Olipa kerran elämä ja elämässä hänellä on tehtävänään ajatella maailmaa ja ymmärtää sen kauneus, siis mitä se kauneus pitää sisällään. Hän löysi ystäviä matkalla joiden kanssa tulee matkustamaan elämässään eteenpäin. Jos ystävät tarvitsevat apua, hän tulee auttamaan heitä aina kun vain on mahdollista ja koittaa olla kiltti niin heille kuin muillekin ja yrittää ottaa huomioon niin ettei ketään loukkaisi. Hän haluaisi avata suunsa ihmisjoukossa, mutta ei monesti saa itseään ääneen ja ennemmin kuuntelee toista ja koittaa antaa neuvoja jos vain on ehtinyt kokea samanlaisia asioita joista voisi antaa jotain eteenpäin. Runoilee ja vaeltelee maailman varjossa aina silloin kun on yksin ja tuntee olevansa puolikas. Katsoo pahalla maailman suvaitsemattomuutta ja toivoo että joskus ihmiset hyväksyisivät toisensa sellaisina kuin he olevat. Hän tuntee tarvetta löytää elämän perimmäinen tarkoitus ja haluaa löytää sen lämpöisen sylin johon käpertyä silloin kun maailma tuntuu liian painavalta. Päivälläkin.
