Ajoimme Serbiaan Romaniasta Drobeta-Turnu Severin kaupungin läheiseltä rajanylityspaikalta. Meiltä tarkastettiin normaalin passintarkastuksen lisäksi moottoripyörän vakuutusten voimassaolo, tätä varten vakuutusyhtiöstä olimme tilanneet etukäteen green cardin.
Rajanylityksen jälkeen ajoimme Tonavan vieressä menevää tietä nro 34 kohti Mosnaa. Ajoimme ennen Mosnaa pienen ylimääräisen mukavan mutkapätkän Mirocin kautta. Tämä alkupätkä Serbiaa oli todella upea ja mieleenpainuva. Tie oli suht hyvässä kunnossa, tai keskimäärin Romaniaa paremmassa. Ajomukavuutta toi myös viileä Tonava, vuorten varjo ja metsiköt, jotka viilensivät muuten niin kuumaa (+34... +40 asteista) ajoa.
Serbia on keskellä montaa maata. Serbian naapurimaita ovat Unkari, Romania, Bulgaria, Macedonia, (Kosovo), Albania, Montenegro, Bosnia-Herzegovina ja Kroatia. Osa Serbiasta on vuoristossa, osa on tasaista.
Jotain outoa Serbian teissä?
Jatkoimme Mosnasta Majdanpekiin pitkin tietä 164. Tämä tie oli varsin kiva ajaa. Jotain outoa alkoi kuitenkin tuntumaan mutkissa silloin tällöin. Asfaltissa oli jotain outoa vaikka se näytti ihan kunnolliselta. Erään kaivoksen jälkeen asfaltti oli hieman mutkalla ja siinä oli syvät urat. Prätkän rengas heittelehti omituisesti. Ajattelin sen johtuvan syvistä ajourista. Vähensin vähän vauhtia ja jatkoimme muuten ajoa normaalisti.
Majdabpekistä jatkoimme kohti Kučevoa pitkin tietä 33. Erään pellon jälkeen käännyimme kohti pientä kukkulaa ja takapyöräni lähti irti tiestä mutkassa. En onneksi kaatunut. Ajattelin, että tie on varmaan liukas siitä kohtaa. Vähensin lisää vauhtia. Asfaltti näytti hyväkuntoiselta edelleen, eikä tiessä ollut yhtään paikkausjälkeä. Asfaltti näytti kyllä yllättävän vaalealta ja oudon sileältä. Parin mutkan jälkeen käännyin alamäkeen 90 asteista mutkaa. Nopeus oli ihan normaali sellaiseen mutkaan, nopeusrajoitus 90 km/h, mutkanopeus jotain alle 50. Sitten yhtäkkiä lähti eturengas alta. Ajauduin vastaantulijoiden kaistalle. Eturengas sai jostain pitoa ja sain pyörän takaisin hallintaani. Palasin omalle kaistalle ja katsoin peiliin jossa takana tuleva motoristi pyöri pitkin asfalttia. Minulla kävi tuuri, hänellä huonompi tuuri.
Serbian tie voi olla yhtä liukas kuin jäinen tie.
Olet varmasti ajanut joskus autolla mutkaan, missä on mustaa jäätä. Näkymätöntä, mutta älyttömän liukasta. Kuvittele ajavasi sellaiseen prätkällä. Niin liukas oli asfaltti tuossa mutkassa. Siinä olisi voinut vaikka laskea pulkkamäkeä.
Juttelen illalla paikallisen Serbin kanssa. Hän muuttaa syksyllä Pohjois-Ruotsiin liikunnanopettajaksi. Hän kertoo, että Serbiassa käytettiin kymmeniä vuosia sitten Jugoslavian aikakautena asfaltissa kovaa kiveä, mikä kulumisen myötä hioutuu sileäksi ja on kuin liukasta marmoria. Tie on erittäin kestävä, mutta tappavan liukas. Ole varovainen kun ajelet Serbiassa.
Guest House Baikal Topola
Yövyimme keittaassa keskellä peltoja. Guest House Baikal on saanut nimensä Venäjä suurimman järven, Baikal -järven mukaan. Hotelli oli loistava: iso uima-allas, herkullista ruokaa, hyvä aamupala ja ystävällinen henkilökunta. Mieleenpainuvaa oli, että tarjoilijalla oli vieressä englanninkielen tulkki, jotta he pystyivät palvelemaan meitä.
Topola - Valjevo - Sarajevo
Maittavan aamupalan jälkeen lähdimme Serbiasta kohti Bosnia-Herzegovinaa ja Sarajevoa. Tie sinne kulki Serbian Topolasta Valjevon kautta, eikä tie ollut yhtä liukas kuin idässä kulkemamme tiet 147 ja 33. Ajoimme kuitenkin varovasti ja vältyimme liukasteluilta. Tietä oli todella mukava ajaa, vaikka lämpöä oli +29.. +36 astetta. Sarajevo on onneksi ylempänä ja reitti sinne vuoristoista, näin ilmakin oli vähän viilempää.
Serbiasta jäi hyvä fiilis. Ruoka oli erinomaista ja palvelu hyvää. Liukkaat tiet jos asfaltoitaisiin kunnolla, niin tämä olisi motoristiseikkailijan unelmamaa.
Sanotaan, että matkailu avartaa. No niin se kyllä tekee. Kaikki mielikuvani Romaniasta ennen reissua Romaniaan olivat vääristyneitä.
Ensimmäisenä Romaniasta tulee mieleen romanikerjäläiset Helsingin asemalla. Fail! Romani ja romanialainen on eri asia. Romaneista Suomessa käytetään joskus epäsopivaa nimitystä mustalainen tai manne. Niin myös romanian romaneista. Romaneista tulee usein myös mieleen Hurriganesin Remu Aaltonen tai laulaja Rainer Friman joista kumpikin on romani, mutta ei kotoisin Romaniasta eli ei ole romanialainen. Siis hä? Romani ja romanialainen on eri asia. Toki Romaniassa voi myös asua romanialainen romani jos hän on Romanian kansalainen.
Millään näillä mielikuvilla tai henkilöillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä itse Romanian eli maan kanssa.
Jotta tietää, mikä ero on romanilla ja romanialaisella, täytyy ymmärtää mikä on romani ja mistä he ovat kotoisin. Romanit (romanin kielen sanasta Rom, ihminen ) on nykyisen pohjoisen Intian alueelta aikoinaan lähtenyt indoiranilainen kansa, joka on levittäytynyt eri puolille maapalloa. Osa heistä asuu Romaniassa, mutta sielläkin romani on vähemmistökansa (2,5% väestöstä). Romanit eivät alunperin ole kotoisin Romaniasta.
Romanien tarkkaa kokonaismäärää on heidän kiertolaisen elämäntyylinsä takia vaikea arvioida, mutta arviot liikkuvat yleensä 20 miljoonan tietämillä. Heistä puolet asuu Euroopassa. Lähes joka maassa, vähemmistönä, kiertolaisena, vakiintuneina tai romanikerjäläisinä.
Entä sitten romanialaiset? Romanian väkiluku Wikipedian mukaan on 19 042 936. Väestöstä 89,5 prosenttia on romanialaisia, 6,6 prosenttia unkarilaisia ja vain 2,5 prosenttia romaneja eli noin 475000 romania (tieto Wikipedia, vuosi 2002).
No palataanpa ihmisistä takaisin maantietoon.
Romaniaan moottoripyörällä
Ajoimme Romaniaan moottoripyörillä. Reitimme kulki ensin laivalla Viroon. Sieltä reissu kulki reittiä Viro - Latvia - Liettua - Puola - Slovakia - Unkari - Romania. Ajoimme Romaniaan 5 päivää. Lentokoneella pääsee tietysti nopeammin, mutta meidän matkan tarkoitus on moottoripyöräily Romaniassa.
Ennen rajaa oli mustalaisleiri. Jännitti hieman. Onkohan koko maa täynnä epämääräisiä leirejä? Millaistakohan Romaniassa on? Onkohan siellä turvallista? Kaikki uusi ja tuntematon on aina pelottavaa. Siksi omat ennakkoluulot ja pelot on hyvä kohdata, nimetä ja näin ne muuttuvat pienemmiksi tai häipyvät kokonaan. Matkailu avartaa ja hyvin pian saimme huomata, että Romaniassa ei ole mitään pelättävää.
Satu Mare
Olimme ensimmäiset 2 yötä Satu Maressa, joka on noin 100 000 asukkaan kaupunki Unkarin rajan lähellä. Romanian muita naapurimaita Unkarin lisäksi ovat Ukraina, Moldova, Bulgaria sekä Serbia.
Satu Maressa oli ihan sivistynyt tunnelma. Ei mikään turistipaikka, mutta turistimeininkiä emme tulleet täältä hakemaankaan. Taksilla oli edullista kulkea, ruoka oli ihan ookoo, juomat maittavia ja paikalliset ystävällisiä. Eihän tämä nyt mikään Lontoo ole, ehkä lähempänä Bangkokia, mutta sata kertaa pienempi.
Kuuma täällä ainakin näin kesällä on. Vähän liikennettä. Ei luksuskauppoja. Muutenkin kauppoja on vähän ja nekin ovat pieniä sekatavarakauppoja. Walmart, Prisma tai Lidl ei ole vielä tänne onneksi löytäneet. Kaikki on ihanan persoonallista ja samalla yhtä hankalaa kuin ennenvanhaan Suomessa, kun piti käydä hakemassa eri tavarat eri erikoiskaupoista. Leipäkauppa ja vesimelonikauppa on omia firmojaan. Supermarketteja tai länkkäribrändien liikkeitä ei ole ainakaan tässä pikkukaupungissa. Ei me kyllä niitä onneksi tarvitakaan. Me tulimme Romaniaan seikkailemaan.
Hilpeä hautausmaa
Lähdimme toisena Romania päivänä käymään pohjois Romaniassa päiväreissulla. Ajoimme metsän poikki lähellä Ukrainan rajaa. Aloin hämmästellä, kun en ollut nähnyt Romanian puolella kuin yhden mustalaisleirin. Eikö tämä sittenkään ole superköyhä kerjäläismaa!?!!
Ajelemme pienten kylien ja kaupunkien läpi. Monet talot ovat hienompia ja isompia kuin mikään Westendin huippukiinteistö. Hienon talon vieressä on usein huonompikuntoinen vanha talo. Välissä on vielä viljan tai lehmien rehun kasvatusta. Kontrastit ovat isoja. Pikkukylissä talot ovat usein vanhoja kivitaloja. Talojen väritys on pirteä: välillä näkyy jopa punaisia kivitaloja. Osa taloista on keskeneräisiä ja osasta puuttuu vähintään rappaus.
Ruoka
Usein ulkomailla käy joko niin, ettei löydä kunnollista paikallista ruokaa tai joutuu turistiravintolaan höynäytetyksi. Näin kävi meillekin tai sitten Romanialaiset eivät vaan osaa tehdä ainakaan minun makuuni hyvää ruokaa. Ihan ookoo, mutta 5 päivänä yksikään safka ei ollut täysi kymppi. Korkeintaan kasin tai kasipuolen suorituksia. Pihvi oli joko sitkeä, tai tehty huonosta raaka-aineesta tai paistettu miten sattuu. Keskiarvo mun ravintolakokemuksista on Romaniassa seitsemän ja puoli asteikolla neljästä kymmeneen. Toivottavasti Tripadvisor tai Yelp alkaa rekisteröimään pian tämän maan paikkoja. Antaisin heti palautetta. Selvisimme silti hengissä, mutta täytyy kyllä sanoa, että kulinaristin ei kannata Romaniaan sännätä, jollei sitten pidä Romanialaisesta sapuskasta. Ainakin minun kokemusten mukaan palvelussa, raaka-aineissa ja esillepanossa voisi parantaa huomattavasti, jos haluaa länsimaista huippulaatua ja kokemusta.
Surkein ravintolakokemus oli ensimmäisen hotellin ravintolassa. Siellä jouduimme odottamaan ensimmäisiä ruokia 2 tuntia. Viimeinen ateria tuli 2 h 45 min odottelun jälkeen. Romaniassa ei tunnu olevan kiire mihinkään. Onneksi kaupungista löytyi nopeampaa ja parempaakin palvelua: ruoka jopa tunnissa.
Romaniassa saa tupakoida missä vaan ja sisällä syödessä makunautintoa häiritsee tupakan savu. Tulee mieleen 80-luvun Suomi, tosin silloinkin oli erilliset tupakkapuolet. Romaniassa ei ole mitään rajaa tupakointiin.
Jos Romaniassa haluaa syödä hyvin, kannattaa kokeilla keittoja. Romaniassa keitot on loistavia ja jälkkäreissä jäätelöt ovat herkullisia. Muut ruoat olivat sitten vähän mitä sattuu.
Autolla ja moottoripyörällä helppo liikkua
Autoilijan ja motoristin on hyvä tietää, että bensaa saa ostettua useimmiten myös Visa ta Mastercard -kortilla. Huoltoasemaverkosto on suht kattava. Pienemmissä paikoissa kaikki kortit eivät tietenkään toimi, joten kannattaa varata käteistä mukaan. Kylissä on pieniä kivoja aika alkeellisia kahviloita. Niissä korttia on turha tarjota ja kuittia turha pyytää. Harmaa talous ruokkii Romaniassa varmasti monta perhettä.
Teiden kunto Romaniassa
Tiet ovat vähän mitä sattuu. Osa teistä on hyväkuntoisia, mutta yhtäkkiä tiestä saattaa puuttua metrin pala asfalttia. Asfalttia paikataan välillä myös pelkällä soralla. Tiet ovat usein aika kuoppaisia ja asfaltti saattaa olla ihan mutkalla. Kannattaa ajaa varovasti ja motoristin kannattaa pitää kunnon suojavaatteet päällä.
Romanialaiset ovat ystävällisiä
Romaniassa tapaamamme ihmiset olivat pääsääntöisesti ystävällisiä. Nuoret osaavat hyvin englantia, vanhemmat hyvin elekieltä. Viidessä päivässä ei kyllä kovin kattavaa otosta saa, mutta ensivaikutelma oli positiivinen.
Romaniassakin on näpistelijöitä
Vaikka pääsääntöisesti joka maassa ihmiset ovat rehellisiä, niin 19 miljoonaan romanialaiseen mahtuu myös pahiksia. Kannattaa siksi olla varuillaan, sillä viattomankin oloinen pikkupoika saattaa napata lompakkosi huomaamattasi.
Käsityö on kunniassa ja maatalous ruokkii oman perheen
Romaniassa ihmiset tekevät pientiloilla vielä paljon töitä käsin. Niityillä ja pelloilla heinät leikataan vielä usein viikatteella ja se riittää usein oman perheen tai suvun tarpeisiin. Leikkuupuimureita ei paljoa näkynyt.
Teillä ja teiden varsilla näkyi paljon lehmiä, hevosia, aaseja, lampaita ja kanoja. Usein ne olivat ihan vapaina. Kerran jouduin odottamaan, että kalkkunalauma ylittää tien.
Romanian upeimmat tiet
Kaksi reissumme upeinta tietä olivat Transalpina ja Transfăgărășan. Kolmas upea ja hyväkuntoinen tie oli tie 19 Livadasta Săpânțaan. Săpânțassa kävimme hilpeällä hautausmaalla ja ajoin takaisin upeaa, vaikkakin huonokuntoista tietä nro 18 Baia Mareen.
Jos vertaa Alppeja, Norjan teitä ja Romaniaa, niin ei voi oikeastaan edes verrata sillä jokaisella alueella on oma luonteensa. Romania on seikkailu.
Romania on ihan eri luokan moottoripyöräilyä. Täällä teillä tiellesi saattaa juosta hevosia, koiria ja jopa kalkkunoita. Varsinkin kulkukoirat ovat välillä aggressiivisia.
Transfăgărășan
Transfăgărășania on kehuttu maailman upeimmaksi tieksi, mutta se on aika huonossa kunnossa. Italian, Itävallan ja Sveitsin rajalla oleva Stelvio on ajamiseen paljon parempi, mutta tosiaan Transfăgărășan on ihan oman luokan seikkailua. Kannattaa kokeilla. Jos tänne vedetään joskus uusi asfaltti, niin tulen varmasti takaisin.
Transalpina oli paljon paremmassa kunnossa kuin Transfăgărășan. Pidin itse todella paljon Transalpinasta. Osa meidän porukasta taas päinvastoin. Makuasia. Upeita teitä molemmat.
Matkailu avartaa. Romania on seikkailu, joka muuttaa käsityksesi romanialaisista täysin. Romania on hieno maa ja 19 miljoonaa asukkaaseen mahtuu kaikenlaisia ihmisiä.
Vastuullinen matkustaminen puhututtaa. Anna Koskela haastoi minut kertomaan ajatuksia kesätävästä matkailusta. En voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että lentokoneella lentäminen Bangkokiin ja sieltä Burmaan ja Burmassa moottoripyörällä kaahailu olisi kaikkein ekologinta matkustelua, mutta teimme silti Burmankin reissulla muutamia ekologisia tekoja:
1) Vastuullinen matkustaja tuo rahaa maahan
Turismi on monelle ihmiselle elinehto. Työllistimme reissullamme varmasti satoja ihmisiä ja nämä ihmiset eivät nyt näe nälkää niin paljon.
2) Vastuullinen matkustaja ei roskaa
Vastuullinen reissaaja ei jätä luontoon roskia. Moottoripyörä toki saastuttaa eikä se ole hyvä juttu. Moottoripyörä oli silti ainoa vaihtoehto, kun halusimme nähdä erikoisia paikkoja Burmassa ja halusin raportoida mm lapsityövoimasta.
Kierrätys on Burmassa pakollista, koska uutta ei saa ostettua mistään. Kulutusyhteiskunnassa eläessä unohtaa miten innovatiivisesti asioita voisi korjata.
6) Voi raportoida lapsityövoiman käytöstä
Turisti, joka poistuu turistialueelta, voi raportoida asioita, joita Burmalainen ei haluaisi raportoitavan: Child Labour in Burma.
Reissaaminen kannattaa. Meillä on asiat oikeastaan aika hyvin. Kunnioitetaan toisia.
Kiitos Anna Koskelalle blogaukseen haastamisesta.
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä
#ReilutBlogit -kampanjan osallistumisohjeet
1. Kerro minkälainen rooli kestävällä ja eettisellä toiminnalla on sinun elämässäsi.
2. Kerro jokin mukava kokemus mikä sinulla on ollut kestävästä matkailusta.
3. Haasta mukaan vähintään kolme muuta blogia mukaan tähän. Sinun ei tarvitse olla matkabloggaaja tätä varten, vaan voit kirjoittaa myös muista kestävään kehitykseen liittyvistä asioista.
Kerro myös kommenttiboksissa omista kokemuksista ja osallistu mieluusti sekä Twitterissä että Instagramissa hashtagilla #ReilutBlogit tähän kamppikseen ja muista jakaa Facebookissa ilosanomaa myös muille kun kohtaat hyvä tarinan! Voit myös osallistua tähän omassa blogissasi vaikket nimettyä haastetta saisikaan. Mitä enempi, sen parempi!
Sirius Sports Resort täytti tänään yhden vuoden. Olimme Siriuksen synttäreitä viettämässä ja pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni lentämään ja surffaamaan sisäsurffausta.
Video ja kuvat puhukoot puolestaan. Upea paikka polttareihin, firman tyky / HR-päiviin, bileisiin, yrityksen asiakastilaisuuksiin, kesäjuhliin tms.
Tässä videolla meitsi lentää!! Siistii!
Sirius Sports Resort on upea paikka. Hienoa että yrittäjät uskaltavat investoida Suomeen!
www.siriussport.fi
Kotitie 10, 49270 Pyhtää
Menestystä elämääsi!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä
www.citydigital.fi
www.vivas.fi
Oltuani 3 viikkoa Italiassa, ikävöin jatkuvasti Sasson herkkuruokia. Suomessa osataan käyttää kastikkeita, mausteita ja suolaa minun makuuni taidokkaammin kuin Italiassa ja siksi italialainen ruoka on minusta Suomessa parempaa kuin Italiassa. Berlusconi on väärässä. Suomalainen keittiö on palvelun vuoksi parempi kuin italialainen keittiö.
Kurvasin prätkälläni keskustaan. Kävin fiilistelemässä Kauppatorin tunnelmaa ja ihmettelemässä Finnair -pyörää Katajannokalla. Kauppatorin tuntumassa Espalla on ravintola Sasso, jota aion nyt hehkuttaa ja ylistää.
Parkkeeraan prätkän ja astelen Sasson terassille. Pari ruotsalaista turistiperhettä on lounastamassa siinä. Ihmiset hymyilevät, aurinko paistaa. En edes ehdi istua alas kun tarjoilija tulee tervehtimään ystävällisesti hymyillen ja kysyy haluaisinko jotain juotavaa tai syötävää.
Tiedän, että Sasson listoilta löytyy Lehtikuohu-juomaa. Se on herkuttelija-prätkäilijälle sopivaa alkoholitonta kuohujuomaa. Erittäin maukasta herukasta tehtyä juomaa, jota saa harvoista hyvistä paikoista.
Sassossa on nopeaa palvelua
Tarjoilija tuo minulle salamannopeasti ruokalistat, ei kuitenkaan liian nopeasti, juuri niin, että tulee sellainen olo, että tarjoilija on reipas ja haluaa minulle hyvän vierailukokemuksen. Saan Lehtikuohun eteeni ja sitä siemaillessani katselen ruokalistaa, joka löytyy suomeksi, englanniksi ja italiaksi. Menu Sasso houkuttelee minua. Harkitsen myös kuhaa ja vasikkaa pääruoaksi, mutta tällä kertaa tilaan tarjoilijalta menu Sasson, johon ehdotetaan pääruoaksi karitsaa.
Pian minulle jo tuodaan eteeni herkullista leipää. Nautin auringon paisteesta ja katselen ihmisvilinää. Pian alkupalat kannetaan eteeni.
MENU SASSO
Polpo alla griglia con insalatina di mele e gamberetti
Grillattua mustekalaa ja omena-katkarapusalaattia
Grilled octopus with apple shrimp salad
Tagliatelle al ragu di coniglio con pomodoro e basilico
Tagliatellea, kaniraguuta, hillottuja tomaatteja ja basilikaa
Tagliatelle pasta with rabbit ragout, tomatoes and basil
Filetto d’agnello con patate al parmigiano e sugo al limone
Grillattua karitsan ulkofileetä,
parmesaaniperunaterriiniä ja sitruunakastiketta
Grilled loin of lamb with parmesan potato terrine and lemon sauce
Torta di mandorle con fragile e spuma di mascarpone
Mantelikakkua, mansikoita ja mascarponevaahtoa
Almond cake with strawberries and mascarpone mousse
Jälkiruoan kanssa tilaan Latten ja saan erittäin hyvän Latten joka kruunaa makunautinnon.
City kauppaneuvotteluja käytiin Sassossa
Sassoon liittyy myös Cityn kannalta merkittävä tapahtuma. 19.10.2012 olin täällä tapaamassa Jantonin toimitusjohtajaa Istvan Denésiä, joka myi minulle City-lehden. Tähän paikkaan liittyy siis suuria muistoja. Extrapisteitä tippuu.
Ravintola Sasso
Tähdet: 10+/10
Pohjoisesplanadi 17, Helsinki
www.sasso.fi
Ilkka Lavas ja Michelin suosittelevat tätä paikkaa.
Menestystä elämääsi ja menestystä Sassolle. Pitäkää laatu korkeana!
Kävimme tänään Vierumäellä Flowparkissa. Aika mainio mesta. Haastetta riittää aikuiselle, mutta radat sopivat myös junioreille. Kiersin rataa meidän 6 ja 8 vuotiaiden poikien kanssa. 120 cm on raja osaan radoista ja 150 cm haastavimpiin ratoihin.
Flowparkin päälle voi mennä vaikka uimaan läheiseen lampeen. Siellä on hyppytornit 2, 3, 5, 7.5 ja 10 m. Iltamyöhällä hyppytorni on kiinni, mutta aidan yli pääsee sinne silti kiipeämään. Tuplabäkkäri kympistä oli illan hienoin temppu.
Suosittelen Flowparkkia
Tähdet: 9/10
Sijainti: Tunti stadista
Muuta: Vierumäellä on vaikka mitä muutakin sporttailumahista, mutta sopii myös päiväretkeksi.
Myönnän. Minulla oli täysin vääränlainen käsitys Puolasta. Puola on iso maa ja sinne mahtuu paljon kaikkea. Varsova on erityisen upea kaupunki. Sieltä löytyy hyvää ruokaa, vanhoja upeita rakennuksia, vettä, puistoja ja modernia luksusta.
Tässä terveiset Varsovasta
Ajoin moottoripyörällä alpeille -reissulla 13:ssa maassa. Söin 20:ssä eri kaupungissa. Varsovan sapuskat olivat parhaita. Lähes täydellistä.
Täydellinen kolmen ruokalajin ateria. 15 euroa juomineen. Käsitykseni Puolasta muuttui täysin. Varsova on ihana kaupunki. Voin suositella! Menestystä elämääsi!