Juhlinnan hyödyt ja haitat

Viimeaikaisiin postauksiini tulleen palautteen johdosta pohdin tällä kertaa bilettämistä hieman eri tyylillä kuin aikaisemmin. Luvassa on kesäloman kunniaksi eri tavalla asiapitoista tietoa. Tästä eteenpäin käytän tässä postauksessani "bilettää"-sanan tilalla "juhlia"-sanaa, vaikka oikeastihan juhlinnasta on melko harvoin kyse Helsingin yössä. Ellei lauantaita, perjantaita, tai viime perjantain jälkeistä keskiviikkoa pidetä riittävän hyvänä syynä juhlalle.

Aloitetaan tarkastelemalla juhlinnan vaikutuksia kansantaloudelle. Kulutus, etenkin kotimainen, on hyväksi kansantaloudelle, koska laskukaudella talouden rattaat eivät saisi pysähtyä, jottei päädytä lamaan.
Ravintoloita tukemalla luonnollisesti myös työllistetään ihmisiä. Koska suurin osa Helsingin ravintoloista on suomalaisomistuksessa (Käsittääkseni globaalit yhtiöt eivät ole mukana yökerhotoiminnassa, ja kaikista rahoittajista minulla ei ole tietoa.), raha ei valu ulkomaille suoranaisesti. Ravintoloiden joidenkin pakollisten menojen, kuten juomahankintojen, kautta kylläkin. Euroopan tasolla viinit ja muuta alkoholivalmisteet muodostavat toisaalta ison toimialan, joka työllistää sekä tuo verovaroja valtioille.

Kansantaloutta ajatellen huomioon on otettava kuitenkin myös juhlimisen haittavaikutukset kuten alkoholiongelmat, ei-toivotut raskaudet ja työtehokkuuden heikkeneminen.
Koska yksistään Helsingin lukuja on vaikea saada selville, tutkitaan alkoholihaittojen aiheuttamia kustannuksia koko maan mittakaavassa. Kokonaiskustannukset maassamme nousevat lähes miljardiin euroon. Kaikkia epäsuoria haittoja ja niiden kustannuksia on edes vaikea arvioida, mutta ne kasvattavat euromäärää huomattavasti. Suurimmat kulut tulevat työn tuottavuuden laskusta.

Juhliminen voi ajaa myös henkilön oman talouden ahtaalle, jos kontrolli katoaa. Hälyttäviä esimerkkejä ovat pikavippien ottajat, jotka rahoittavat juhlintaansa järjettömän korkeiden korkojen lainoilla. Todellista vuosikorkoa vipeille tulee useampi sata prosenttia, lainaehdoista riippuen. Näiden lainojen ottamisesta syntyy helposti velkakierre maksuvaikeuksineen, joka saattaa päättyä esimerkiksi luottotietojen menettämiseen.

Jatkojen humussa syntyneet lapset tarkoittavat myös kustannuksia. Paitsi perheelle, myös yhteiskunnalle. Alle kuusivuotiaan lapsen yksi päivähoitovuosi maksaa kunnalle keskimäärin 9000 euroa (netto). Alle kolmevuotiaan hoitovuosi on huomattavasti keskimääräistä kalliimpi, noin 12 000 euroa (netto). Lapsista toisaalta kasvaa tulevaisuuden veronmaksajia ja vanhenevien ikäluokkien hoitajia.

Myös mielenterveyden kannalta katsoen juhlinnassa on sekä hyviä että huonoja puolia. Miellyttävät sosiaaliset tilanteet pitävät ihmisen mielen vireänä, ja lajitoverien seuraan hakeutuminen on lajillemme ominaista. Baarissa mahdollisesti solmitut rakkaussuhteet ja elämänpituiset ystävyydet eivät ole välttämättä rahassa mitattavia, mutta sitäkin arvokkaampia. Huonot kokemukset taas saattavat altistaa jopa esimerkiksi masennukselle.

Kuten huomata saattaa tämän lyhyenkin pohdinnan perusteella, juhlimisessa on monia huomioon otettavia puolia, jotka jokaisen juhlijan tulee arvottaa itse. Myös omaa juhlintakäyttäytymistään voi tarkkailla näiden taustojen valossa. Olenko yhteiskunnan tukipilari, vai perässä vedettävä kivireki?

Lähteet:

Kuntaliitto, STM

J. Lönnqvist, 2007. Alkoholi vai terveys. Kansanterveys-lehti 3/2007.
[WWW-dokumentti] http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2007/nro_3_2007/paakirjoitus__alkoholi_vai_terveys (Luettu 22.6.2010).

TarkkaMarkka Suomalaisen säästämisopas. Ei päiväystä. Todellinen vuosikorko. [WWW-dokumentti]
http://www.tarkkamarkka.com/luottokortit-ja-lainat/todellinen-vuosikorko.html (Luettu 26.6.2010).