Takana mahtava viikonloppu. Aurinkoa, lämpöä, iloisia ihmisiä, satoja kilometrejä prätkän satulassa ja muutenkin paljon positiivisia viboja.
Toista se oli sitten tänään kun astui konttorin ovesta sisään....
Nooh, täytyy lohduttautua sillä että asiat voisivat olla huomattavasti huonommin. Ei siis auta valittaa.
Ai heit maanantaivitutus
Pitihän sitä tietysti raahata itsensä sorvin ääreen vaikka suurin osa porukasta pitää tänään vapaata. Noh suurin osa hommista tuli tehtyä ja nyt voi siirtyä satulaan hyvällä fiiliksellä. Ajattelin tänään ajaa arpomalla, eli fiiliksen mukaan päättää minne kääntyy. Saa nähä minne matka johtaa.
Ai laav satula
...koska metsäänhän toi matsi meni. Oli kyl aika hieno ja tiukka matsi. Parempi voitti.
Ai heit metsään meno
...kun Leijonat voittavat mestaruuden!!!
Ja kyllä, flunssa on iskenyt kiinni kuin sika limppuun. Olisi eilen pitänyt tajuta tilata viralliset valvojat paikalle... olisin saanut nimeni historian kirjoihin, ennätyksenä suurin limaneritys ikinä. Voe shaathana että voi olla pienellä ihmisellä pää täys räkää.
Ai heit duha
Hyvä me... valitaan viisuedustaja ja hehkutetaan kuinka hyvä se on. Vedetään viisuhype kattoon ja kieriskellään ylpeänä siinä että Euroviisut järjestetään Suomessa. Muistellaan viime vuoden mahtavaa voittoa. Järjestetään jos jonninlaista saatanan viisupuistojumppaa. Viisut, viisut, viisut ja viisut.
Mutta, kun oman maan edustaja menee kipsiin lehdistötilaisuudessa, niin ruvetaan dissaamaan sitä ja dumaamaan kuinka päin helvettiä se tilaisuus meni. Arvostellaan sen kielitaitoa ja kaikkea muutakin. Kaikki mediat toistaa riemumielin samaa sanomaa... Hanna Pakarisen lehdistötilaisuus meni päin helvettiä.
Mutta se mitä ei tehdä... ei missään nimessä tueta omaa edustajaa ja kannusteta sitä etiäpäi pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Mässäillään sillä kuinka se nolasi itsensä. Mutta lauantaina sitten taas toivotaan että se voittais.
Vittu että moinen kaksnaamasuus oksettaa. Omia kannustetaan ja tsempataan eteenpäin. Ei dissata ja mässäillä epäonnistumisilla.
HÄVETKÄÄ!!!
Uusi viikko ja uudet kujeet. Ikkunasta kun katsoo ulos niin hyvältä näyttää. Olisiko kesä vihdoin nurkan takana?! Harmi että syke ei meinaa nousta sitten millään. On aika perus maanantaimeininki. Aivot homeessa ja väsyttää. Täytyy illalla repii parin tunnin lenkki koiran kanssa ja vähän heitellä painoja, jos siitä sais virtaa.
Kun vielä malttais olla väijymättä sitä Maikkarin Bondia tänään ja menis ajoissa nukkumaan...
Ai laav Bond
Luojalle kiitos siitä että työviikko loppuu tänään. Tässä on kolme päivää kärvistelty vapun jälkeisissä pörinöissä. Karsee kiire ja hässäkkä on ollut päällä ja jos huomenna olis vielä joutunut heräämään aikasin, niin Der Untergang olisi ollut lähellä.
Ai laav nukkuminen
Kyllä on hienoa seurata tuota Viron ja Venäjän vääntöä. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa kun Venäjä painostaa itsenäistä Viroa. Aika raskasta settiä. En oikein jaksa ymmärtää kumpaakaan osapuolta, mutta tuo Venäjän käytös tuntuu ehkä pieneltä hätävarjelun liiottelulta.
Ottaisivat iisisti kumpikin.
Vkoloppuna saa sitten vielä nähdä miten Ranskan vaaleissa käy, siellä lähiöissä vissiin rupeaa taasen sattumaan ja tapahtumaan jos tietty ehdokas vie voiton.
Ai heit mellakka
Kaverin faija kuoli just. On tuntenut frendin ja tietysti sen faijankin 23 vuotta. Sen faija vei meitä nuorempina aina jefu-treeneihin ja oli meidän joukkueen kovin fani. Se hengaili meidän kans pöndellä ja kerto mahtavia tarinoita elämästä. Se ei huutanut itseään käheäksi jos kärähdettiin bissen maistelusta tai tupakan tupruttelusta, se jotenkin aina tajus että pojat on poikia ja ties että näistä pojista tulee kelpo miehiä.
On tosi perseestä kirjoittaa sen nimi adressiin ja tajuta että se on poissa. Frendi ottaa sen pois menon yllättävän hyvin, mutta on se kuitenkin aika paskana. Vituttaa että kaikki joutuu jossain vaiheessa lähtemään ja just nyt taas tuntuu siltä että hyvät lähtee turhan aikaisin.
Kiitos Erkki kaikesta...
