"Tiedon nälkä mulla on aina ollut valtava. Kirjahyllyssäni on scifiä, satoja klassikoita ja poliittisia teoksia. Luen niin paljon kuin mahdollista. Kykenen omaksumaan aika nopeasti. Se pelasti mut koulussa, muuten olisin todennäköisesti ajautunut toiseen suuntaan elämässä, luonteeni on kuitenkin sen verran impulsiivinen."
Karri syntyi Järvenpäässä ja varttui Hämeenlinnassa. Armeijan jälkeen hän työskenteli Raumalla paikallislehti Länsi-Suomen toimittajana. Syksystä -99 hän on asunut Tampereella ja opiskellut englantilaista filologiaa.
"Hämeenlinna on kotikaupunki. Se oli hyvä paikka kasvaa, virikkeistä ei ollut pulaa. Mua on aina vituttanut passiivinen ‘lisää tiloja nuorille’ -läppä. Se tila löytyy aina, jos vaan rupeaa tekemään", kolmilapsisen katraan keskimmäinen vesa sanoo.
"Isoveli ja pikkusisko kävi pianotunneilla ja oli musiikkiluokalla. Mua se ei kiinnostanut. Piirtäminen, kirjoittaminen ja teatteri oli tärkeämpiä ilmaisukanavia, musa löytyi vasta myöhemmin."
Palefacen debyyttialbumin kansivihossa näkyy otteita Karrin paljon matkustaneen iso-isoisän passista: hän oli kuvataiteilija Alfred Ruotsalainen.
"Taustani on hyvin porvarillinen. Faija on ekonomi, Meritan aluejohtaja ja innokas rotari. Me ollaan aina matkustettu paljon ja meillä oli usein vaihto-oppilaita kotona. Voin sanoa olevani kulttuurikodista. Itseilmaisu ja luovat harrastukset on olleet arvossa. Faija on pitkän linjan kuoroäijä, himassa on aina laulettu paljon. Vieläkin saunan jälkeen perheen kööri voi vetää Georg Otsia."
The Pale Ontologist on kuin kirjasto diskoteekissä, yllättävän poliittinen, vihainen ja kantaaottava albumi, jonka voi nähdä osana uutta kansalaisaktivismia. Viime aikoina julkisuudessa on näkynyt eri vaihtoehtoliikkeistä koostuva globalisaation vastustajien joukko. Karri myöntää tuntevansa yhteenkuuluvuutta liikkeeseen.
"Samalla asialla ollaan. Seattlen ja Prahan tapahtumat, kaikki toimet IMF:ää ja WTO:ta vastaan - ne on osoituksia tietoisuuden kasvusta. Olen tutkinut 60- ja 70-luvun poliittista liikehdintää, vasemmistolaisuutta ja etenkin afroamerikkalaista kansalaisoikeusaktivismia. En ole mystiikkaan taipuvainen ihminen, mutta hauska astrologinen yhteensattuma on, että Oinas lähtee nousuun tänä keväänä ja alkaa Vesimiehen aika, ensi kertaa sitten vuoden 1968."
Palefacen levyllä kritiikin kärki kohdistuu Amerikkaan ja yleiseen amerikkalaistumiseen - jonka yksi edustaja hiphopkin on. Lukioiässä keskilännessä vietetty vaihto-oppilasvuosi avasi silmät lopullisesti.
"Suomen amerikkalaistumisesta on hyvä esimerkki tämä äskettäinen tutkimus, jossa koululaiset ei tienneet, milloin Suomi on itsenäistynyt ja muita perusjuttuja. Silti täällä ollaan kaukana siitä uskomattomasta tiedostamattomuuden tilasta, missä USA makaa. Mun näkemys on, ettei sellaista valtiota ole edes olemassa. Se on liian iso: 250 miljoonaa ihmistä, niin monesta kansasta, ettei niillä ole mitään yhteistä. Siellä on helpointa käpertyä omaan lähiympäristöön. Jenkkimedia ruokkii sitä ilmiötä: sanomalehdet kirjoittaa ainoastaan kotikaupungin korisjoukkueesta tai kurpitsajuhlista ja televisiosta tulee turruttavaa viihdettä."
Katusaarnaajavaihteen silmään saaneelta Palefacelta ei tule edes mieleen kysyä, uskooko hän musiikin kykyyn muuttaa maailmaa. Hän vastaa kysymykseen kritisoidessaan yhdentekeviä rap-tekstejä.
"Uskon, että luovilla aloilla on mahdollisuus herättää ihmisiä, ne vetoaa enemmän tunteisiin kuin objektiivinen uutisjournalismi. On häpeällistä, että ne mahdollisuudet usein banalisoidaan. Mulle sisältö on tärkeää. Ei pidä vain sylkeä tyhjää."
Tekstin lisäksi hiphop tarvitsee rytmin. Paleface hyväksyy vertauksen, että hän haluaa saada yleisön tanssimaan polittiikkaa.
"Hyvän frendin kämppä paloi muutama kuukausi sitten. Sen kaikki materiaalinen omaisuus meni: neljä kovalevyä, 1500 diskettiä, sarjakuvakokoelma ja sitä rataa. Se pani miettimään millä materiaalisilla asioilla itselle on lopulta merkitystä. Kaksi oli yli muiden: levyt ja kirjat. Niistä omaksumaani sisältöä yritän editoida omiin biiseihini."
Suhteensa musiikkiin Karri on todistanut Harrikkaansa rakastavan motoristin tavoin: hän on tatuoinut käsivarsiinsa DJ-klassikot, Technicsin SL 1200 Mk2 -levysoittimet.
Huhtikuun lopussa Paleface ja manageri Sami Peura suuntaavat New Yorkiin.
"Bobbito Barber Garcialla on Nu Yorican Poets Caféssa joka kuun kolmas keskiviikko freestyle-ilta, jossa mikki on vapaa. Jos ennätän paikalle, Kalkkilaivan Kapteeni lupaa hypätä lavalle."
Paleface esiintyy Tavastialla 4.5.2001