Suomalainen heittää tekstiilejä roskiin keskimäärin kymmenen kiloa vuodessa

Suurin osa vanhoista tekstiileistä päätyy jätelaitokselle poltettavaksi. Suomessa ei ole yhtään tekstiilien lajittelu- tai käsittelylaitosta, toisin kuin muualla Euroopassa.

Tekstiilijäte on edelleen suuri ongelma
Tekstiilijäte on edelleen suuri ongelma Kuva: Remeo

Tekstiilijätettä kertyy vuosittain 54 miljoonaa kiloa, josta valtaosa päätyy sekajätteen mukana poltettavaksi. 

Käytetyt vaatteet voi kierrättää kirpputoreilla tai viedä hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin tai kierrätyslaatikoihin, mutta todellisuudessa kierrätetyksi päätyy vain viidesosa tekstiilijätteestä.

“Jos tekstiili on rikki tai se on likaantunut, ei sille ole tällä hetkellä muuta paikkaa kuin roskakori”, kertoo jätehuoltoyhtiö Remeon tekstiilikierrätyksen asiantuntija Petteri Asikainen tiedotteessa.

Kierrätetyissä kankaissa piilee erinomainen raaka-ainepotentiaali. Vanhat tekstiilit kelpaavat materiaalina esimerkiksi autojen toppauksiin tai penkkien pehmusteiksi. Tekstiilejä voidaan hyödyntää myös huonekaluissa. Yksinkertaisimmillaan tekstiilit voi hyödyntää rätteinä.

"Maassamme on se hyvä puoli, että suomalaiset ovat tunnollisia kierrättämään. Koko homma on ollut kiinni siitä, että Suomessa ei ole ollut kierrätyskanavia. Jos saamme toimivan systeemin, jossa tekstiilit käsitellään uudelleen hyödynnettäviksi, saamme isoja materiaalivirtoja aikaan", Asikainen sanoo.

Teknologian Tutkimuskeskus VTT:n koordinoiman Telaketju-hankkeen tarkoitus on edistää tekstiilijätteen ja muun poistotekstiilin hyödyntämistä Suomessa. Hanke on saanut yli kahden miljoonan euron tuen innovaatiorahoittaja Tekesiltä.

Remeo käynnisti viime vuonna Tekstiilirinki-nimisen toiminnan. Tarkoituksena on rakentaa Suomeen vaatekauppojen verkosto, joka vastaanottaa vaatteita kierrätysmielessä.

Tällä hetkellä käytettyjä tekstiilejä voi viedä ainakin H&M:n, Lindexin ja KappAhlin liikkeisiin. Liikkeille kelpaavat myös huonokuntoiset tekstiilit, jotka eivät menisi kaupaksi esimerkiksi kirpputorilla.

Vuodesta 2016 voimaan astuneen lain mukaan tekstiilijätettä ei saa enää päätyä kaatopaikoille. Tavallisen kuluttajan elämään tämä ei vaikuta, sillä vastuu on jäteyhtiöllä jätteen toimittamisesta oikeaan paikkaan. Kotona tekstiilijäte siis päätyy edelleen sekajätteeseen, koska erillisiä kierrätysastioita Suomessa ei jätetetekstiileille löydy.

Miten tavallinen kansalainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan tekstiilijätteen muodostumiseen?

Paras tapa on pyrkiä välttämään jätteen syntymistä muun muassa näillä vinkeillä:

  • Osta vaatteita vain tarpeeseen. Heräteostokset jäävät helposti käyttämättöminä vaatekaappiin.
  • Suosi uusiomateriaaleja ja laadukkaita vaatteita. Mitä paksumpi ja parempi kangas, sitä kestävämpi vaate.
  • Osta vaate toisen tekstiilin tilalle. Kun ostat uutta, vie samalla reissulla vanha vaate keräyslaatikkoon.
  • Muista huoltaa vaatteita säännöllisesti, niin tekstiilit säilyvät hyväkuntoisina pidempään.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi