Ylempien yhteiskuntaluokkien edustajat ovat muita valmiimpia epäeettiseen käytökseen. Empaattisimpia ja reiluimpia ovat köyhät ja vähän koulutetut. Kalifornian yliopistossa on vuosia tutkittu luokkaerojen vaikutusta asenteisiin ja käyttäytymiseen. Vuonna 2010 Michael W. Kraussin johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että matalan sosiaalisen aseman omaavat ovat muita parempia empatiataidoissa. Kyky tunnistaa muiden tunnetiloja oli selvästi heikompi akateemisesti koulutetuilla sekä varakkaista perheistä tulevilla opiskelijoilla. Tuloksia on selitetty heikossa asemassa olevien tarpeella ymmärtää muiden tunnetiloja ja mielenliikkeitä. Hyväosaiset pärjäävät paremmin itsekseen, eikä heidän tarvitse samalla tavalla huomioida muita.
Tutkimusten mukaan menestyjät ovat vähemmän tietoisia muista ihmisistä. He keskittyvät sosiaalisessa tilanteessa helposti puuhastelemaan omiaan, kuten näpelöimään kännykkäänsä. Erilaisissa pelikokeissa on huomattu, miten rikkaat omivat itselleen eniten palkkioita. Huonommassa asemassa olevat ovat valmiita jakamaan hyödyt kaikkien kesken. USA:n lahjoitustilastojen mukaan rikkaat lahjoittavat suhteessa paljon vähemmän rahaa hyväntekeväisyyteen kuin köyhät.
Helmikuussa 2012 julkaistun Kalifornian yliopiston seitsemän tutkimuksen sarjan tulokset vahvistavat hyväosaisten käyttäytyvän keskimäärin muita törkeämmin. Tutkimuksen johtajan psykologian tohtori Paul K. Piffin mukaan yläluokan voimakkaampi taipumus epäeettisyyteen kumpuaa ainakin osittain ryhmän muita suopeammasta suhtautumisesta ahneuteen. Ahneus korreloi epärehellisyyden kanssa. Piffin mukaan menestyjät arvostavat omaa hyvinvointiaan paljon enemmän kuin muiden hyvinvointia.
Ihmisten liikennekäyttäytymistä tutkittiin aidossa ympäristössä San Fransiscossa. Kalliimpien autojen omistajat tukkivat tavallista useammin muiden autoilijoiden tien tai estivät jalankulkijoiden liikkumisen. Jatkotutkimuksissa labrassa huomattiin, että itsensä yläluokkaisiksi määrittelevät ovat monin tavoin muita valmiimpia epäeettiseen käytökseen. Rikkaat vievät jopa lasten namit. Yhdessä kokeessa aikuisille kerrottiin, että samalla kun he tekevät yksinkertaisia tehtäviä tietokoneella voivat he syödä pari karkkia, vaikka ne on varsinaisesti varattu laboratoriotutkimuksiin tuleville lapsille. Menestyjät rohmusivat tuplasti karkkeja.
Viidennessä kokeessa koehenkilöt osallistuivat rekrytoitavan työntekijän palkkaneuvotteluihin. Hakija etsi pitkäaikaista vakanssia, mutta avoinna oleva tehtävä aiottiin pian lakkauttaa. Korkeimman statuksen ihmiset olivat valmiita pimittämään tämän tärkeän tiedon työnhakijalta, vaikka heitä oli ohjattu kertomaan asiasta vapaasti. Kuudennessa testissä osallistujille kerrottiin, että he pelaavat satunnaisnoppaa ja paras tulos toisi rahapalkinnon. Tosiasiassa peli oli ohjelmoitu antamaan tulokseksi enintään kaksitoista. Hyväosaiset valehtelivat eniten. Viimeisessä kokeessa osallistujia manipuloitiin ajattelemaan ahneuden positiivisia puolia ja hyötyjä. Sen jälkeen heiltä kysyttiin, ovatko he valmiita varastamaan työpaikalta käteistä, ottamaan vastaan lahjuksia tai ylilaskuttamaan asiakasta. Viimein myös matalan sosioekonomisen aseman henkilöt alkoivat ajatella epäeettisesti.
Tutkijoiden mukaan korkeassa asemassa olevilla ihmisillä on muita paremmat mahdollisuudet toimia epäeettisesti ja itsekkäästi, esimerkiksi kiinni jäämisen riski on pieni. Sisäpiireissä pyöriminen saa menestyjät kuvittelemaan, että heillä on oikeus toimia itsekkäästi. Etäisyys massasta aiheuttaa sen, etteivät rikkaat edes huomaa muille tekemäänsä vahinkoa. Tohtori Piffin mukaan välinpitämättömyys muiden mielipiteistä ja tiukka päämäärätietoisuus saavat etiikan unohtumaan. Tutkijat muistuttavat, etteivät kaikki yläluokan edustajat ole ahneita ja epärehellisiä, tai aja hienoilla autoilla.
Rikkaat saa ruotuun ainakin yhdellä konstilla. Tilburgin yliopiston tutkimuksen mukaan vihamielisen kadehdinnan pelko saa ihmiset toimimaan prososiaalisemmin. Hyvässä asemassa olevat suostuivat jopa muita auliimmin auttamaan ventovierasta, jos epäilivät hänen olevan kateellinen ja pahansuopa. Valitettavasti hyväosaiset halusivat lepytellä vain ilkeitä kadehtijoita, eivät kilttejä huono-osaisia.
Lähteet: Higher social class predicts increased unethical behavior.
PNAS 13.3.2012. UC Berkeley News 27.2.2012. Psychological Science, Nov. 2010.
5 kommenttia
Pisnisnainen
2.8.2012 10:44
Tämä ei tullut yllätyksenä. Olen itse kaupallisella alalla töissä ja suht hyvässä asemassa. Työpaikallani on pukupakko (myös naisille) ja ajan uudenkarheaa BMW:tä (työsuhdeauto). Ja valitettavasti olen huomannut että mitä korkeampi asema, sitä enemmän sikaillaan. Yhtäkkiä ravintolan tarjoilijoita kohdellaan kuin koiria; ei katsota silmiin, ei kiitetä. Vaaditaan kaikkea heti kun ollaan muka niin perkeleen tärkeitä ja aika kortilla. Kiilataan jonoissa, ei jätetä tippiä kiitokseksi hyvästä palvelusta. Baarissa viuhutetaan firman luottokorttia ja ollaan niin perkeleen junttia kravatit hassunhauskasti otsalla. Duunareille heitellään paskaa läppää tyyliin 'onko hiki' ja 'hei, missasit tuosta paikan'. Napsutelllaan sormia ja puhutellaan kaikkia alle 50-vuotiaita naisia 'tytöiksi'. Yllättäen en vapaa-ajalla hengaile työkavereitteni kanssa.
Ja ei se nyt kuitenkaan niin kamalan vaikeaa voi olla korkeakoulutetuilla aivoillakaan muistaa että kaikki me ollaan ihmisiä statuksesta riippumatta.
Mua ärsyttää ihan suunnattomasti liikkua puku päällä kun kaikki suhtautuu just silleen et 'tossa menee taas tommonen ökyilijä'. Vaikka ajan rajoitusten mukaan ja varmasti annan tietä kanssa-autoilijoille, aina sieltä joku Passat-kuski kiilaa ohi ja keskisormi heiluu. Vain koska ajan tiettyä automerkkiä.
Ja työpäivän jälkeen eka toimenpide on puku henkariin ja t-paita ja farkut päälle. Koittakaa nyt ihmiset tajuta että se on vaan mun uniformu, se puku, eikä tosiaankaan kerro mun arvoista mitään. Kaipa sitten olen poikkeus.
Yrittäkää nyt jumalauta jupit edes vähän muistaa käyttäytyä jooko!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Burnii
2.8.2012 14:26
Niin.. Tekeekö se että ihminen on köyhä hänet ystävällisemmäksi kanssaihmisiä kohtaan, vai onko hän köyhä siksi että arvostaa enemmän sosiaalisia arvoja? Omalta osalta voin kertoa että minulla on ÄO yli mensan mittareiden, jonka takia olen toisaalta huono sosiaalisissa taidoissa. Uskoakseni tämän takia en osaa luottaa kanssaihmisen apuun, vaan minulle on aina toiminut raha turvana. Täten raha on minulle todella tärkeä ja olen sen eteen myös tehnyt paljon töitä. Voisin hyvin kuvitella toimivani tökerösti lähes huomaamatta sosiaalisissa tilanteissa, (en kuitenkaan noin törkeästi kuin yllä olevan kolleegat). Mutta olisi mielenkiintoista lukea tarkempia tutkimuksia asiasta. Kumpi johtaa kumpaan.. Jos koko elämänsä köyhänä elänyt pääsisi korkeaan asemaan, niin kauanko kestäisi ennen kuin hänen toiminta muuttuisi, vai muuttuisiko?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
politiikka
2.8.2012 22:37
Politiikassa on tyypillisesti syytetty ihmisiä arjen ja köyhien unohtamisesta. Jopa vasemmistopoliitikot voivat unohtaa miten tavallinen kansa elää, kun itsellä palkka nousee ja etuja ropisee. Etuoikeudet tekevät ihmisestä helposti ylimielisen. Etuoikeutettu alkaa kuvitella, että hänessä on erityisiä hienoja ominaisuuksia, jotka oikeuttavat hänet etuilemaan ja vetämään kotiin päin. Vaikka sattuma olisi vaikuttanut aseman saantiin, alkaa ihminen ajatella, että hän jumalan valittu yksilö.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Masa_bL
10.8.2012 13:57
Osuin tänään ensimmäisen kerran elämässäni City-lehden verkkosivuille, vaikka itse paperilehden lukeminen kuului nuoruusvuosiini yhtä oleellisesti kuin City-radion kuuntelu. Tästä on helppo laskea, että olen keski-ikäinen heppu, jonka lapsuudessa vielä Hesari ja muut printatut lehdet toimivat oikein kirjoitetun suomenkielen absoluuttisena totuutena. Asun ulkomaille ja luen siksi ahkerasti suurimpia suomalaisia lehtiä verkosta. Haluan antaa isot onnittelut a) tänään jo lukemieni City-lehden juttujen tasosta toimittajille ja b ) kommentoijille, jotka tuntuvat jokseenkin kaikki osaavan kirjoittaa oikein ja sujuvasti. Ei voi edes verrata esim.johtavien talousalan lehtien, Hesarin tms. toimittajien kielenkäyttöön, puhumattakaan kyseisten lehtien keskustelupalstoista, joissa useimmat kirjoittajat tuntuvat olevan todellisia pässinpäitä tai ainakin humalaisia tolloja, jotka eivät osaa laittaa edes pilkkua tai isoa alkukirjainta sinne minne ne kuuluvat. Reippaasti asian sivusta, mutta nyt vasta tajusin mitä outoa tässä City-lehden saitissa on! Hyvä homma, täytyypä lukea lisää!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Masa_bL
10.8.2012 14:14
Ja sitten kommenttini itse aiheeseen: Olen itse ajellut aikamoista vuoristorataa sekä taloudellisesti että muun ns. statuksen suhteen. Täytyy tunnustaa, että huonoina aikoina kaikkein ensimmäiseksi ovat lopettaneet yhteydenpidon juuri äveriäimmät ystävät ja sukulaiset(!), kun taas persaukiset vanhat ystäväni ovat olleet heti valmiina jeesaamaan sen verran kun ovat pystyneet. Itse en ole koskaan valinnut ystäviäni rahan, ulkonäön tai yhteiskunnallisen aseman perusteella, vaan suppea ystävä- ja kaveripiirini on koostunut kaikkina aikoina todella vaihtelevan "statuksen" omaavista tyypeistä, miljonääreistä sosiaalipummeihin. Eli oma kokemukseni on kyllä linjassa artikkelin havaintojen kanssa. Uskonkin, että nykymaailmassa useimmat pärjääjistä ovat kovia ja itsekkäitä, vaikka mitä höpistäisiin empatiasta ja pehmeistä arvoista - tai eipä nämä teemat taida kovin muodissa olla Suomessa enää edes juhlapuheissa. Uskon myös, että monella nousee kusi päähän menestyksen myötä, vaikka vielä nuorempana on oltu reiluja, ennakkoluulottomia ja auttamishaluisia. Mutta kaikille ei käy näin, vaan tietty nöyryys ja empaattisuus säilyy silti osana omaa persoonallisuutta, vaikka fyrkkaa kertyisikin taskuihin. Eli kuten yleensä, tämäkään juttu ei ole joko tai, vaan sekä että, ja sekin vähän tapauksesta riippuen ;-)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin