Netflixin käännökset keräävät kritiikkiä

Netflix-videopalvelu tarjoaa suosituimpiin sisältöihin suomenkieliset tekstitykset. Peruskatsojalle herää kysymys, mistä tekstitykset tulevat ja kuka niitä tekee? Ehkä jopa, kenelle ja mitä niistä maksetaan?

Samoja kysymyksiä on herännyt myös suomalaisten kääntäjien parissa. Av-kääntämiseen erikoistuneesta Täällä on ihminen välissä -blogista käytiin tapaamassa Netflixin käännöksistä vastaavaa Chief Product Officer Neil Huntia. Johtopäätös tapaamisesta oli, ettei Netflixillä ymmärretä, mitä av-käännösten luominen vaatii ja miten olennaiset tekstitykset ovat ei-englanninkieliselle yleisölle.

Blogissa kritisoidaan muun muassa kiirettä, jolla Netflixin käännöksiä tehdään. Broadcast Textin ja SDI Median kääntäjiltä kantautuneen viestin mukaan yksittäinen kääntäjä joutuu sykkimään käännöksiä puolentoista tunnin ohjelman verran päivässä. Tämä on sama määrä, mitä normaalisti käännetään viikossa. Netflix narahti viime viikon lopulla myös laittomien tekstitysten käytöstä, kun palveluun oli lainattu DivX Finland -käännösyhteisön tekstityksiä.

Millaisia käännöksiä Netflixistä sitten löytyy?

"Taso on tosi vaihteleva. Parissa katsomassani luontodokumentissa oli laadukkaat käännökset ja ne oli kreditoitu. Yhdessä leffassa oli kohtalaiset käännökset, jotka oli tehty valmiiseen pohjaan. Muutamassa tv-sarjassa, esimerkiksi Bonesissa oli aivan ala-arvoiset käännökset. Kun bongasin puutteita, sain A4:sen täyteen alle viidessä minuutissa. Siellä oli anglismeja, kolmirivisiä repliikkejä, suoria virheitä, tiivistämisen puutetta ja kömpelöä kieltä. Esimerkiksi jakson aikana näytetty kielletty alue -kyltti oli käännetty joka kerta kun se näkyi ruudussa. Siitä näki, että käännös on tehty valmiiksi ajastettuun pohjaan, johon on mekaanisesti siirretty kaikki englanninkielisessä käsikirjoituksessa ollut teksti", selvittää kääntäjä Anna-Maija Ihander.

"Netflix ei ymmärrä sitä tai siellä ei välitetä siitä, että suomalaisilla pitää olla ohjelmissa laadukkaat tekstitykset. Siellä ne nähdään pakollisena pahana: on määrätty, että tekstit pitää olla, mutta sillä ei ole mitään väliä, millaisia ne ovat. Vaikka netissä äänekäs joukko hokeekin, ettei tekstejä tarvita, koska osaamme englantia, suurin osa suomalaisista kuitenkin tarvitsee käännöksiä", Ihander pohtii.

Huono käännös ei välttämättä välity katsojalle. Katsoja ei näe, että ohjelman huonous johtuu tekstityksestä, vaan kuvittelee itse ohjelman olevan huono.

"Jos ei ehdi kunnolla sisäistämään, mitä tekstissä lukee, ei ehdi katsomaan kuvaa riittävästi ja ei siten ymmärrä, mitä elokuvassa tapahtuu", Ihander selittää.

Havainnollistavana ääriesimerkkinä tästä toimivat japanilaiset tai kiinalaiset leffat, joiden outoudelle ja psykedeelisyydelle naureskellaan, koska kääntäjä ei ole ymmärtänyt kulttuuria eikä siksi ole osannut laittaa käännöksiään kontekstiin.

Käännösala kriisissä

Netflixin käännöksistä Ihanderia riipaisivat henkilökohtaisesti Glee-sarjan käännökset.

"Aloittava kääntäjä ei uskalla tiivistää tarpeeksi. Gleessä tekstitys oli ihan liian nopeata. Laulut oli käännetty ihan suoraan ja kirjaimellisesti. Ei riimejä tarvitse alkaa tekemään, mutta ei myöskään kääntää sanasta sanaan. Itseä surettaa, kun on kääntänyt sitä tosi pieteetillä Maikkarille", Ihander kertoo.

Tästä päästäänkin käännösalan laajempaan kriisiin. Vielä MTV Medialle työskennellessään Ihanderillakin riitti intoa esimerkiksi laulujen riimien kääntämiseen.

"Kun sai hyvän liksan, jaksoi riimittää. Kansainvälisessä firmassa ei saa niin paljon palkkaa, että se olisi taloudellisesti kannattavaa."

Ihander on yksi niistä noin 50:stä kääntäjästä, jotka ovat sanoneet itsensä irti sen jälkeen, kun MTV Media ulkoisti käännöksensä muutama viikko sitten kansainväliselle Broadcast Text Internationalille. Vanhoina työntekijöinä Maikkarilta siirtyneiden kääntäjien työehtosopimus on katkolla ensi vuonna ja kääntäjien parissa uskotaan, ettei Broadcast Text tule sopimusta uusimaan. Jos Maikkarin tai Ylen kääntäjä tienaa vanhan sopimuksen mukaan 3500 euroa kuussa, maksetaan samasta työstä BTI:ssä alle tuhat euroa.

Netflixin tulo markkinoille on vain yksi merkki käännösalan kriisistä, jossa hintoja poljetaan ja sen myötä käännösten laatu kärsii.

"Ala on ollut kriisissä jo kauan, noin kymmenisen vuotta. Parin viime kuukauden tapahtumat ovat korostaneet sitä ja tuoneet sen suuremman yleisön tietoisuuteen. Epäkohdat ovat jatkuvasti esillä ja sama hintojen poljenta koskee myös kirjojen ja asiakirjojen kääntäjiä", puoli tuntia ennen haastattelua lopputilinsä ottanut Ihander kertoo.