Viikonloppuna Helsingissä koetaan taas se piknikeistä kostein, kun vuotuinen kaljakellunta täyttää Vantaanjoen lauantaina 30. heinäkuuta. Tänä vuonna kumiveneet kuljettavat juhlijoita virran mukana jo kahdettakymmenettä kertaa. Vajaan kymmenen hengen hulluna tempauksena alkanut kellunta on vuosien aikana ehtinyt paisua tee se itse -kaupunkikulttuurin instituutioksi, johon osallistuu useita tuhansia kellujia.
Kaljakellunta on some-sukupolven tapahtuma aidoimmillaan. Sillä ei ole varsinaista järjestäjää, vaan kaikki tapahtuu osanottajien omasta aloitteesta ja omalla vastuulla. Tapahtuman yhteinen koordinaatio toimii sen Facebook-sivujen ja verkkosivujen kautta. Tänä vuonna kaljakelluntaan on Facebookissa ilmoittautunut jo yli 4000 osallistujaa, ja huimat 13 000 kiinnostunutta.
Kaljakellunnan isällä, ensimmäisen kellunnan vuonna 1997 toteuttaneella Mikko Kiurulla on neuvo aloittelijoille ja konkareille parhaan kokemuksen takaamiseksi.
“Kannattaa pakata reppuun eväiden lisäksi järkeä ja jätesäkki. Omat roskat ja miksei pari muutakin kun vie mukanaan, niin kaikilla kivempaa”, Kiuru suosittaa.
Roskat ovatkin vuosia olleet kaljakellunnan murheenkryyni. Jälkisiivouksen on arvioitu aiheuttavan 40 000 euron laskun kuntien maksettavaksi. Viranomaiset ovat joitakin vuosia tehneet ennakkosuunnitelmia tapahtuman haittojen ja riskien minimoimiseksi. Yhteistyötä tehdään vuosittaisissa kokouksissa Helsingin ja Vantaan kaupunkien, poliisin ja pelastuslaitoksen kesken.
Tänä vuonna kelluntareitti kulkee Vantaan Tammistosta Helsingin Pikkukosken uimarannalle. Ennen tapahtumaa pelastuslaitoksen sukeltajat muun muassa siivoavat sillanalusia vaarallisesta romusta, ja vapaapalokunnan yksiköt ovat lauantaina paikalla seuraamassa kelluntaa. Vantaa tuo roskalavoja lähtöpaikkojen tuntumaan Tammistoon Kirkonkyläntien sillan ja McDonald’sin kohdalle, sekä joenhaaraan Tapaninkylän tien ja Vanhan Tuusulantien kohdalle. Helsingin päässä rakennusvirasto järjestää roskalavoja päätepisteeseen Pikkukoskelle.
“Viime vuonna lähtöpaikan ympäristössä oli tapahtumaan liittyvää roskaa 2,5 kilometrin säteellä, eli aika isolle alueelle se leviää”, Helsingin rakennusviraston alueiden valvontapäällikkö Petri Ojala kertoo.
Järjestäjän puuttuminen on yhteisöllisissä kaupunkitapahtumissa nykypäivää, mutta tätä ei ole hyväksytty pureksimatta. Kiista järjestäjän osoittamisesta vuonna 2008 pakotti aiemman kaljakelluntasivuston sulkeutumaan, ja vei sen ylläpitäjät käräjille asti. Sivuston sulkemisesta huolimatta kelluntaan osallistui yhä suurempi määrä ihmisiä, ja kaljakellunnasta tuli sinä vuonna todistetusti tapahtuma vailla järjestäjää.
Yhdistelmänä tunteja kestävä oluen kittaaminen, sameavesinen joki ja kotitekoinen lauttarakennelma saattaa kuulostaa riskialttiilta. Kaljakellunnassa ei kuitenkaan koko sen historian aikana ole menetetty yhtään kellujaa, ja monen mukaan kyseessä onkin leppoisa hyvän mielen tapahtuma, missä autetaan niin kaveria kuin vierastakin. Turvallisuuden takaamiseksi tapahtuman verkkosivuilla kokeneet kellujat suosittelevat pelastusliivien lisäksi malttia kaljoitteluun. Arviolta kahdeksan tuntiakin kestävä kellunta sujuu parhaiten hyvin valmistautuneilta.
Aiempien vuosien tavoin Vantaanjoella nähtäneen lauantaina mitä mielikuvituksellisimpia kelluntavälineitä terassilavoista, uimapatjoista, puhallettavista uima-altaista ja kumiveneistä lähtien. Sään suosiessa kaljakellunnasta odotetaan suurinta koskaan, joten niin osallistujien kuin katsojienkin on suositeltavaa varustautua aimo annoksella lähimmäisenrakkautta ja pitkiä hermoja. Kiuru muistelee kahdenkymmenen vuoden kaljakelluntoja lämmöllä.
“Hyvää tunnelmaa ja kesäfiilistä se aina huokuu”, Kiuru hehkuttaa.
Toivottavasti sää ja onni suosii kellujia tänäkin vuonna!
Kaljakellunta
La 30.7., klo 11. Reitti kulkee Vantaanjokea pitkin Tammistosta Pikkukoskelle.
1 kommentti
Uimapaikat poissa
29.7.2016 14:02
Mä unhodin ihan tän hullun tapahtuman. No ei sit mennäkkään Tapaninvainion tai Pikkukosken uimarannalle uimaan.... Kiitti vaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin