Tuotevalvontakeskus

Anniskelulakia valvova viranomainen, Tuotevalvontakeskus, on saanut viime vuosina kiitosta ravintoloitsijoilta ohjaavasta ja asiallisesta valvonnasta. Tämän vuoden alussa Tuotevalvontakeskus iski useisiin helsinkiläisravintoloihin. Nyt ravintoloitsijat ja asiakkaat pelkäävät, että aika alkaa kulkea taaksepäin.

Tammikuussa ravintoloiden anniskelulupia valvova viranomainen Sosiaali- ja terveydenhuollon Tuotevalvontakeskus iski useisiin helsinkiläisravintoloihin. Viranomainen nuuski, noudatetaanko asiakaspaikkamääriä, myydäänkö tuplia, onko näyttöä harmaasta taloudesta, kuljetaanko tuoppi kädessä portaikossa, anniskellaanko alaikäisille tai humalaisille.
Tuotevalvontakeskuksen iskut ovat arkipäivää ravintoloissa. Tammikuisen tarkastuskierroksen laajuus, siitä seuranneet muistutukset ja niiden syyt ovat kuitenkin saaneet monet uskomaan, että viranomainen on ajamassa ryhtiliikettä ravintola-alalle.

"Suomi on eurooppalaistunut. Ainakin Helsingissä on opittu juomaan fiksusti, ja viimeiset vuodet on ollut mukava tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Nyt on pelko puserossa, että olemme taas matkalla sanelupolitiikkaan”, eräs pitkään alalla ollut ravintoloitsija kuvaa tilannetta.

On oikein, että Tuotevalvontakeskus suitsii harmaata taloutta ja valvoo, että bisnestä ei tehdä ohi kassakoneen. On oikein, ettei teini saa ravintolasta alkoholia. Mutta se, että viranomainen ottaa vuonna 2001 asiakseen valvoa, etteivät asiakkaat liiku portaikoissa juomineen, kertoo, että paremmasta tekemisestä on puutetta. Yhtä lailla on ankeaa, että eurooppalaisen juomakulttuurin aikana viitsitään vielä valvoa tupla-annosten tarjoilukieltoa.

70-luvulta asti ravintola-alalla toiminut Tavastia-Klubin pomo Juhani Merimaa uskoo, että määräyksillä ei pitkän päälle edistetä ravintolakulttuuria.

"Usko valvonnan ja hallinnon kaikkivoipaisuuteen on yhä kova. Usein unohtuu se, saavutetaanko määräyksellä sille asetettu tavoite. Euroopan ravintolakulttuuri yhtenäistyy. Se mikä on käytäntö muualla, on lopulta käytäntö täälläkin”, Merimaa sanoo.

Monissa Etelä-Euroopan maissa anniskelulaki on jopa Suomea tiukempi, mutta lain valvonta ja sen toteutuminen on olematonta. Joku kutsuu sitä löysäperseisyydeksi, toinen uskoksi ihmisiin.

Kokosimme kuusi epäkohtaa, joihin Tuotevalvontakeskus ravintoloissa tarttuu, ja annoimme niistä oman kansalais- ja asiakasnäkemyksemme.

1. Epäkohta
Anniskelu alaikäisille
Alle 18-vuotiaalle ei tarjoilla, ok. Ei pidäkään. Entäpä ravintolayrittäjän oikeusturva? Jos taitavasti väärennetyt paperit on ovella hyväksytty, mutta ravintolan tiloissa tehdyssä viranomaistarkastuksessa niitä ei enää alaikäiseltä asiakkaalta löydykään, on yrittäjä liemessä, vaikka lakia on rikkonut asiakas.

2. Epäkohta
Anniskelu humalaiselle
Ei umpitunneliin pidä kaataa lisää viinaa. Perskänniset ovat keskimäärin ikäviä kanssa-asiakkaita.

3. Epäkohta
"Tuplien" myyminen asiakkaalle
Kehitys kehittyy, juomatavatkin. Drinkkikulttuurissa on tapana ottaa pitkän juoman oheen naukku nautittavaksi. Tähän saakka lähes kaikki ravintolat ovat onneksi myyneet kaksi juomaa asiakkaalle, joka käyttäytyy sävyisästi ja seisoo tanakasti tolpillaan. Samalla palvelu nopeutuu ja asiakasviihtyvyys paranee.
Kulutuksen minimointi ei ole ongelmien minimointia.

4. Epäkohta
Asiakaspaikka-määrän noudattaminen
Suomi on säästynyt tuhoisilta ravintolapaloilta. Toki paloturvallisuus on taattava. Toisaalta asiakaspaikkamääriä on tarkasteltava kriittisesti. Ovatko niiden kriteerit tasolla, jossa on huomioitu paloturvallisuuskehitys? Ja on muistettava, että vähän tyhjempikin ravintola on huono paikka, jos tulipalo osuu kohdalle. Tylsempi se on aina. Tilapäisiä asiakaspaikkamäärien ylityksiä tulisi katsoa sormien läpi. Koska yöravintoloissa viikon bisnes tehdään kahden illan aikana, ravintoloitsijoiden mukaan jopa 20 prosenttia bisneksestä uhkaa kadota. Asiakassvengistä paljon enemmän. Ei Helsinki voi olla Euroopan ainoa pääkaupunki, josta ei löydy täyteen ammuttua yökerhoa tai klubia.

5. Epäkohta
Harmaa talous
Rosvot kiinni. Erään selvityksen mukaan joka 20. anniskeluravintola jättää arvonlisäverot maksamatta. Kuitti on ravintolakulttuuria. Harmaa työvoima syö alan palkkakehitystä ja vahentää ammattitaitoisen työvoiman kysyntää ja alan yleistä vetovoimaa. Asiakkaan etu on asiansa osaava, työstään nauttiva ja siitä kunnon korvauksen saava ammattilainen.

6. Epäkohta
Alkoholijuoman kanssa liikkuminen portaikossa
Väljahtyneen lainkohdan mukaan alkoholijuoman kanssa ei saisi liikkua ravintolan portaikossa, koska se ei ole anniskelualuetta. Kaikki ravintolassa liikkumista koskevat rajoitukset heikentävät asiakasviihtyvyyttä. Lisäksi kielto asettaa eriarvoiseen asemaan ne ravintolat, joissa on portaikkoja. Ja: jos haluaa siirtyä tilasta toiseen, liikkumisen kieltäminen jopa lisää alkoholin pakkonauttimista.

Muistatko vielä?

Kielto/käytäntö	Milloin kuopattiin
Nainen ei pääse ravintolaan ilman miesseuralaista.	1960-luvulla
Ravintolaan vain pikkutakissa. Farkut pannassa, jos sauma on tikattu ulospäin.	1970-luvulla
Alkoholijuoman kanssa ei saa siirtyä pöydästä toiseen.	1980-luvulla

Pikaopas

Mihin STTV iskee	Asiakasnäkemys
Alaikäisille ei anniskella	Oikein
Humalaisille ei anniskella	Oikein
Tuplia ei saa myydä	Väärin
Asiakaspaikkamääriä noudatettava	Varauksin oikein
Harmaa talous kuriin	Oikein
Juoman kanssa ei saa kulkea portaikossa	Väärin