Vuosikaudet haaveilin omasta lakinaisesta...

Vuosikaudet haaveilin omasta lakinaisesta yhdistettynä jakkupukufantasioihini ja älykkyyden ihannointiini. Kuinka ollakaan toiveeni kävi lopulta toteen: heilastelen suklaasilmäisen brunettiunelman kanssa (OTM) joka vielä sattuu olemaan jakkupukeutumisen maailmanmestari – stay up -sukkien verhoamat täydelliset sääret, lyhyt kireä hame täydellisesti muotoutuneen takamuksen verhona ja sen päällä ampiaisvyötäröä sekä painovoimaa uhmaavia C/D-luomuja korostavat täydelliset yläosat – luulin todella soittelevani loppuelämäni lyyraa pilven päällä. Muutaman kuukauden taukoamattoman eroottisen kuhertelun jälkeen jouduin hämmennyksekseni huomaamaan, ettei neidillä niin sanotusti oikein leikkaa. Ensin jouduin karsimaan ulosannistani kaiken huumoriksi tarkoitetun ja pian huomasin että normaaliasioidenkin hoksaamisessa oli varsin pitkää viivettä. Kyky assosiaatioihin tuntuu puuttuvan kokonaan. Sitten aloimme villien lihallisten ilottelujemme lomassa käydä hänen lakimiesystäviensä järjestämissä juhlissa. Tyrmistyksekseni huomasin olevani hengenlahjoiltaan tyttöni kaltaisten kloonien joukossa. Jopa teekkari- ja kylterikaverini vaikuttavat wittgensteinilaisilta älyköiltä tähän porukkaan verrattuna. Miksi näin on? Kerro, maailmankuvani peruspilari on murentumassa ja olisin jo rasvaamassa köyttä, jollen voisi lohduttautua kultani joka ilta järjestämällä ja riettaaseen muhinointiin päättyvällä jakkupuku/stay up -riisuutumisesityksellä.