Kissa, tuo internetin sankari, jätetään tosimaailmassa todella usein heitteille. Grumpy the Cat saattaa tienata miljoonia, mutta Suomessa vuosittain 10 000 kissaa saavat olla tyytyväisiä löytäessään majapaikan löytöeläintalosta. Ehkä se juuri saa Grumpynkin naaman mutruun.
“Kissoihin liittyvät eläinsuojeluongelmat työllistävät vapaaehtoisia valtavasti. Sadat vapaaehtoiset tekevät vuosittain tuhansia tunteja työtä kissojen kärsimyksen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Työtaakka tuntuu monista ylivoimaiselta. Kissojen kärsimystä ja ihmisten hätää eläinten puolesta on kuitenkin mahdollista lievittää. Nyt tarvitaan lainsäätäjän tahtoa asian edistämiseksi”, kommentoi Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.
Hylätyistä lemmikeistä 90 prosenttia on kissoja. 10 000 löytöeläinkoteihin päätynyttä kissaa ovat onnekkaita, sillä SEYn arvion mukaan vähintään yhtä monta kissaa kuolee luontoon tai lopetetaan ei-toivottuna. Monet eivät ymmärrä kissan olevan kotieläin.
“On vahingollista ajatella, että kissa on puolivilli eläin, joka pitää itsestään huolta ja etsii ruokansa ja turvapaikkansa itse. Tavoitteenamme on, että jokaisella kissalla – kuten kaikilla kesyeläimillä – on omistaja, joka vastaa eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista”, sanoo Pulli.
SEY on julkaissut yksityiskohtaiset tavoitteensa parhaillaan käynnissä olevaan eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen. Tavoitteita on asetettu 13:sta eri teemasta yhteensä yli 150. Kissojen sterilisaation ja kastraation toivotaan yleistyvän huomattavasti, jotta suunnittelemattomien pentueiden määrä saadaan vähenemään. Etenkin ulkoilevien kissojen leikkaaminen on SEYn mielestä tärkeää ja asiaa voisi edistää lainsäädännöllä. Lisäksi ehdotetaan kissojen tunnistusmerkitsemistä ja omistajien tietojen merkkaamista rekisteriin.
“Monilla paikkakunnilla huolta aiheuttavat erityisesti villiintyneet, hylätyistä kissoista lisääntyneet kissapopulaatiot. Lisäksi yksittäisiä hylättyjä ja kodittomia kissoja löytyy ympäri vuoden. Ilman omistajaa elävät kissat ovat yleensä aliravittuja, sairaita ja sisäsiittoisia”, kertoo Pulli.
“Villiintyneiden kissojen kiinniotto ja hoito ei kuulu nykylainsäädännössä kenellekään. Monet eläinsuojeluviranomaiset pesevätkin asiasta kätensä. Kissapopulaatioita hillitään monin paikoin vapaaehtoisvoimin, mutta läheskään kaikkialla tämä ei ole mahdollista. Myös tähän asiaan toivomme ratkaisua uudessa laissa.”
SEYn mielestä kissojen ongelmat olisi järkevintä ehkäistä ennalta.
“Kissaongelmat eivät ratkea ilman huomattavaa asennemuutosta. Lainsäädännöllä voidaan kuitenkin luoda edellytykset muutokselle. Ikävä kyllä kissojen hyvinvointiongelmia vähätellään monesti, ja vaatimuksiin kissojen hyvinvoinnin parantamisesta suhtaudutaan jopa huvittuneesti.
“Kissa on kärsimyskykyinen ja tunteva eläin siinä missä muutkin. Sillä on oikeus turvalliseen elinympäristöön, kivuttomaan ja lajityypilliseen elämään, terveydenhoitoon sekä oikeaan ravitsemukseen. Tämä on otettava huomioon niin lainsäädännössä kuin käytännöissäkin”, sanoo Pulli.
Missä olisimmekaan ilman Marun ja kumppaneiden päiviimme tuomaa iloa? Voisimme maksaa takaisin kohtelemalla kissoja hieman paremmin.