Hyväosaiset nuoret juovat vähemmän, huono-osaiset enemmän ja rankemmin

Vuosien ajan suomalaisissa kahvipöydissä on puhuttu ylpeänä, miten nuoriso ryyppää entistä vähemmän. Terveelliset elämäntavat ovat iskeneet myös paheellisena pidettyyn nuorisoon, sillä “ei darrassa jaksa lähteä salille”. Toisaalta päihdekattaus on kasvanut ja nuori saattaa kolmen bisselitran sijaan valita koksun, mämmin tai pilven.

Tuoreen tutkimustiedon valossa viinan vähentäminen on vain osa totuutta. Yle uutisoi mittavasta tutkimuksesta, jossa kartoitettiin suomalaisten 14-16-vuotiaiden nuorten alkoholinkäyttöä vuosina 2000–2011. Tutkimuksen mukaan nuorten alkoholinkäyttö on kyllä vähentynyt hyväosaisten perheiden osalta, mutta huono-osaisissa perheissä suunta on toinen.

Vanhempien alhainen koulutustaso ja työttömyys näyttäisi siis johtavan runsaampaan ja humalahakuisempaan juomiseen. Tutussa suomalaisessa tragediassa viina nivoutuu masennuksen kanssa vaikeaksi ongelmien vyyhdiksi, jossa on usein vaikea sanoa kumpi on muna, kumpi kana ja kuka tuli ensin. Kun 2000-luvulla huono-osaisten perheiden masennus on lisääntynyt, lisääntyy myös juominen.

Tutkijat Antti Torikka, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Tiina Luukkaala ja Arja Rimpelä huomasivat tutkimuksessaan, että pitkän tarkastelujakson aikana meno on muuttunut huonompaan suuntaan.

“Terveysero parhaassa ja heikoimmassa asemassa olevien perheiden nuorten välillä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvun aikana. Lisäksi tilanne näyttää kehittyvän koko ajan huonompaan suuntaan: tutkimuksemme tarkastelujakson aikana erot kasvoivat erittäin paljon”, Professori Riittakerttu Kaltiala-Heino sanoo Ylelle.

Hän arvelee yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi sitä, että julkisen keskustelun arvot ovat koventuneet, kun huonosta tilanteesta syytetään entistä useammin huonossa asemassa olevia itseään.

“Tällaisen kuuntelu lisää taakkaa.”