tunnen olevani aina paljon kauniimpi kuin muut. kun poikaystäväni sanoo jotain esim.julkkista kauniiksi, pahastun siitä.. tämä on todella naurettavaa! myös paras ystäväni on samallainen. onko kenelläkään muulla tälläisiä naurettavia paheita.?
Kävin viikonloppuna testaamassa oliko Cityn aiemmassa numerossa esitelty homosauna Vogue, artikkelin hehkutuksen arvoinen. Koko paikkahan oli todellakin psykedeelinen. Koska olen nuori poika sain kyllä huomiota osakseni...
Hetken istuttuani höyrysaunassa alkoi vieressä istuva mies puristella reittäni ja ajattelin, että antaa nyt sitten asioiden mennä omalla painollaan. Seuraavaksi hän käänsi minut tiukalla otteella etukenoon ja samalla kun otti penikseni suuhunsa työnsi kaksi sormea sisälleni. Toisella puolellani istunut iso kokoinen mies työnsi suuhuni suurimman koskaan näkemäni elimen. Sain melko äkkiä ja poistuin ripeästi koko paikasta. Tunnen olevani lutka ja pidän siitä tunteesta. Taidan vierailla siellä toistekin.
Mua ärsyttää oma itseni; teen kaiken niin kuin halua, mitä väliä jos loukkaan muita. Tuntuu että tää, että kuvittelen saavani kaiken heti ja jos en saa on helvetti irti, mun vanhemmilta; kun aina sain mitä halusin, koskaan multa ei kielletty mitään. Jos halusin vaikka 200 euron paidan, niin se oli pakko saada, tosin onneks vanhemmilla oli varaa sillon, reippaastikin. Nyt on ihan panic päällä ku asun yksin enkä saa niitä sairaan kalliita vaatteita tai mitä ikinä haluankin. Damn it, on se vaikeeta.
Aloitin masturboimisen 7-vuotiaana. Masturboin vähintään 5-kertaa päivässä, joskus jopa enemmänkin. Laskujeni mukaan olen runkannut elämässäni 66430 kertaa. Lieneekö suomen ennätys?
Isäni kuoli syöpään jo 2kk ennen syntymääni. Kaikki elämässäni vastaantulleet miehet ovat olleet siis potentiaalista riistaa seksittömän isäkuvan puuttuessa. Mokailin ihmissuhteissa pahasti nuorempana, olen hyvännäköinen nainen ja miehiä on aina roikkunut perässäni, erityisesti opiskeluaikana, jolloin meno oli suorastaan villiä. Olen hankkinut itsetehostusta miesten huomiota etsimällä, usein jopa ystävyyssuhteitteni kustannuksella. En ole ikinä seurustellut vakituisesti pidempään kuin puoli vuotta. Viime aikoina olen tapaillut varattua miestä (muiden satunnaisten suhteiden ohella) ja saanut siitä luonnollisesti pahan morkkiksen. Seksi on upeaa ja itseasiassa tuntuu että minulla on toimintaan niin hyviä lahjoja, että luultavasti myisin itseäni, ellen olisi hyvässä ja arvostetussa virassa. Elämä tuntuu olevan vain jonkun kieroutuneen korkeamman voiman keksimä leikki, jossa näyttelen outoa sivuosaa. En saa mistään kiinni ja vuodet kulkevat vauhdilla ohitseni. Taidan olla aika luuseri.
Haluaisin laittaa välit poikki kahteen hyvään ystävääni. He ovat menettäneet luottamukseni, koska eivät puolustaneet minua muutama kuukausi sattuneessa tapahtumassa, jonka johdosta minulla katkesi jo yksi ystävyyssuhde. Kaksi muuta ystävääni luulevat, että välini heidän kanssaan on kunnossa, mutta se ei ole totta. Toisaalta en halua menettää kahta ystävääni, mutta välillä mietin että he eivät todella ole ystäviäni joten minulla ei pitäisi olla mitään menetettävää... Itken nykyään jatkuvasti koska suren sitä kuinka kehenkään ei voi nähtävästi luottaa, ja minulla on vieläkin syvästi loukkaantunut olo. Minulla on paljon muitakin kavereita, mutta jotenkin vaan tuntuu kamalalta huomata totuus omista niinsanotuista parhaista ystävistään. En tiedä miten ratkaisisin tämän ongelman, olen kertonut kavereilleni tunteistani mutta mielestäni he eivät tajua/heitä ei kiinnosta tajuta tilanteen vakavuutta.
Syön työpaikalla jaffa leivoskeksejä jatkuvasti, vaikka kaapissa lukee "vain kokous käyttöön". Olen siis rikollinen.
OLEN KUSSUT KAVERIN PAKKIIN INTISSÄ..
Asia on niin että joskus pelkään kelmua. Pitää ruoka kääriä alufolioon mielummin.
Joskus kouluaikoina oli tapana vähän jekkuilla nörttikavereille. Aina kun jollain oli esimerkiksi hammaslääkäri (tai joku muu pakollinen este), joka esti tunnille pääsemisen ja he kysyivät voisinko kertoa opettajalle heidän esteestään. Lupasin tietysti hoitaa asian. Kun opettaja sitten tunnilla kyseli oppilaiden perään, sanoin että he ovat kaupungilla ja että kyseinen oppiaine on heidän mielestään tyhmää, eivätkä he tule enää niille tunneille. Seuraavien tuntien alut olivat yleensä suhteellisen värikkäitä, kun opettaja ja nörtit keskustelivat.
