Ison rahan hävittäjä

Nyt kun koko kansa ottaa osaa yhteisiin säästötalkoisiin, on hyvä aika suunnitella hävittäjien ja laivojen hankintaa armeijalle. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on viemässä eteenpäin puolustusvoimien jättihankintoja, joissa neljän sotalaivan hintalapuksi on alustavissa pohdinnoissa arveltu 1,2 miljardia euroa ja hävittäjäkauppoja, joiden hinta on arvioitu 7–10 miljardin euron väliin.

Puoluejohtajat ovat Helsingin Sanomien mukaan hankintojen kannalla, vaikka tarkoista määristä ja lopullisista hinnoista ei ole vielä varmuutta.1990-luvulla hankituille Horneteille päätettiin hommata seuraajat kesällä 2015 HX-hävittäjähankkeeksi kutsutussa projektissa.

Nämä eivät ole halpoja vehkeitä. Kaavaillut hankinnat ovat samaa sarjaa kuin koko Suomen budjetin alijäämä ja niillä katettaisiin esimerkiksi paljon kritiikkiä herättäneet koulutusleikkaukset noin kymmeneen kertaan. Hävittäjien hintalapussa ei ole edes huomioitu elinkaarikustannuksia, joita Ylen laskelmien mukaan saattaa syntyä hävittäjien käyttöaikana 20-30 miljardia euroa hankintahinnan päälle.

Mutta eihän näitä saa verrata, koska sen voi teilata typeränä populismina ja rahat on sitä paitsi tarkoitus kaivaa “jostain muualta”.

Tämä onkin mielenkiintoinen kohta tarinaa. Miten käyttää valtavia määriä suomalaisten rahaa ilman, että se kuormittaa valtion budjettia?

Valtionvarainministerin selvityksen alla on parhaillaan muutama taikatemppu.

EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan Suomi ei saisi velkaantua liikaa. Nyt valtionvarainministeriö selvittää, josko EU antaisi luvan jättää puolustushankinnat laskuista Suomen velkaantumista katsottaessa. Hokkus pokkus, Suomi kuluttaisi rahaa, jota ei ole, mutta EU:n silmissä emme olisi yhtä velkaisia.

Toinen, vielä röyhkeämpi ja tehokkaampi vaihtoehto, on se, että sanoi EU mitä tahansa, puoluejohtajat sopisivat, ettei hankintoja lasketa osaksi Suomen velkataakkaa. Simsalabim, tässä vaihtoehdossa Suomi kuluttaisi rahaa, mutta valehtelisi itselleen, ettei rahaa ole käytetty.

Kolmas vaihtoehto on maksuajan venyttäminen. Valtio ottaa velkaa kehysbudjetista erillisenä ja maksaa ne takaisin usean kymmenen vuoden aikana. Abrakadabra, vähän kuin asuntovelallinen muuttaisi Helsingistä ja 30 vuoden laina-ajan asunnosta Tukholmaan ja 60 vuoden laina-ajaksi ja kuvittelisi olevansa puolet rikkaampi.

Neljäntenä, todellisena ananasakäämä-vaihtoehtona hallituspiireissä on vilauteltu puolustusveroa Suomen satavuotisen itsenäisyyden nimissä. Eli ihan vaan isänmaan satavuotislahjaksi, perusteita pohtimatta, keräisimme veroa, jolla ostaisimme tulivoimaa armeijalle. Sipilän twiitin mukaan hallitus ei kuitenkaan ole pohtinut puolustusveroa.

Kalleimmilla tuotteilla on usein hienoimmat mainokset. Häiriköt-blogiin kirjoittava Noora Kotilainen nostaa blogauksessaan esiin hämmentävän puolen Suomen historian suurimman asekaupan kehittymisestä. Puolustusministeriö nimittäin tilasi keväällä viideltä mahdolliselta asetoimittajalta suomalaiselle yleisölle räätälöidyt mainosvideot. Ne on julkaistu alun perin ministeriön sivulla ja kaikki on kerätty Häiriköt-blogin toimesta yhteen ylläolevalle videolle.

“Meno on kuin Top Gun -elokuvassa, sotapornon ja viihteellisen propagandan klassikossa, joka siivitti Yhdysvaltain hävittäjälentäjärekrytoinnit kaikkien aikojen ennätykseen ja muutti tavan, jolla Hollywoodin unelmatehdas ja sotavoimat tekevät yhteistyötä”, hävittäjämainosvideoiden suhdetta suomalaiseen puolustusnarratiiviin työssään tutkiva Kotilainen kirjoittaa.

Videot olisivat parasta viihdettä, joko ironisesti tai ihan vaan action-mielessä, jos aihe ei olisi niin synkkä ja todellinen.

“Silmiinpistävin seikka on kaikkiin videoihin upotettu nationalistinen, kansallisiin kliseisiin tukeutuva paatos. Lumiset maisemat, sotilaat ja panssarivaunut havumetsissä, liehuvat siniristiliput ja räiskyvät revontulet – pohjoinen sijaintimme ja luonto ovat visuaalisesti läsnä kaikissa videoissa. Saabin video alkaa rakkauden tunnustuksella kotimaalle, Dassaultin video Kalevalan säkeillä. Ilmeisimmät kansalliset symbolimme yhdistyvät huippuvarusteltuihin sotakoneisiin ja kiiltäviin metallipintoihin”, Kotilainen videoita elävästi.

“Asevalmistajat lupaavat tuotteidensa suojelevan Suomea ja vahvistavan kansakuntaamme monin eri tavoin. Suomen puolustuksellinen eetos ja myyttisen kunniakas puolustushistoria tulevat näkyviin valtaosalla videoista.”

Kotilainen kertoo haastatelleensa puolustusministeriön projektista vastaavaa Lauri Purasta, jonka mukaan videot on suunnattu asiasta kiinnostuneille tavallisille suomalaisille sekä “innokkaille lentopojille”.

Puolustusvoimien hankinnat eivät ole vielä lähelläkään valmiina. Hankintapäätös tulee jäämään seuraavalle hallitukselle, mutta nykyinen hallitus tekee päätöksiä rahoituksesta jo kevään julkisen talouden suunnitelmissa.