Aika kuluu, hiekka tiimalasist valuu, teetkö sen mitä sult odotetaan vai sen mitä haluut. Revi kahlees katki ja kuuntele sisintäs, sä itte kannat omaa soihtuus pisimpään.
Mä puhun just sulle ja samal neuvon itteeni, elo on urheiluu joka päivää reenii. Ja pian ne esteet on hävinny, mut silti täytyy oppii konttaa enne kävelyy.
Mä kaukaa kaiken nään haavessa, mun mielikuvitus laukkaa näis raveissa. Se kuvittaa mun kirjaa, avangardehenkee, joskus jopa ennen aikojaan niinku enteet.
Tempo kiihtyy, mä tahtipuikkoo puristan ja onneks kaverit osaa pitää mut kurissa. Mul ei oo tarvet enää takki auki heiluu, mut kannan kivii taskus etten edes pysty leijuu.
Onks tuleivaisuus kirjotettu tähtiin, mistä mun menneisyys lähti. Mun mutsi synnytti oinaan ja oinaal on sarvet, kas kummaa kummalki puolel mul on niil kohtii arvet. Otan sanasta miestä ja revin sarvet pirun päästä.
Taistelen demoneitani vastaan tai ne ei päästä mua elään elämääni. Musta pilvi päällä näät sä,
pitää elää unelmaansa, ei unelmoida elämäänsä.
Pyyhin hikee otsaltani, kuivaan korvantauksii, kysymyksii löytyy mut mä etinki vastauksii. Ongelma on helpompi löytää ku sen ratkasu.
Putki helppo saada päälle, mut ei sen kans kasvu.
Jos tarkkaan kattoo Helsingin keskustas verhot kiinni näät horisontis ykstoist laattoo.
Ne ladot on vankilan monen tän maan miehen, jotka jäi reissulle tai puolitiehen.
*Anna mun mennä, anna jatkaa, en seuraa virtaa, vaan mä oon vapaa mihin vaan. Anna mun mennä, anna jatkaa. Mä oon vapaa mihin vaan, anna mun.*
Kivi vierähtää sydämelt ku haudon suurta tänään. Mul loistaa silmät ja nauraa suu.
Oikeen jossain on kaivaan linnut, ku nyt taas tuntuu et oon vapaa ku taivaan linnut.
Tiedän et on ollut kusta pääs, mut huomaan sen itekkin kun lipsuu ku mustast jääst.
Täytyy skarppaa ja pää tyhjäks valuttaa. Jos pääs paine kasvaa liikaa ,ei oo paluuta.
Mä opin valuutalt et hiljaisuuski tekee hyvää, kuhan vaan osaa ottaa aikaa ja rauhottuu hiljentymään.
Kaikki tää oppimine rassaa, kai täytyy käydä ilmas et tietää eron ku jalat on maassa.
Ja nyt on ja pysyy kun kantapäihin särkee, ainoo nousu täst edest tulee kohdistuun järkeen. Tääl eletään vaan kerran, mä elän ny, ainakin voin sanoo et oon eläny.
*Anna mun mennä,anna jatkaa, en seuraa virtaa vaan mä oon vapaa mihin vaan. Anna mun mennä, anna jatkaa. Mä oon vapaa mihin vaan, anna mun.* x2
Anna mun mennä, anna mun elää, anna tän pyörii kerran vielä. Ootsä vapaa ja oma ittes, jos oot ni näytä se sitte. x2
ELASTINEN - ANNA MUN
Roots* are where you come from.
Music* is what you live for.
Rythm* is what you where born with!