Sori vielä jätkät.
olin seurustellut tyttöystäväni kanssa kuusi vuotta kunnes hän halusi pakonomaisesti "itsenäistyä". erosimme ja muutin pois tietämättömänä uudesta miehestä. kun kuulin tästä puolivahingossa, niin olin raivona. kostin olemalla monta päivää peseytymättä ja kun kävin exälläni kylässä pyyhin esinahkaani ja terskaani molempien hammasharjoihin. haju oli niin kamala että oli pakko huuhdella pahin "lika" pois.
typerää se oli, mutta jostain syystä sain paremman olon...
Olin vähän aikaa sitten risteilyllä jossa tapasin elämäni naisen. En tiedä naisesta muuta kuin etunimen. En pysty unohtamaan millään tätä kyseistä mimmiä...koko elämä tuntuu "kuivalta" ilman tätä naista. En pysty keskittymään normaalielämään. Taidan olla tulossa hulluksi :)
Käyn vieraissa, mutta en uskalla sanoa sitä vaimolleni. Vaikka elo on todella tylsää yhdessä. ei ole potkua mihinkään.
Vain se toinen ( nykyinen ) on se oikea.
Pakko kertoa, joskus 1993 vuoden kesällä olin uimarannalla Helsingissä (en nyt muista missäpäin, en ole hesasta) ja näin yläosattomia naisia ja lähellä oli pukukoppi jonne menin tyydytykselle ajatellen niitä naisia ja yht'äkkiä joku "vanha" mummo tuli samaan koppiin ja näki koko komeuden ja tilanne oli kriittisin; SE lensi päin mummoa ja siitäkös lysti syntyi. Juoksin kohtuullisen äkkiä pois paikalta ;)
Minulla on ollut tapana ostella CD-levyjä, joita en sitten tarkemmin ajateltuani olekaan halunnut kuunnella enkä omistaa.
Olen luonteeltani pedanttisen pikkutarkka, enkä ole halunnut säilyttää kokoelmassani levyjä jotka eivät mielestäni ole täydellisen hyviä.
Joten : Olen heittänyt roskikseen arviolta 200 CD-levyä, jotka olen ostanut levykaupasta täydellä hinnalla.
Ja tämä samaan aikaan, kun maailmassa nähdään nälkää.
Nyt asiaa ajateltuani typerä tuhlaamiseni hävettää minua, ja olen päättänyt lopettaa sen ja alkaa käyttää rahaa järkevällä ja vastuuntuntoisella tavalla.
Nyt kun aloin ensimmäistä kertaa (tai oikeestaann ees seurusteleen) seurusteleen vakavasti, ajattelin et nyt on kaikkee kun oon onnellinen, ja niin oon edelleen onnellinen, mutta huomaan nykyään olevani yksinäisempi kun koskaan sinkkuna ollessa...luulin sillon olevani yksinäinen ja nyt huomaan etten ollu, mut nyt luulin etten ois yksinäinen niin oon...:(
Olen seurustellut noin kolme vuotta nykyisen tyttöystäväni kanssa ja asumme yhdessä omistamassani asunnossa. Pidän hänestä ja hänkin sanoo pitävänsä minusta. Seksielämämme, joka aluksi hyvin aktiivista ja tyydyttävää on kuihtunut lähes olemattomiin. Tyttöystäväni ei tunnu koskaan olevan halukas. Hän sanoo, ettei häntä vaan kiinnosta eikä asia puhumalla etene sen pidemmälle. En tiedä, mikä saisi hänet kiinnostumaan enkä ymmärrä onko minussa nyt yhtäkkiä jotain vikaa. Nykyisin rakastelemme ehkä noin kerran kahdessa kuukaudessa, mutta minä haluaisin paljon useammin. En silti usko, että hän kävisi vieraissa tms.
Olen miettinyt, mitä tehdä. Välillä mieleen hiipii ajatus, käydä vieraissa tai että heivaisin hänet elämästäni, mutta en toisaalta, kun hän muuten on ihan ok, tuntuu ajatus vähän turhan julmalta.
Niinpä olen
Inhoan seksia, mutta nussin kaikkia, joihin minulla on mahdollisuuksia.
Olen todella kriittinen miesten ulkonaon suhteen, vaikken itse ole kamalan kaunis.
Juon 2-3x viikossa.
Humalassa olen 100% varma nakki.
Kaytan myos huumeita useamman kerran kuussa, narkomaani en kuitenkaan ole (en ole riippuvainen mistaan).
En valita kenestakaan, en edes itsestani.
Nautin siita, kun karsin seksin aikana.
Minua himottaa ajatus raiskatuksi tulemisesta, alistamisesta ja noyryyttamisesta.
Koulussa hoidan asiat mallilleen, etteivat vanhemmat eivat epailisi mitaan.
Minua kaytettiin seksuaalisesti hyvaksi todella torkeasti monta vuotta pienempana, mutten ole kertonut asiasta kellekaan.
Oikeastaan mulla ei ole mitaan syyta elaa, haluan vaan sekoilla ja naida (vaikka inhoan sita).
Ostin kissanpennulleni kanarialinnun joululahjaksi. Kissalla oli kivaa tuntikausia. Ensi jouluksi taidan ostaa hamsterin.
Rakastan avomiestäni enemmän kuin mitään muuta! Olen niin onnellinen hänen kanssaan, ettei kukaan voi uskoa :)
