Sukupuolten sota

Keskimäärin suomalaisnainen ansaitsee 77 prosenttia siitä mitä mies

Missä maassa koulutetumman sukupuolen on vaikempi saada töitä? Missä maassa naisille maksetaan samasta työstä pienempää palkkaa kuin miehille? Missä maassa politiikan naispäättäjien määrä laskee? Missä maassa työmarkkinoiden tasa-arvo on heikentynyt 90-luvulla? Oikein, siskot ja veljet. Se on tasa-arvon luvattu maa, Suomi.

Tasa-arvo on vittumainen sana. Jos tasa-arvosta puhuu nainen, hän on femakko.

Jos siitä puhuu mies, hän on tossun alla oleva pehmo. Tasa-arvo on sana, jota ei voi käyttää oikein. Tasa-arvo on sana, joka pitäisi laittaa pannaan. Suomihan on tasa-arvoinen maa. Vai onko?

Missä maassa naiset ovat koulutetumpia kuin miehet, mutta heidän on vaikeampi saada töitä kuin saman alan miesten?

Entä missä maassa naiset ansaitsevat vähemmän kuin miehet samoissa tai vastaavissa töissä? Entä missä maassa naiskansanedustajien määrä on laskenut? Hyvät siskot ja veljet, tämä maa on Suomi.

Tutkimuksen mukaan suomalaisenemmistön mielestä miesten asema yhteiskunnassa on parempi kuin naisten. Erityisesti kaupunkilaiset kokevat naisen aseman huonommaksi.

Vaikka miehet joskus tulevatkin sukupuolensa vuoksi syrjityksi, lasten huoltajuuskiistoissa tai päiväkodin työhönottohaastattelussa, on sukupuolten sodassa yhä vain yksi altavastaaja. Nainen.

Siskojen vastaisku voi alkaa

Koulutetut naiset

Suomalaisnaiset ovat koulutetumpia kuin miehet. Lukuunottamatta tekniikkaa ja luonnontieteitä naisia valmistuu kaikilta koulutusalueilta enemmän kuin miehiä. Sodan jälkeen syntynyt naispolvi oli ensimmäinen miehiä koulutetumpi ikäluokka. Sittemmin naiset ovat kouluttautuneet enemmän lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Vain ylimpiä korkeakoulututkintoja, lisensiaattitöitä ja väitöskirjoja, miehet suorittavat naisia hanakammin. Tosin viime aikoina naisten tekemien väitöskirjojen määrä on kasvanut.

Miksi naisten koulutusinto juuttuu maisterin titteliin? Jotkut pitävät syynä perheen perustamista ja ammatillisen kunnianhimon kaikkoamista. Toisten mielestä syy saattaa olla niinsanotuissa piilo-opetussuunnitelmissa: tasa-arvobarometrin mukaan lukiossa ja peruskoulussa pojat kokevat , että opettajat suosivat tyttöjä arvosanoja jakaessaan. Yliopistossa koko asetelma muuttuu. Siellä useampi tyttö kuin poika arvioi opettajien suosivan toista sukupuolta tenttivastauksia tarkistaessaan.

"Yliopistossa toimivat työelämän lait. Koulussa tyttöjä palkitaan eri asioista kuin yliopistossa. Koulussa tyttöjä opetetaan kilteiksi ja sopeutuvaisiksi, pojat saavat olla villejä, heidän ei edes odoteta sopeutuvan koulun malleihin. Yliopistossa tytöt menevät koulussa oppimiinsa malleihin, he sopeutuvat, eivätkä esitä vaatimuksia samoin kuin pojat", sanoo erikoistutkija Anita Haataja tasa-arvotoimistosta.

Koulutuksen on väitetty automaattisesti lisäävän tasa-arvoa. Aivan näin asia ei kuitenkaan ole. Hyvä koulutus ei takaa naisille yhtä nopeasti työpaikkaa kuin miehille; miehet saavat valmistuttuaan nopeammin töitä kuin naiset.

Viiden vuoden päästä valmistumisesta miehellä on koulutusalasta riippumatta useammin vakituinen työpaikka kuin naisella. Jopa hoitoalalta valmistuneet miehet saavat naisia varmemmin työpaikan. Naisvaltaisen alan valinneet miehet eivät ainakaan tilastojen valossa kärsi syrjinnästä.

"Vielä 1980 -luvulla naiset saivat valmistuttuaan yhtä nopeasti työtä kuin miehetkin. 1990-luvulla asetelmat ovat muuttuneet. Erityisesti laman jälkeen miehet ovat päässeet työelämään kiinni nopeammin kuin naiset. Se on tarkoittanut nuorille, päteville naisille runsaasti pätkätöitä ja määräaikaisia työsuhteita."

Työnantajien haluun palkata nuori nainen lienee vaikuttanut työn sivukustannusten, sosiaalikulujen, huima nousu. Työnantaja ei halua lisätä kustannuksia palkkaamalla naista, joka saattaa pian tulla raskaaksi.

Palkoissa 20 prosentin mieslisä

No, on koulutuksesta naisille ollut hyötyäkin.

Työpaikalla naiset kokevat olevansa sitä vähemmän syrjitympiä, mitä parempi koulutus heillä on. Silti viidennes korkeakoulutetuista naisista kokee työpaikallaan sukupuolisidonnaisia haittoja. Eniten kenkää puristaa huonompi palkka.

Samoin koulutettu, samalla alalla toimiva nainen ansaitsee keskimäärin 85 prosenttia mieskolleegansa ansioista. Keskimäärin suomalaisnainen ansaitsee 77 prosenttia siitä mitä mies.

Tilannetta selittää se, että Suomessa työ on voimakkaasti sukupuolisesti jakaantunutta ja miesvaltaisilla aloilla ansiotaso on korkeampi kuin naisvaltaisilla aloilla. Asiaan on yritetty saada muutosta koko valtiovallan voimin.

"Naispalkkaratkaisuja (= naisvaltaisille aloille on lisätty tietty markkamäärä tai prosentti) on tehty useina vuosina, mutta ne eivät ole muuttaneet naisten palkkojen tilaa juurikaan", Haataja sanoo.

Itseasiassa naisten ansiot suhteessa miesten ansioihin eivät ole vuosiin muuttuneet. Tämä johtunee paljon siitä, että nuoret naiset eivät ole päässeet leivän syrjästä kiinni. Suurimman osan naispalkansaajista muodostavat suurten ikäluokkien naiset, jotka ovat töissä julkisella sektorilla. Jopa neljännes työssäkäyvistä naisista kokee jonkin verran haittaa sukupuolestaan uralla etenemisessä.

"Lapsiin ja perheeseen sitoutunut nainen on työnantajalle vaikea; nainen saattaa jäädä kotiin lapsen sairauden vuoksi ja joutuu usein kiirehtimään kotiin heti työajan päätyttyä. Ylitöiden tekeminen on vaikeaa perheelliselle naiselle. Näin ollen työnantaja kohdistaa urapaineet miehiin, jotka olettavat, että perhe mukautuu heidän elämäntyyliinsä, eikä toisinpäin, kuten yleensä naisten tapauksessa."

Tilannetta kuvaa hyvin se, että naisjohtajien osuus johtajista on vuodesta 1994 vuoteen 1997 on pysynyt samana. Poikkeuksiakin on: majoitus- ja ravitsemusalan johtajista kaksi kolmannesta on naisia.

Eduskunnasta katoavat naiset

Entä eduskunta? Sehän on kansan peili. Ennen tänä vuonna käytyjä vaaleja suomalaisista kansanedustajista 35 prosenttia on naisia ja loput miehiä. Vinoutunut kansanvallan ilmaisu ei johdu vain äänestäjistä, vaan osittain myös siitä, että naisia on vähemmän ehdolla. Tästä naiset voivat syyttää vain itseään.

Vuoden 1995 vaaleissa naisehdokkaiden määrä laski, ehdokkaista oli vain 39 prosenttia naisia. Vaalien jälkeen naiskansanedustajien määrä laski. Nihkeimmin naisehdokkaita tarjosi Keskusta. Eniten Vihreät, Kokoomus ja SDP.

Viime kunnallisvaaleissa vuonna 1996 tulos oli vieläkin armottomampi. Naisedustus kunnanvaltuustoissa tippui tuolloin 32 prosenttiin.

Tämän vuoden eduskuntavaaleissa naisehdokkaita on entistäkin vähemmän.

"Naisten tulisi asettua ehdokkaiksi rohkeammin. Naisten arkuus johtuu osittain siitä, että vaalibudjetit ovat nykyään melko suuria", selittää valtio-opin professori Jan Sundberg Helsingin yliopistosta.

Mutta onko sillä väliä, istuuko eduskunnassa enemmän miehiä vai naisia?

"On sillä. En osaa sanoa, miten naisedustajien määrän väheneminen vaikuttaa päätöksentekoon, mutta kyllä se vaikuttaa", Sundberg vakuuttaa.

Mies maksaa

On turha kuvitella, että miehillä olisi kaikissa asioissa naisista yliote; miehet maksavat hinnan urastaan lasten huoltajuuskiistoissa ja elatusmaksuissa. Miesten elämän painottuminen yhteen kulmakiveen, työhön, ja kunniantunne saattaa johtaa romahduksen tullessa itsetuhoiseen käyttäytymiseen, itsemurhiin ja alkoholismiin.

Jotain miehisestä kunniantunnosta kertoo, että joka toisen suomalaismiehen mielestä miehen pitää ensisijassa olla vastuussa perheen toimeentulosta. Naisista vain joka kolmas yhtyy mielipiteeseen. Työttömyyden tai epävarman toimeentulon kohdatessaan moni mies ei mielestään kykene huolehtimaan perhestään. Naiset, joilla taas roolit elämässä ovat joustavampia - he voivat olla kotiäitejä, uranaisia - ja joilla elämä perustuu useaan tukipilariin, perheeseen, työhön, ystäviin, pärjääminen vastoinkäymisten tullessa on helpompaa. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pääsihteerin Leila Räsäsen mukaan on turha kuvitella, että muutokset tapahtuvat nopeasti.

"Tasa-arvoasioissa pitää olla 30 vuoden perspektiivi. Vasta siinä ajassa voidaan nähdä muutoksia."

Don´t get mad, get even

Joudut sukupuolesi vuoksi enemmän tai vähemmän kiusalliseen tilanteeseen. Syrjinnän edessä ei kannata heittää hanskoja tiskiin ja suuttua. Asiantuntija Anita Haataja neuvoo, mitä kannattaa tehdä.

Mitä tehdä, jos vanhempainlomaa haluavalle isälle annetaan ymmärtää, ettei se sovi?

"Miehen kannattaa pitää päänsä ja olla esimerkkinä työpaikan muille miehille. Miehillä tilanne saattaa olla vaikeampi kuin naisilla, koska miesten vanhempainloma ei ole yleistä. Joillakin työpaikoilla miehiä jopa kannustetaan vanhempainlomalle. Toisilla työpaikoilla miehet ovat sisäistäneet mallin, ettei mies jää lomalle lapsen tullessa. Miehiä saattaa estää lähtemästä isyyslomalle myös pelko, että loma vaikuttaa urakehitykseen, toimeentuloon ja että työnantajan asenne on paheksuva. Kannattaa muistaa, että isyysloma on lakisääteinen oikeus. Jos lomalta paluun jälkeen mies joutuu työpaikallaan ongelmiin, on tilanne verrattavissa työpaikkakiusaamiseen."

Mitä tehdä, kun palaa äitiyslomalta ja entiset työt on jaettu jo muille ja työnlaadun perusteella on saanut alennuksen?

"Lain mukaan vanhemmalla on äitys-, vanhempainloman ja hoitovapaan jälkeen oikeus palata työhönsä samoihin tai vastaaviin tehtäviin. Tehtävien muuttumiseen saattaa olla syy. Kannattaa pitää oikeuksistaan kiinni, mutta jos olosuhteet eivät tyydytä, työpaikan vaihto saattaa olla paikallaan."

Mitä tehdä, jos saa vähemmän palkkaa kuin samaa työtä tekevä mieskolleega?

"Asia tulee selvittää välittömästi. On lainvastaista maksaa eri palkkaa samasta työstä. Työn laatu on ainoa kriteeri tässä asiassa. Työntekijän tulee tällaisessa tapauksessa ottaa välittömästi yhteyttä työnantajaan tai luottamusmieheen. Jos asia ei selviä tasa-arvotoimiston juristit auttavat."

Mitä tehdä, jos naista ei palkata sillä perusteella, että tämä on "synnytysiässä"?

"Työnantaja ei saa kysyä työnhakijalta työhönottohaastattelussa, aikooko työnhakija tulla raskaaksi tai jos kysyy, tällaiseen kysymykseen ei tarvitse vastata. Vastaamattomuus kuitenkin valitettavasti usein tulkitaan, että "kohta se synnyttää."

Mitä tehdä, jos oikeus määrää lapset avioerossa äidille, vaikka isä on huolehtinut heistä pääasiallisesti avioliiton ajan?

"Tällaistakin tapahtuu. Yhteishuoltajuus on avioerotapauksissa toivottua."

2 kommenttia

Taasnaita

28.5.2011 19:21

"Samoin koulutettu, samalla alalla toimiva nainen ansaitsee keskimäärin 85 prosenttia mieskolleegansa ansioista."

Pistäs, toimittaja-akka, tilastoja tämän väitteen tueksi. Muuten väitän, että et tiedä mistä kirjoitat tai valehtelet.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Halitulijallaa

5.5.2013 19:58

Sama koulutus ja sama ala nyt ei vaan tarkoita että työtehtävät olisivat samat. Olen useasti nähnyt IT-alalla kuinka saman tai vastaavan tutkinnon omaavat naiset tyytyvät duunissa kapeaan rooliin, eivät yritä ylittää itseään eivätkä myöskään suhtaudu myönteisesti ylitöihin tai yllättäen eteen tulevaan työmatkaan. Hommat kyllä sinänsä hoidetaan hyvin ja säntillisesti, mutta minkäänlaista nälkää olla parempi ei ole.

Ei sellaisille ihmisille anneta lisävastuita tai palkankorotuksia, ja sen on sitten ihan itse aiheutettu voi voi jos jää uralla jälkeen muista.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi