Turkissa on meneillään jotain ihmeellistä. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä joukko ihmisiä kokoontui vastustamaan Gezi-puiston muutostöitä Taksimin aukion tuntumaan. Muutostöiden tarkoituksena oli tuhota jälleen yksi viheralue ja rakentaa tilalle jälleen yksi ostoskeskus. Muutamia päiviä myöhemmin koko Turkissa on levinnyt protestiaalto ja poliisivoimat tekevät kaikkensa pitääkseen tilanteen kurissa.
Kurissapitämisestä mellakoissa onkin pitkälti kyse. Kurissa pidetään myös mediaa. Time-lehden mukaan esimerkiksi pääministerin vävypojan omistama CNN Türk esitti lauantai-iltana protestiuutisoinnin sijasta dokumentteja kirjailijasta, delfiineistä ja pingviineistä.
Mutta kuten Arabikeväästä opimme, silloin kun virallinen media vaikenee, sosiaalinen media saa lisää vettä myllyynsä. Turkin tapahtumia voi seurata esimerkiksi occupygezi-hastagillä Twitterissä tai Facebook-ryhmässä Occupy Gezi. Aiheeseen liittyviä kuvia voi selata esimerkiksi Tumblr-blogissa occupygezipics.
Loistavan katsauksen Istanbulin ja koko Turkin tilanteeseen antaa What is happening in Istanbul -otsikoidussa blogauksessaan joogaopettaja Sumandef Hakkinda. Hän selittää yksityiskohtaisesti ja selkeästi, miten protestiaalto sai alkunsa ja millaisia syitä sen taustalta löytyy.
Kaikki sai alkunsa siis Gezin puistosta, jossa mielenosoittajat estivät purkutraktoreita tuhoamasta puistoa. Mediaa ei paikalle saapunut, mutta poliisivoimat kyllä. Vesitykit ja pippurisumute pakottivat väen poistumaan paikalta. Muttei pysyvästi, sillä illalla porukkaa oli moninkertainen määrä. Siitä lähtien sekä poliisijoukot että protestoijat ovat kasvattaneet tasaisesti päälukuaan.
Gezin puiston tapahtumat toimivat täydellisenä tekosyynä nousta barrikadeille. Sumandef kirjoittaa blogissaan kuinka koko maata ollaan myymässä jättiyrityksille, jotka rakentavat paikat tukkoon ostoskeskuksista, luksusasunnoista, moottoriteistä, padoista ja ydinvoimaloista. Hänen mukaansa oleellinen osa protestimielialaa on suhtautuminen naapurimaa Syyriaan: hallitus etsii jatkuvasti syitä (ja tekosyitä) hyökätä Syyriaan vastoin kansan tahtoa.
”Tämän päälle viimeaikainen kontrolli ihmisten henkilökohtaisiin elämiin on käynyt sietämättömäksi. Valtio, konservatiivisen agendansa ohjaamana, on hyväksynyt monia lakeja ja säännöksiä aborttiin, keisarinleikkaukseen, alkoholin myyntiin ja käyttöön ja jopa lentoemäntien käyttämään huulipunan väriin liittyen”, Sumandef kirjoittaa.
Hän myös kertoo, kuinka hän on törmänyt Facebookissa kysymykseen, mitä hyötyä on ”valittaa” ulkomaalaisille sosiaalisen median kautta? Vastaus on harvinaisen selkeä: suun avaamisella tavoitellaan muun muassa näitä asioita: ilmaisun- ja sananvapautta, ihmisoikeuksien kunnioittamista, kontrollia omaan vartaloon kohdistuviin päätöksiin, oikeutta kokoontua missä osassa kaupunkia tahansa ilman, että syytetään terroristiksi.
Tärkeintä hänen mielestään on kuitenkin levittää sanaa eripuolilla maailmaa asuville ihmisille, jotta tietoisuus leviää eikä maan hallinto pääse enää sanelemaan virallista totuutta.