Minni Suovan ja Anne Törnroosin perustama vaatemerkki Minni f. Ronya voisi menestyä maailmalla. Mutta niin kauan kun Suomessa alaan ei sijoiteta riskirahaa, voimme vain seurata sivusta ruotsalaisten menestymistä.
Pariisin Rendez-vous Femme -muotimessut maaliskuussa 2011. On sulkemisaika, mutta vaatesuunnittelijat Minni Suova ja Anne Törnroos päättävät jäädä notkumaan viimeiseen asti 3 500 euroa maksaneelle ständipaikalleen. Silloin se tapahtuu: japanilainen ostaja pelmahtaa tutkimaan Suovan ja Törnroosin luomuksia ja ihastuu niihin.
Suova ja Törnroos poksauttavat päivän päätteeksi kuohuviinipullon yrityksensä Minni f. Ronyan suurimpien kauppojen kunniaksi. Ison japanilaisen myymäläketjun valikoimiin lähtee syksy–talvi-malliston printtikankaisia paitapuseroita, mekkoja ja asusteita sekä villaisia takkeja.
Tuolloin Minni f. Ronya oli puoli vuotta vanha ja sillä oli takana yksi mallisto. Nyt suunnitteilla on neljäs, ja verkkokauppa avautuu pian.
Kesällä 2010 Törnroos oli ehdottanut Suovalle yhteisen yrityksen perustamista. Törnroos keskittyisi pääasiassa kaavoitukseen, Suova kankaiden kuoseihin ja printteihin.
"Minni on ainoa henkilö, jonka kanssa olisin voinut ikinä kuvitella perustavani firman", Törnroos sanoo. Jo viikon päästä Minni f. Ro-nyalla oli hikiset työtilat Yrjönkadulla. Kellaritiloihin kuljettiin samasta ovesta kuin taloyhtiön saunaan, joten vieraat löysivät perille seuraamalla saunan kylttejä. Perjantaisin työtila kuumeni lähelle löylyhuoneen lukemia, ja lämmintä tunnelmaa lisäsivät löylyn sihahdukset.
Vuotta myöhemmin Suova ja Törnroos vuokrasivat viileämmät ja valoisammat tilat Museokadulta. Tila täyttyy kolmesta työpöydästä ja pitkästä rekistä. Sillä roikkuu housuja, paitoja ja mekkoja vanhoista ja uusista mallistoista.
Ymmärrä naisvartaloa
Nimi Minni f. Ronya kuvaa funktiota, jossa on kaksi muuttujaa, Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuneet Suova ja Törnroos. Ronya tulee Astrid Lindgrenin kirjasta Ronja Ryövärintytär, jonka nimihahmo on Annen mukaan hänen alter egonsa.
Yritys haluaa erottua muista vaatemerkeistä luksusmateriaaleilla sekä hyvillä leikkauksilla.
Minni f. Ronya panostaa laadukkaisiin italialaisiin kankaisiin, luonnonkuituisiin ja keinokuituisiin. Tangolla roikkuvat vaatteet kimaltelevat hillitysti, mutta eivät ole mitään bling blingiä. Monissa hohtoon yhdistyy jännällä tavalla rosoinen materiaali.
"Meillä ei ole olemassa erikseen juhlavaatteita, vaan asun voi asustaa joko juhlavasti tai arkisesti", Suova kertoo.
Suova ja Törnroos suunnittelevat vaatteita erityisesti itsensä kokoisille, alle 170-senttisille naisille.
"Hyvän kaavoituksen ansiosta vaatteemme sopivat monelle, mutta eivät ehkä hirveän pitkille", Suova sanoo.
Törnroos voitti vuonna 2009 Vuoden nuori suunnittelija -palkinnon erityisesti sen vuoksi, että hän ymmärtää naisvartaloa ja sen mittasuhteita.
Ilman rahaa ei tule rahaa
Minni f. Ronya on alle kaksi vuotta vanhaksi yritykseksi pärjännyt kohtalaisesti. Sillä on viisi jälleenmyyjää Suomessa sekä kaksi Japanissa. Seuraavaksi Suova ja Törnroos haluavat saada vaatteitaan myyntiin Euroopan putiikkeihin. Mutta ennen kuin mikään putiikki ostaa yhtään mitään, sen pitää tietää, että Minni f. Ronya on olemassa. Siihen tarvitaan euroja.
Vaatteiden esittely showroomeissa ympäri Eurooppaa nielee rahaa, niin myös mainostaminen ja osallistuminen messuille. Alan pr-toimistot ja agentit auttavat hankkimaan kontakteja sekä näkyvyyttä, mutta eivät tee sitä ilmaiseksi.
Ruotsissa uusia suunnittelijoita pulpahtaa pinnalle tiheään tahtiin. Hyvinä esimerkkeinä Suova ja Törnroos pitävät nuoria menestysyrityksiä Fifth Avenue Shoe Repair ja Carin Wester. Ruotsissa vaatetusala nähdään mahdollisena vientibisneksenä, jolla voi ansaita rahaa. Siksi nuorten yrittäjien on helppo saada alkupääomaa riskisijoittajilta.
"Suomessa jo yrityksen alkurahoitukseen on vaikea saada lainaa", Törnroos sanoo.
Yritys on saanut toiminnan pyörittämiseen naisyrittäjälainaa, apurahoja sekä kehittämisavustusta. Mutta rahalla pystyy vasta aloittamaan toiminnan, eikä sitä jää juurikaan mainostamiseen.
Naapurimaan nuorilla vaatesuunnittelijoilla on myös muita etuja puolellaan: ruotsalaiset tavaratalot ottavat herkemmin myyntiin kotimaisia merkkejä, ja kuluttajat käyttävät ennakkoluulottomasti nuorten suunnittelijoiden vaatteita. Suomessa tähän ollaan vasta tulossa.
Suova ja Törnroos toivoisivat, että suomalaiset kuluttajat alkaisivat panostaa enemmän laatuun ja kestäviin vaatteisiin. Se olisi myös eettistä. Minni f. Ronyalla on reilu tuotantoketju, jossa kankaan ja vaatteen tekijöitä ei riistetä.
"Kun isosta vaateketjusta saa takin kympillä, niin siinä miettii, että mitäköhän ompelijalle on työstä maksettu", Törnroos sanoo.
Eettisyyttä massoille
Voiko eettisyyttä tehdä massoille?
Suovan ja Törnroosin mielestä ehdottomasti, kunhan vain itse pitää lankoja käsissään ja on selvillä koko tuotantoketjusta tavarantoimittajista ompelijoihin.
Ehkä oikeampi kysymys kuuluu, että onko massa valmis maksamaan eettisestä tuotteesta.
Minni f.Ronyan kesämalliston Blow dress -mekon hinta kaupan tangolla on 321 euroa. Tekijöille siitä jää 65 euroa. Tuntipalkka on matala. Mekkoja pitäisi saada myytyä paljon, jotta myynti korvaisi kahden hengen kymmenien tuntien suunnittelutyön sekä muun uurastuksen.
"Tällä hetkellä tämä ei elätä meitä, mutta me tähdätään siihen koko ajan", Suova sanoo.
Kun suuren ketjun vaateliikkeestä kesämekon saa hintaan 14,95, suomalainen kuluttaja ei välttämättä halua maksaa yli 300 euroa ylimääräistä vaatteen hyvästä suunnittelusta, kestävyydestä ja eettisestä tuotantoketjusta. Suova ja Törnroos uskovat, että tulevaisuudessa haluaa. Ehkä he myös toivovat, että olisivat sitä odotellessa perustaneet yrityksensä Ruotsin puolelle.
