"Se mikä tekee autiomaan kauniiksi, on sinne jonnekkin kätketty kaivo"
Olipa kerran pienen pieni peikkolapsi joka asui yksin kylmässä kaupungissa, betonin keskellä. Peikolla oli pörröinen tukka, siniset silmät ja se nauroi paljon. Peikon ainoa pelko oli yksinäisyys, ja se ettei kukaan välittäisi kun se tallusteli yksin sateisia ja pimeitä tuulisia katuja pitkin. Peikko pelkäsi ettei kukaan tulisi kesän jälkeen mansikkateelle muistelemaan aurinkoa... Peikko pelkäsi myös ettei kukaan pitäisi lähellä eikä käpertyisi sen viereen niittyvillapeiton alle kerälle...
Peikolla oli paljon pelkoja...
"There are no strangers, just friends you have not met yet!"