Juttusarja Kierrätetty Helsinki käsittelee Helsingissä sijaitsevien vanhojen ja arvokkaiden kiinteistöjen tulevaisuutta, niiden nykyistä käyttöä sekä tiukkoja säännöksiä koskien vanhojen tilojen hyödyntämistä helsinkiläisten päättäjien, kulttuurivaikuttajien ja kaupunkiaktiivien näkökulmasta.
Juttusarjaan on haastateltu Helsingin Kulttuurijohtaja Stuba Nikulaa, Helsingin yliarkkitehti Henna Helanderia, Helsingin kaupunginhallituksen jäsentä Hannu Oskalaa, Helsinki Design Week -perustaja Kari Korkmania sekä tulevaisuustutkija Aleksi Neuvosta.
Kari Korkman, CEO & Founder, Helsinki Design Week:
”Yhteinen tahto tyhjillään seisovien tilojen käyttöönotosta on vahva niin kaupungilla kuin toimijoillakin. Positiivista on, että yksittäiset kaupunkilaiset, yhdistykset ja muut tahot etsivät luoviakin ratkaisuja käyttäen yhä sinnikkäämmin tiloja kaupunkiympäristöstä. Myös kaupunki on osoittanut aktiivisuuttaan omistuksessaan olevien kiinteistöjen uudelleenjärjestämisessä. Tahdon lisäksi tarvitaan kuitenkin myös toimintaa, ja ongelmallisin hiertymäpinta on toiminnan nopeudessa: siinä missä yksityinen toimija tahtoisi tilan käyttöön nopealla varoitusajalla, julkisen sektorin prosessiketjut etenevät verrattain hitaasti ja ovat huonosti sovellettavissa kiinteistöjen väliaikaisratkaisuihin.
Tilakeskukselle ja esimerkiksi Senaattikiinteistöille on helppo syytää kritiikkiä siitä, että kiinteistöjen käyttötarkoituksissa ei anneta sijaa luovuudelle. Kriittisesti on kuitenkin arvioitava myös sitä, kantaako luova idea ja ovatko toimijoiden resurssit riittävät. Yksityiset toimijat voivat olla nopeita, mutta ajoitus ja ajatus eivät välttämättä kohtaa. Kekseliäisyys ja toiminnan ketteryys ovat erinomaisia ominaisuuksia, kun etsitään uusia ratkaisuja muuttuvissa olosuhteissa, mutta täytyy lisäksi varmistaa, että toimintaresurssit riittävät rakennusvaiheen yli, jos hanke ei heti lähde liitoon.
Hyvästä yhteistyöstä on kuitenkin näyttöä. Helsinki Design Week oli pari vuotta kaupungin vuokralaisena yli 100 vuotta vanhassa tulli- & pakkahuoneessa elävöittämässä pitkään tyhjillään ollutta varastotilaa järjestämällä siellä näyttelyitä ja tapahtumia. Valitettavasti työ valui hukkaan, kun vuokrasuhde katkaistiin ja tilaan rakennettiin varastokopit. Pitkäkestoisempi valopilkku kentällä on elävä ja kehittyvä Teurastamon alue, jolle on yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa muodostunut hyvin lyhyessä ajassa oma luonne. Upea esimerkki maailmalta on Milanon Zona Tortonan alue, joka oli muutama vuosi sitten yhtä seksikäs kuin Pitäjämäen teollisuusalue, mutta kehittyi vuotuisen muotoilufestarin kautta trendikkääksi luovien alojen kaupunginosaksi.
Unelmani on, että prosessista tulee entistä avoimempaa. Ehdottomasti parasta tulosta syntyy, kun eri tahot toimivat yhdessä. Väliaikaiseen tarkoitukseen tiloja etsiessä mielessä on ollut haave rekisteristä, joka keräisi yhteen tiedon tyhjillään olevista rakennuksista. Enää ei tarvitsisi arvailla tai selvittää, mitkä kiinteistöt ovat tyhjillään, vaan tieto tilojen statuksista olisi kootusti toimijoiden saatavilla. Seuraava askel olisi kaupunkilaisten osallistaminen: asioista kiinnostuneet voisivat ehdottaa tilapäistä tai pysyvämpää käyttötarkoitusta tiloille. Parhaassa tapauksessa tämä johtaisi hankkeisiin, joissa olisivat mukana kiinteistön jalostajat ja omistajat. Näin saataisiin niin sanotusti alhaalta ylöspäin suuntaavaa liikettä vastakkaissuuntaisen sijaan, mikä loisi monipuolisempaa ja vilkkaampaa keskusteluyhteyttä päätösprosesseihin.”
Juttusarjan tuottanut Studio Skaala on toiminut vuodesta 2000 lähtien VR:n konepajalla Helsingin Vallilassa. Uuden kaavan mukaan on vaarana, että pienet luovat toimijat joutuvat lähtemään suurten tieltä. Yhteistyössä suunnittelutoimisto Måndagin kanssa Skaala haluaa herättää keskustelua siitä, miten Helsingissä tiloja voitaisiin käyttää luovasti eri tahojen välillä ja miksi on tärkeää pitää päätösprosessit avoimina.