Yle nosti aamu-tv:ssään esiin Teresa Moorhousen Marimekolle suunnitteleman Isoisän puutarha -kuosin, joka muistuttaa epäilyttävästi Random House -kustantamon Rosie´s Walk -kirjan kuvitusta. Kyseessä on toinen plagiointikohu lyhyen ajan sisällä, sillä vasta toukokuussa Marimekon Kristina Isolan Metsänväki-printti osoittautui kopioksi ukrainalaisen kansantaiteilijan teoksesta.
Helsingin Sanomat tarttui aiheeseen ja otti yhteyttä kustantamoon. Random Housen viestintäjohtaja kertoi HS:lle, että asiaa selvitetään lakiosaston kanssa. Nähtäväksi jää, puidaanko asiaa tulevaisuudessa oikeustoimien kautta, myöntääkö Marimekko kopioinnin vai painuuko koko asia unholaan.
Kyseessä ei ole mikä tahansa aikansa elänyt lastenkirja, vaan klassikko-opus, jota käytetään Hesarin mukaan Isossa-Britanniassa malliesimerkkinä kuvituksen opetuksessa.
Marimekko kiistää kaikki syytökset kopioinnista. Taiteellinen johtaja Minna Kemell-Kutvonen pitäytyy linjassaan ja sanoo, että asiasta ei koidu seurauksia.
Taideväärennöksiin erikoistunut Pauliina Laitinen-Laiho on ottanut Marimekon puolen plagiointikeskustelussa. Hän myöntää Ylelle, että "kun niitä äkkiseltään katsoo, ne on hälyyttävän samannäköisiä". Sen jälkeen hän siirtää huomion yksityiskohtiin.
"Siellä on paljon nyansseja, jotka paljastaa, että kyllä siinä on, kuitenkin, tullut ihan, ihan eri niinku taiteelliset näkemykset", Laitinen-Laiho selittää hymyissä suin aamu-tv:ssä.
Koska Marimekon kuosin puissa on punaiset omenat, ne ovat omat teoksensa. Toisessa on roikkuvammat oksat, joten ne ovat omat teoksensa. Selitykset eivät vakuuta, vaikka Laitinen-Laiho pyrkiikin ottamaan asiassa tuomarin roolin.
Iltalehti on hakenut haastatteluun puolueettoman taiteen asiantuntijan, Ateneumin intendentin Leena Ahtola-Moorhousen, joka vain sattuu olemaan syytöksien kohteena olevan Teresa Moorhousen äiti. Äiti Lahtola-Moorhouse kertoo Iltalehdelle, kuinka Marimekkoon kohdistuneissa syytöksissä on noitavainon makua. Toisaalta hän nollaa Laitinen-Laihon työtä sanomalla, että "on hyvä, että aidon ja kopion rajaa pohditaan. Kuka meistä pystyy olemaan tuomari?"
Mutta mitä sanoo itse kuosin suunnittelija? Teresa Moorhouse on käynyt Marimekon kanssa varmasti kiinnostavat keskustelut, joiden tuloksena lausunnot ovat ihastuttavan ympäripyöreitä.
"Olemme keskustelleet asiasta avoimesti ja pysymme samalla kannalla, että kaikki on hyvin", hän sanoo HS:lle.
Hitusen järjen ääntä keskusteluun tuo Hesarin haastattelema graafinen kuvittaja Merja Palin, joka oli ensimmäinen, joka huomioi kuvitusten samankaltaisuudet Marimekon Facebook-sivulla. Hänen mukaansa koko kohu olisi voitu välttää pelkästään sillä, että suunnittelija olisi maininnut inspiraationsa lähteen.
4 kommenttia
kielioppi kuntoon
2.8.2013 13:41
Ingressissä kielioppivirhe: "Toinen plagiointikohu alkaa nakertamaan vientituotteemme uskottavuutta." Alkaa-verbin kanssa käytetään ensimmäistä infinitiiviä eli oikea muoto on "alkaa nakertaa". Surullinen moka.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
City
2.8.2013 22:58
Aivan oikein. Nyt nakertaa nakertamisen sijaan.
shiwan8
3.8.2013 11:39
Erityisjännää. Näiden plagiointien kanssa on taas sama juttu kuin musiikin plagioinneissa. Jos jossain on jokin elementti joka muistuttaa jostain jossain niin heti on tikijänoikeusrikkomus kyseessä. Ollaan jo melkein siinä pisteessä, että samalla värillä ei enää saa piirtää viivaa jottei tule korvauksia maksettavaksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Annih
3.8.2013 19:00
Haluaisin muistuttaa, että myös koko kansan suosima Mariskooli oli aikoinaan suora kopio keski-eurooppalaiselta torilta löydetystä sokeriastiasta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin