Dokumentti

Suomalainen nainen juo kuin hyvä jätkä: humalahakuisesti ja paljon. Suomessa naisten ja miesten juomistapojen erot ovat poikkeuksellisen pienet. Kuinka kostea naissukupolvi syntyi?

Kun suomalainen nainen juo, hän juo itsensä känniin.

Naisten humalahakuinen juominen kasvoi voimakkaasti koko 1980- luvun ja on pysynyt huippulukemissa kuluneen 1990-luvun. Uusi entistäkin kosteampi sukupolvi on kasvamassa: 14-vuotiaiden tyttöjen humalajuominen on lisääntynyt 50 prosentilla. Nuorena opittuja juomatapoja sovelletaan aikuisuudessakin. Ei yllättäne, että myös naisten asenteet humalahakuista juomista kohtaan ovat muuttuneet positiivisemmiksi. Suurin osa naisista kertoi saaneensa pullosta enemmän hyviä kuin huonoja kokemuksia.

City-lehden lukijakyselyssä naiset kertoivat juovansa samoista syistä kuin miehetkin: rentoutuakseen, alkoholijuomien hyvän maun ja humalan vuoksi.

Suomalaisten naisten ja miesten juomatavat ovat jatkuvasti lähentyneet toisiaan. 15–16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien erot alkoholinkäytössä ovat ennätyspienet.

”Muualla Euroopassa naisten ja miesten juomatavoissa on selkeät erot. Juomatapojen samankaltaisuutta pidetään todisteena tasa-arvosta”, kertoo Stakesin tutkija Heli Mustonen.

”Suomessa naiset juovat sekaseurueissa, joten naiset omaksuvat miesten tavat juoda. Naiset pyrkivät aidosti tasa-arvoiseen asemaan miesten kanssa ja pärjätäkseen naisten täytyy toimia niin kuin miehet”, todistaa tutkimusprofessori Salme Ahlström Stakesista.

Miesvaltaisilla aloilla työskentelevät naiset juovat enemmän kuin naisvaltaisten alojen sisarensa.

30 vuotta sitten kaikki oli toisin. 1960-luvulla naiset eivät Suomessa päässeet ravintolaan ilman herraseuraa. Alkoholia juovia naisia oli niin vähän, ettei naisten alkoholinkäyttöä edes tutkittu. 1960-luvulla joka toinen suomalainen nainen oli raitis, viime vuonna enää joka kymmenes nainen. Nykyään viinimaa-Italiassa on enemmän raittiita naisia kuin Suomessa. Suurin murros naisten alkoholinkäytössä tapahtui 1960–1970-luvun vaihteessa, kun Suomi koki oman "kulttuurivallankumouksensa”. Suomi teollistui, kaupungistui, kouluttautui ja tasa-arvoistui. Raittiiden naisten määrä väheni neljänneksellä. Vaikka naisten alkoholinkäyttö on jatkuvasti lisääntynyt, naiset juovat vain 25 prosenttia kaikesta alkoholista.

Alkoholia ei juoda naisten kesken tasaisesti. Kaupunkilaiset, hyvinkoulutetut, 20-29-vuotiaat naiset juovat useammin ja humalahakuisemmin kuin muut naiset. Harva heistä on raitis.

Jopa joka kymmenes helsinkiläisnainen on alkoholin suurkuluttaja.

Pääkaupunkiseudun kosteuteen on monia syitä.

Kun nainen perustaa perheen, alkoholinkäyttökin vähenee. Pääkaupungissa vakiinnutaan myöhemmin. Kaupunkilaisnaiset ovat koulutetumpia kuin muualla maassa ja kaupunki tarjoaa mahdollisuudet viettää rikasta sosiaalista elämää ilman parisuhdetta. Helsingissä sosiaaliset paineet mennä naimisiin ovat pienemmät kuin muualla maassa.

Helsingissä avioerotaan enemmän kuin muualla Suomessa, moni elää kaksi tai kolmekin sinkkukautta.

”Mitä enemmän yksinasuvia ihmisiä, sen enemmän alkoholinjuojia”, kuittaa A-klinikkasäätiön suunnittelija Heikki Ollikainen.

Tulotaso Helsingissä on korkeampi kuin muualla Suomessa. Noususuhdanne lisää alkoholinkulutusta. Vuosina 1990 ja 2000 juotiin enemmän kuin vuonna 1995. Hyvinansaitsevat naiset juovat enemmän kuin huonosti ansaitsevat sisarensa.

Tarjonta luo kysyntää. Pääkaupunkiseudulla juodaan enemmän kuin Suomessa keskimäärin, koska ravintoloita ja kauppoja on enemmän.

Muun maan kaupungit ovat ottaneet jo kiinni Helsingin etumatkaa.

”Juomatapojen muutos näkyy ensimmäisenä Helsingissä. Muut kaupungit seuraavat perässä. Helsingissä alkoholinkulutustaso on jo sama kuin Berliinissä, Prahassa tai Varsovassa”, toteaa Heikki Ollikainen.

Naisten lisääntynyt alkoholinkäyttö näkyy vyötäröillä. Kun ennen naisten liikakilot tulivat juustosta, nyt ne tulevat alkoholista. Kansanterveyslaitos on jo antanut nuorille suomalaisnaisille näpäytyksen.

”Naisten lisääntynyt alkoholinkäyttö vaikuttaa varmasti onnettomuuksien ja tappeluiden määrään”, uskoo Mustonen.

Parin vuoden päässä häämöttävän alkoholiveroalennuksen ja sitä seuraavan alkoholin hinnanalennuksen uskotaan entisestään lisäävän naisten alkoholinkäyttöä.

”Yhä useammasta naisesta tulee alkoholisti. Jo nyt naissuurkuluttajien määrä on kasvanut. Tytöt oppivat jo nuorena juomaan niin kuin pojat”, uskoo Naistenkartano/Naiset yhdessä irti päihteistä -yhdistyksen toiminnanjohtaja Helena Palojärvi.

Naisten alkoholiongelma kehittyy biologisista syistä nopeammin kuin miesten. Pääkaupunkiseudun A-klinikan asiakkaista on jo 40 prosenttia naisia. Naisten alkoholikuolemien määrä on lisääntynyt suhteessa enemmän kuin miesten.

Laskusuhdanne hillinnee juomista, mutta se vähentää myös miesten alkoholinkulutusta. Naisten alkoholinkäytön uskotaan lähentyvän miesten alkoholinkäyttöä entisestään.

Vanhaan ei ole paluuta.

Kenelle siitä tulee ongelma?

”Naisiin kohdistuu sekä perinteisiä että uusia odotuksia. Naisen on oltava älykäs ja menestyvä uranainen, mutta samalla myös kaunis ja epäitsekäs. Nainen saattaa upottaa riittämättömyyden tunteensa alkoholiin”, kertoo Naiset yhdessä irti päihteistä -yhdistyksen toiminnanjohtaja Helena Palojärvi.

Käytännössä syyt ovat samat kuin syyt syömishäiriöön.

Riskiryhmässä ovat naiset, joiden lapsuuden kodissa on ollut päihdeongelmia, mielisairauksia, menetyksiä tai seksuaalista hyväksikäyttöä.

Naisten alkoholiongelma puhkeaa yleensä 35 ikävuoden jälkeen, useimmiten kriisitilanteessa. Tyypillinen kriisi on avioero.

Apua?

Naiset yhdessä irti päihteistä:
puh. 09-685 3553

Kolme viinapäiväkirjaa

Marja: kaksi pulloa viiniä päivässä

Marja joi 20 vuotta jokaikinen päivä. Kaksi pulloa viiniä päivässä.

Hänellä on kaksi korkeakoulututkintoa, kaksi asuntoa, yksi lapsi, vuosien kokemus johto- ja päällikkötason tehtävistä. Yrittäjä. Kaksi kertaa eronnut.

Marja on viehättävä 46-vuotias nainen. Tummat paksut hiukset, ruskeat silmät, väriä saanut iho.

”Join kerta-annoksina paljon jo ennen opiskeluja. Kun muut lopettivat juomista, minä halusin lisää. Seuraavana päivänä otettiin tasaava. Pärjäsin opinnoissani kuitenkin hyvin. Valmistuin kolmessa vuodessa filosofian maisteriksi. Gradu sai tunnustusta.”

Mutta.

”Kärsin jännittämisestä. Ehkä minulla oli paniikkihäiriö. Kärsin kahvikuppineuroosista ja pelkäsin sosiaalisia tilanteita.”

Alkoholi lääkitsi.

”Joimme ensimmäisen aviomieheni kanssa kolme pulloa viiniä kahteen pekkaan joka ilta.”

”Olin esimiesasemassa alle 30-vuotiaana ja johtotehtävissä alle 35-vuotiaana.”

Töissä kukaan ei huomannut.

”Työni hoidin tyylikkäästi. Sain usein positiivista palautetta. En ollut koskaan humalassa töissä. Tulin ajoissa, en soittanut olevani kipeä. Minulla oli töissä oma huone, joten siellä sain yksin voida pahoin, jos halusin. Ainoastaan kerran sain huomautuksen töissä alkoholista. Sen kummempiin toimenpiteisiin huomautus ei johtanut.”

Joka päivä töiden jälkeen Marja kaarsi autollaan läheiseen Alkoon ja osti kaksi pulloa kuivaa, vahvinta mahdollista valkoviiniä: Pearly Bayta, Axibonia tai El Tiempoa, 11-12-prosenttista.

Punaviineistä Marja ei välittänyt. Viikonloppuisin viinakassiin ostettiin vielä sherryä tai vermuttia. Vähintäänkin pullo kummallekin päivälle.

”Joskus ostin lisäksi pullon Lonkeroa, jonka korkkasin jo autossa.”

Heti kotiin tultuaan hän kaatoi viinin lasiin…

”Minulla oli aina tyylikäs lasi, lisäsin viiniin jäitä ja sitruunapalan.”

…rojahti sohvalle ja alkoi katsoa elokuvia.

”Katsoin kaikkea, mitä televisiosta tuli. Onneksi en hankkinut videoita, olisin valvonut koko yön.”

Kun viinit oli juotu, Marja meni nukkumaan. Päivä oli purkissa.

Pojalleen Marja kertoi siemailevansa viiniä. Juopothan olivat sen sijaan asunnottomia ja työttömiä.

”Hän tiesi, että minä olin humalassa. Lapset tietävät.”

Poika ei sanonut mitään.

”Varmaan häntä hävetti, kun kaverit ihmettelivät tyhjiä viinipulloja eteisessä, mutta lapset ovat lojaaleja vanhempiaan kohtaan.”

Hävetti Marjaa itseäkin.

”Alussa kun vein pulloja Alkoon, laitoin paperia pussiin, jotta pullot eivät kolisisi toisiinsa. Kun pullot palautettiin vielä tiskille, selitin myyjälle pitäneeni bileet. Kunnes lakkasin välittämästä, mitä Alkossa ajateltiin.”

Vain viinalla oli väliä. Marja menetti ajokorttinsa törkeän rattijuopumuksen vuoksi.

”Jouduin putkaan yöksi.”

Marja haki apua A-klinikalta, papilta.

”Eihän se auttanut, kun en itse halunut todella lopettaa juomista.”

Vanhemmat eivät hylänneet.

Ystävät katosivat, kun Marja ei vastannut puhelimeen tai kirjeisiin.

”Halusin ryypätä yksin rauhassa.”

Nyt Marja on ollut kahdeksan kuukautta raittiina.

”Se oli pidemmän aikaa kypsytelty päätös. Syksyllä työterveyshuollossa sanottiin pitkäaikaisten maksa-arvojeni kohonneen. Aika oli nyt kypsä. Ihme, ettei tee mieli viinaa.”

Miksi aikaisemmin teki mieli?

”Minulla on aina ollut huono itsetunto. Vaikka olen terävä ja kaunis nainen, olen kokenut itseni huonommaksi kuin muut. Olen riippuva persoonallisuus. Olen myös syönyt liikaa ja kärsinyt läheisriippuvuudesta.”

Kahdeksassa kuukaudessa Marja on laihtunut kymmenisen kiloa. Turvotus on kadonnut. Kengät kävivät suureksi parissa kuussa.

”30-vuotiaaseen saakka olin todella hoikka. Vasta 40-vuotiaana viina alkoi lihottaa.”

Marja ei vältä Alkoja, ravintoloita, juovien ihmisten seuraa.

”Ei minua haittaa, jos toiset juovat.”

Sari: 12 pulloa Karhua pohjiksi

”Fuksivuosi jäi päälle kuudeksi vuodeksi.”

26-vuotiaan Sarin kemian opinnot Teknillisessä korkeakoulussa eivät olleet vain pelkkää teoriaa.

”Ekana vuonna meillä oli juhlia kolme keraa viikossa. Nukkumaan mentiin kello kolmelta. Kun kaverit menivät aamulla luennolle, minä jäin nukkumaan.”

Opintoviikkoja kertyi ensimmäisenä vuonna kunnioitettavat 30.

Toisena ja kolmantena vuonna bileet alkoivat venyä aamuun ja niitä oli neljä kertaa viikossa. Ne myös treenasivat Sarin viinapäätä. Pohjiksi hän joi kaksitoista pulloa Karhua ja illan mittaan kului kaksi pulloa tunnissa. Illan totaalisaldo saattoi olla kori kaljaa.

”Ystäväpiiri vaihtui. Vanhat ystäväni valmistuivat. Minä join vain poikien kanssa. Pojille olin hyvä jätkä.”

Opintoviikot vähenivät vuosi vuodelta. "Seitsemäntenä vuonna en saanut yhtään merkintä touko-maaliskuu välisenä aikana. Tosin opintoja hidasti myös osa-aikatyö – baarissa.”

”Olin kännissä teknisen biokemian tentissä. Otin vielä 10 minuuttia ennen huikat. Nukahdin tenttisaliin.”

Tentti meni läpi.

Sarin juominen väheni ajoittain: työ- ja seurustelutilanteen mukaan. Lääkärissäkäynti havahdutti vähentämään juomista.

”Lääkäri huomautti painostani. Olin lihonut seitsemässä vuodessa 30 kiloa. Aloin pitää ruokapäiväkirjaa, johon kirjoitin kaiken minkä söin ja join. Lääkäri järkyttyi lukemastaan.”

Sari vähensi juomista.

”Laihduin kuudessa viikossa seitsemän kiloa. Yleiskunto ja mieliala parani. Alkoholi masensi minua.”

Kirsi: känni kerran viikossa

Kirsi, 27, on myynnin assistentti, joka humaltuu kerran viikossa. Ulkona hän käy kahdesti viikossa: pääasiassa perjantaina ja lauantaina.

”Käyn ulkona tapaamassa kavereita. Sinkulle ravintolat ovat olennainen osa viikonlopun viettoa.”

Eli ystävien kanssa Kalleen, Kaivohuoneelle tai Teatteriin.

Juominen on Kirsille sosiaalinen tapahtuma.

”Korkeintaan kerran puolessa vuodessa tulee yksin siemailtua viiniä kotona.”

Kun Kirsi juo kännit, hän juo pari pulloa viiniä.

”En pidä itseäni alkoholin suurkuluttajana. Joskus saattaa mennä överiksi. Ja muutaman kerran vuodessa olen juonut muistini niin, että loppuillan tapahtumista tiedän vain kaverit kertoi -pohjalta.” Kirsi juo kaikkea oluesta teräviin. Joskus pelkkää limsaakin.

”Yritän pysyä samassa lajissa, koska muuten tulee niin paha olo. Kesällä suosin lähinnä valkoviiniä ja olutta.”

Terävistä suosikit ovat viski, caipiroska ja tequila. Alkoholiin menee ainakin tuhat markkaa kuussa. Kaikki ylimääräinen.

Eniten Kirsi katuu juhlimisessaan siihen kulunutta rahaa. Siksi pidetään joskus valkaisuviikkoja. Toinen hyvä syy on paino.

”Terassisiiderit ovat nyt vyötäröllä, joten yritän välttää alkoholia.”

Flaksi on parempi, kun on selvä.

”Kun olen kännissä, olen yleensä liian kännissä.”

Kotona hän olisi vähän enemmän, jos seurustelisi.

Yksi asia ravintolassa voittaa kaiken.

”Tanssin aina, kun on mahdollisuus ja silloin tulee juotuakin vähemmän.”