Amnestyn pomo kertoo, mitä pääministeri jättää sanomatta maahanmuutosta

Pääministeri Juha Sipilä avautui maahanmuuttoon liittyvästä keskustelusta sanomalehti Ilkan kolumnissaan. Sipilä kirjoitti myös blogissaan julkaistussa tekstissä, kuinka “herkässä ja tunteita herättävässä aiheessa tulee helposti ylilyöntejä”.

Sipilä pyörittelee aihetta ja kertoo, periaatteessa, miten asiat ovat: Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja maahanmuuttovirasto lainsäädäntöä. Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kiinnittää kuitenkin vastineessaan (julkaistu myös Ilkassa 27.4.) huomion siihen, mitä pääministeri jättää sanomatta.

“Poliitikot eivät päätä siitä, mihin maahan ihmisiä on sopivaa palauttaa, mihin ei. Nämä päätökset kuuluvat viranomaisille”, kirjoittaa Sipilä.

“Juha Sipilä ei kerro, että Suomesta palautetaan ihmisiä Afganistaniin ja Irakiin. Hän ei kerro, että hänen johtamansa hallitus on muuttanut lainsäädäntöä tavalla, joka estää ihmisten jäämisen Suomeen humanitaarisen suojelun perusteella”, Johansson kirjoittaa.

Sipilä kertoo, kuinka Suomen toiminta on linjassa muiden EU-maiden kanssa, mutta ei avaa viimeaikaisten päätösten tuomia muutoksia.

“Muutokset ovat laskeneet Suomen ennen suhteellisen korkeatasoisen lainsäädännön tasoa kansainvälisen oikeuden minimitasolle. Sipilä ei kerro, että hänen hallituksensa on rajannut oikeusapua ja lyhentänyt valitusaikaa. Vain harvat turvapaikanhakijat saavat enää oikeudellista apua hakuprosessin alkuvaiheessa”, Amnestyn Johansson kirjoittaa.

“Sipilä ei kerro, että Suomessa annetaan Irakista tulleille huomattavan paljon enemmän kielteisiä päätöksiä kuin muissa EU-maissa”, hän jatkaa.

Ihmisoikeuksien suhteen minimitasolle pääsy tuntuu joidenkin suomalaisten mielestä saavutukselta. Viranomaisten ja poliitikkojen välisestä vastuunpakoilusta on tullut arkipäivää, kun molemmat vetoavat toiseen mitätöidäkseen oman roolinsa yhtälössä.

“Sipilä ei kerro, että hänen johtamansa hallitus on muuttanut lakeja, joita maahanmuuttovirasto nyt toimeenpanee. Poliitikot eivät tee käännytyspäätöksiä. He luovat lait, jotka tekevät käännyttämisen helpommaksi”, Johansson muotoilee.

Maahanmuuttokriittisen ajattelun ytimessä on argumentti siitä, että on tehokkaampaa auttaa pakolaisia lähtömaassa. Niin on helppo sanoa, vaikkei mitään kiinnostusta itse toimenpiteisiin ole.

“Suomi on eurooppalaisissa pöydissä hakenut ratkaisuja, joilla ihmisiä päästäisiin auttamaan siellä, missä hätä on. Samaten juurisyihin on tartuttava. Meidän pitää auttaa ihmisiä lähellä heidän kotiaan”, Sipilä kirjoittaa.

“Sipilä ei kerro, että hänen johtamansa hallitus on tehnyt suurimman koskaan tehdyn leikkauksen kehitysyhteistyöhön, jolla juurisyihin yritetään vaikuttaa.”

Erä Johanssonille. Kuten hän oman tekstinsä lopussa toteaa, Sipilä ei sano aiheesta oikeastaan yhtään mitään. Pääministeri kyllä puhuu “sydämen äänestä”, mutta politiikassa tuo ääni on pysynyt vaimeana.