa proseccosta ehkä kaikken eniten Spritzinä, eli katkeron kanssa. Italiassa suosittu Aperol Spritz on käytännössä kolme osaa Aperol-appelsiinikatkeroa ja kaksi osaa proseccoa, johon lisätään yksi osa soodaa. Kuluu proseccoa muutenkin.

“Vaikka viinintuottajana valitsen usein omat viinit joka ruokalajille, jos pitää valita yksi pullo koko aterialle, on se aina kuohuvaa.”

Suomen prosecco-villitystä seuratessa tulee tunne, että mannerlaattamme on nytkähtänyt kuin huomaamatta Välimeren suuntaan.