Inhoan työkaveriani...

Inhoan työkaveriani, vaikka hän monen mielestä on varmaankin maailman mukavin ihminen. En koe olevani kateellinen, vaan en kestä hänen jatkuvaa höpötystään, pelkkää omista asioistaan kertomista, luovuudella retostelua, itsekorostusta. Hän sanoo olevansa vahva ihminen ja kestävänsä mitä vaan, mutta kaikesta paistaa läpi hirveä epävarmuus, huomionkipeys ja kateus muita kohtaan. En pysty sanomaan tunteistani hänelle, sillä pelkään huutavani ja raivoavani, etten todellakaan ole kiinnostunut jokaisesta hänen elämänsä käänteestä vaan haluaisin tehdä töitä rauhassa. Että en käy töissä palvoakseni häntä ja kuunnellakseni hänen juttujaan. Olen iloinen, että olen nyt raskaana ja pääsen toivottavasti pian äitiyslomalle.