Kolmipäiväinen Tuska-festivaali oli hieno huipennus jaksolle, jolla suvi 2011 jää mieluisana muistona datafaileihin. Lähtökohdat angstin kingien ja queenien kohtaamiseen olivat poikkeuksellisen haastavat, sillä viikon sisään koetut Tom Jones, Black Dub ja Prince olivat putsanneet pöydän. Niinpä odotuksia ei juurikaan ollut, joten avoimin mielin katsastamaan juhlapöydän antimia.
Vetreä veteraanit Jaz Colemanin johdolla tekevät Killing Jokesta mielenkiintoisen seurattavan. Esiintymisestä kumpuaa edelleen se jokin, ei vain olla mukana, kun ei muutakaan ole..
Heja Sverige, Heja Halmstad, Spiritual Beggars jo kaukaa 90-luvulta kasassa ollut bändi, jossa jotain kiehtovaa. Vaikea yksilöidä, sillä varsinainen ahaa-elämys jäi kokematta, mutta silti kokonaisuus erottui edukseen mustasta massasta.
Morbid Angelin myötä saimme tuta lisää metallin pioneerejä. Uraputkea mitataan vuosikymmenissä, kypsempää toimintaa kaikin puolin ja sanottavaakin tuntuu riittävän.
Ghostin visuaalisuus ei välttämättä mennyt ihan yksiin soitannan kanssa, mutta ei väliä millään lailla. Hauska ja viihdyttävä seurattava livenä.
Devin Townsend Projectin ansioihin tuli puututtua jo aiemmin, joten Thank You, tässä vaiheessa tarinaa.
Skandinaaviset kansanperinteet ja metalli ovat hyvä blandis. Homman toimivuus ei kuitenkaan ole itsestään selvää, sillä kisa on mättöpuolellakin raadollisen rajua. Amon Amarth jatkaa kunnialla arvokasta viikinkiperinettä.
Suomi on myös vahvasti kuvassa, kuten äänessäkin viikinkisagan sanaa levitettäessä. Ilman lipun hilaamista salkoon voimme aidon ylpeinä seurata Turisaksen toimia lavalla. Haitari, nokkahuilu ja viulu ovat oiva ja erittäin hyvin toimiva lisä soitinvalikoimaan. Pitkää ikää toivotellen....
Naisvoiman merkityksestä ja ennen kaikkea laadusta saatiin näilläkin festareilla päätöspäivänä vakuuttavia lisänäyttöjä. Jessica Tothin karisma oli vangitsevaa. Jex Thoth bändin kokonaissointi ole sekin yksi selkeistä kohokohdista sovituksineen ja nyansseineen.
kiitokset Kaikille, thank You & have a better day!
(c) uuge k
