Peruskouluikäisenä...

Peruskouluikäisenä minua kiusattiin paljon, mutta tästä ei ole jäänyt minulle itselleni pahoja traumoja, koska olen aina osannut sanoa takaisin eikä kukaan ole jaksanut kiusata minua pitkään. Silti uusia kiusaajia ilmestyi tavan takaa. Vaihdoin kouluakin vanhempieni työn perässä monta kertaa eikä epätavanomainen olemukseni aiheuttanut riemunkiljahduksia muissa lapsissa. Tunnustukseni on kuitenkin, että parin viikon ajan minäkin olin kiusaaja. En oikein edes tiedä miksi. Jälkikäteen olen usein tuntenut pahaaoloa sen takia. Olin tällöin noin kymmenen vanha ja kiusattu oli minua vuotta vanhempi hontelo poika, josta myöhemmin tuli asehullu. En tietänkään ollut ainut, joka häntä kiusasi, mutta se ei liene pointti. Pyydän anteeksi. En tiedä, uskaltaisinko pyytää suoraan anteeksi häneltä itseltään kuulemani perusteella.. Mutta olen nähnyt molemmat puolet ja tiedän, miltä kiusattuna oleminen voi tuntua.